Kuvaus
Lautakunnan ja toimialan palvelutavoitteiden toteutuminen ja asiakastyytyväisyys sekä laadullisten tavoitteiden saavuttaminen ovat merkittävissä määrin kytköksissä henkilöstön hyvinvointiin sekä osallistavaan ja hyvään johtamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö ja hyvä johtaminen on myös talouden näkökulmasta tavoiteltavaa, koska vähäiset poissaolot vaikuttavat merkittävästi palvelualueiden henkilöstökustannuksiin.
Nykyisen tutkimuksen ja kokemuksen perusteella jaksaminen työelämässä koettelee yhä nuorempia työntentekijöitä. Työnantajan tulee reagoida tilanteeseen esihenkilöiden koulutuksen parantamisella ja johtamisosaamisen kehittämisellä. Esihenkilötaitojen kehittämisellä pyritään varmistamaan myös henkilöstön pysyvyys, varsinkin, kun henkilöstön saatavuus on jo tällä hetkellä osassa palveluista haasteellista. Sivistys- ja hyvinvointipalveluissa on poissaolojen määrä pysynyt koronapandemian jälkeen korkeana ja tilanteeseen on haettava muutosta.
Vuosittainen Talous ja nuoret TATin teettämä Nuorten tulevaisuusraportti 2022 selvitti nuorten asenteita ja odotuksia tulevaisuuden työelämästä. Tärkeimmät tekijät tulevaisuuden alaa valitessa ovat tutkimuksen mukaan kohtuulliset työajat, turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä hyvät työkaverit ja johtajat. Lähes 90 % nuorista kertoo haluavansa tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Tutkimuksesta selviää myös, että epävarmuus työelämää kohtaan on kasvussa. Nuorista 32 % pelkää työelämän olevan liian raskasta, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2020.(https://tat.fi/tutkimus-nuoret-haluavat-tyoelamalta-tyoaikojen-kohtuullisuutta-ja-turvallisuutta-pelko-tyoelaman-kuormittavuudesta-lisaantynyt/)
Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä kesän 2021 ja 2022 välillä. Nuorilla aikuisilla korostuu työssä tylsistyminen ja ahdistusoireilu verrattuna vanhempiin työntekijöihin. Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä ja työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa. (https://www.ttl.fi/ajankohtaista)
Kaupungin nykyinen henkilöstömäärä muodostuu pääsääntöisesti sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstöstä. Toimialan henkilöstö muodostaa n. 80-85 % koko kaupungin henkilöstöstä. Toimialalla, palvelualueilla tai henkilöstöyksikössä ei tällä hetkellä ole ole resurssia ja henkilöä, jonka tehtävänä on esihenkilöiden ja henkilöstön kouluttaminen ja johtamisen kehittäminen. Työhyvinvoinnin ja johtamisen asiantuntija tekee tiivistä yhteistyötä esimieskoulutuksen osalta palvelualueiden lisäksi keskitetyn koulutuksen suunnittelun sekä henkilöstöyksikön kanssa. Samoin yhteistyötä tehdään erityisesti Lapin yliopiston kanssa sekä AVI:n täydennyskoulutuksen järjestäjien kanssa. Erityisenä tehtävänä on löytää keinoja poissaolojen vähentämiseksi pysyvästi.
Sivistyspalveluissa on aiemmin ollut henkilöstön kehittämispäällikkö, jonka tehtävät ovat olleet pääsääntöisesti samat kuin nyt esitetyn vakanssin tehtävät. Henkilö on siirtynyt eläkkeelle. Vuosina 2020-2022 tehtävää on hoidettu osittain osana sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöprosessia. Sote-työntekijät ovat siirtyneet hyvinvointialueelle, eikä edellä kuvattua tehtävää hoida tällä hetkellä kukaan.
Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet):
Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden esimiesten osaamisen johtaminen yhteistyössä hallintopäällikön ja palvelualuepäälliköiden kanssa.
Koulutus- ja hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen sekä henkilöstöprosessien arviointi ja kehittäminen yhteistyössä palvelualuepäälliköiden kanssa.
Työhyvinvointiprosessien johtaminen ja kehittäminen.
Sivistyspalveluiden työhyvinvoinnin ohjausryhmän johtaminen sekä vastuu toimialan työterveyshuollon toimintasuunnitelmien seurannasta ja päivittämisestä yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa.
Johdon ja esimiesten tukeminen kehittämis- ja muutosprosesseissa
Sovittelutehtävät
Henkilöstön tuottavuuden parantaminen.
Tehtävän kelpoisuusehdot eivät muutu:
Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja johtamiskokemus.Toimialan tuntemus luetaan eduksi.