Keskusvaalilautakunta, kokous 31.10.2024

Perustelut

Oikeusministeriön kirjeessä kunnanhallituksille (VN/17100/2023, sivu 9) todetaan, että kunnan on syytä ylläpitää mm. vaalitoimitsijan tehtävän houkuttelevuutta esimerkiksi varmistamalla, että tehtävästä maksettava palkkio vastaa tehtävän vaativuutta. 

Rovaniemellä vaalitoimistijan tuntipalkaksi on määritelty keskusvaalilautakunnan toimesta (23.9.2021 § 78) 13€. Palkka on määritelty sopimuspalkaksi, sisältäen kaikki palkan lisät. Vaalitoimitsijan tuntipalkkaa on tarpeen nostaa erityisesti työvoiman saatavuuden varmistamiseksi, mutta myös yleisen kulutason nousun takia. Kunta-alan yleiskorotukset eivät ole vaikuttaneet vaalitoimitsijan tuntipalkkaan. 

Näiden seikkojen johdosta vaalitoimitsijan tuntipalkkaa on tarkoituksenmukaista nostaa 15 euroon / tunti (sopimuspalkka). 

Perustelut

Keskusvaalilautakunnan sihteeri on sopinut vaaliassistentin tehtävän hoidosta Antti Räsäsen kanssa ajalla 11.9.2023 - 30.6.2024. Räsäsen palkaksi on määritelty 2700 euroa kuukaudessa ja 18 euron sopimuspalkka normaalin työajan ylittäviltä tunneilta. 

Vaaliassistentin apuna on vaaleissa ollut vaalikeskuksessa ns. ydinryhmä, johon on kuulunut 2-3 henkilöä. Ydinryhmän työntekijöiden työsuhteet ovat vaaleista riippuen kestäneet 2-6 kk. Keskusvaalilautakunta on kuntavaaleissa 2021 vahvistanut ydinryhmän työntekijän palkaksi 2.100 € - 2.500 € / kk ja ylityökorvauksen perusteeksi 13 - 17 €/ tunti. Voimakkaan kulutason nousun sekä vaalitoimitsijoiden tuntipalkan korotuksen johdosta vaaliprojektityöntekijän minimipalkkaa on tarpeen nostaa 2200 euroon kuukaudessa ja ylityökorvauksen perustetta 15.5 euroon / tunti (sopimuspalkka). Kunta-alan yleiskorotukset eivät ole niiden toteutumisajankohtien takia vaikuttaneet vaalikeskuksen työntekijöiden palkkatasoon vuosina 2022-2023.

Presidentinvaalia ja europarlamenttivaaleja varten on tarpeen palkata vaalikeskukseen ydinryhmä, joka yhteistyössä vaaliassistentin kanssa huolehtii ko. vaalien järjestelyistä sekä äänestyksen sujuvuudesta vaalin aikana. Presidentinvaalin toinen äänestyskierros vaikuttaa todennäköiseltä, jonka takia vaalikeskukseen on mahdollisesti tarpeen palkata vielä lisähenkilöstöä tukemaan vaalikeskuksen toimintaa. Tämä resurssitarve tarkentuu lähempänä presidentinvaalia. 

Perustelut

Presidentinvaali 2024

Ensimmäinen kierros:
Ennakkoäänestys 17. - 23.1.2024
Vaalipäivä 28.1.2024

Mahdollinen toinen kierros:
Ennakkoäänestys 31.1. - 3.2.2024
Vaalipäivä 11.2.2024

2. kokous: lokakuu / torstai 19.10.2023
- ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat sekä niiden aukioloajat (viedään kaupunginhallitukselle päätettäväksi)
- presidentinvaalin talousarvio ja käyttösuunnitelma
- presidentivaalin henkilöstösuunnitelma
- keskusvaalilautakunnan talousarvio vuodelle 2024

3. kokous: joulukuu / torstai 7.12.2023

- laitosäänestyksen kohteet (viedään kaupunginhallitukselle päätettäväksi)
- vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat (viedään kaupunginhallitukselle päätettäväksi)

4. kokous: tammikuu / torstai 4.1.2024
- vaalitoimitsijoiden määrääminen

5. kokous: keskiviikko 24.1.2024
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistus

6. kokous: perjantai 26.1.2024
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistus
- äänien ja äänestäneiden määrän toteaminen

Mikäli toinen kierros toteutuu:

7. kokous: keskiviikko 7.2.2024
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistus

8. kokous: perjantai 9.2.2024
 äänien ja äänestäneiden määrän toteaminen

Perustelut

Kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan (19.12.2022 § 446) talousarvion osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa tammi-huhtikuulta sekä tammi-elokuulta ja viedään tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Osavuosikatsauksessa esitetään talouden toteutumaennuste ja keskeiset muutokset toiminnassa mukaan lukien investoinnit. Osavuosikatsauksessa esitetään lisäksi kaupunginvaltuuston päättämien sitovien tavoitteiden toteutuminen, lautakuntien tuloskorttien tavoitteiden eteneminen sekä toimenpiteiden toteutuminen. Osavuosikatsauksessa esitetään mahdolliset määrärahamuutokset. 

Osavuosikatsauksella on huomioitu kaupunginvaltuuston 27.2.2023 § 22 hyväksymät talousarviomuutokset.

Keskusvaalilautakunnan osavuosikatsauksessa on esitelty alustavat elokuun luvut, sillä elokuun kirjapinto suljetaan vasta 15.9.2023. Mahdollinen määrärahamuutos valmistellaan kaupunginhallituksen 2.10.2023 käsittelyyn.

Perustelut

Oikeusministeriö on lähettänyt kunnanhallituksille kirjeen vuoden 2024 presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien äänestyspaikkojen määräämisestä ja niistä ilmoittamisesta, vaalitietojärjestelmän käytöstä ja vaalikoulutuksesta ym. ja pyytänyt, että kunnanhallitus saattaa tämän kirjeen kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon.

Asiakaspalveluvastaava Henna Penttilä esittelee oikeusministeriön kirjeen kokouksessa.

Perustelut

Oikeusministeriö on lähestynyt kuntia vuoden 2024 presidentinvaalia ja europarlamenttivaaleja koskevalla kirjeellä äänestyspaikkojen määräämisestä ja ilmoittamisesta, vaalitietojärjestelmän käytöstä, vaalikoulutuksesta ja ym. Oikeusministeriö pyytää kaupunginhallitusta saattamaan kirjeen keskusvaalilautakunnan tietoon. Keskusvaalilautakunta on merkinnyt kirjeen tiedoksi kokouksessaan 13.9.2023.

Suomessa toimitetaan presidentinvaali 28.1.2024 ja mahdollisen toisen kierroksen vaali 11.2.2024. Lisäksi europarlamenttivaalit toimitetaan 9.6.2024.

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:

1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä

2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa kunnassa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Vaalitoimikuntiin voidaan valita jäseniksi ja varajäseniksi myös vaalilautakuntaan valittavia henkilöitä.

Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Presidentinvaalissa vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, ei muusta ryhmästä saa valita kahta edustajaa. Jos vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntia on useita, tulisi pyrkiä siihen, että kaikki huomioon otettavat äänestäjäryhmät saisivat ainakin yhden edustajan vaaliviranomaisiin. Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota siihen, että vaalilain 15 §:n 2 momentin sanamuotoa ”mahdollisuuksien mukaan” voidaan soveltaa myös siten, että jos puolueet eivät niille tehdystä pyynnöstä huolimatta nimeä riittävästi ehdokkaita vaalilautakuntiin, jäseniksi voidaan nimetä myös muita kunnan luottamustoimeen vaalikelpoisia henkilöitä.

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %.

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Rovaniemellä on äänestysalueita 19 kpl.

Aikaisemmissa vaaleissa kuhunkin lautakuntaan on nimetty viisi (5) varsinaista ja viisi (5) varajäsentä. Toimikuntien määräksi on vakiintunut kolmissa edellissä vaaleissa viisi (5). Vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäsenten nimeämistä varten on aikaisemmin asetettu kaupunginhallituksen nimeämä toimikunta, joka on valmistellut esityksen kaupunginhallitukselle.

Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamiseksi 28.1.2023 toimitettavaa presidentinvaalia sekä 9.6.2023 toimitettavia europarlamenttivaaleja varten nimeämällä toimikunnan tehtävää varten.

Perustelut

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.8.2023 § 276 suunnitteluohjeen vuoden 2024 talousarviolle sekä vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmalle. Vuoden 2024 määrärahakehykseksi esitetään 183,74 miljoonaa euroa. Keskusvaalilautakunnalle varataan suunnitteluohjeessa 0,14 miljoonan euron määräraha. Toimielinten tuli ohjeen mukaan valmistella talousarvioesityksensä 30.9.2023 mennessä. Kunkin toimielimen tulee esittää toiminnalliset tavoitteet tuloskortissa ja yksilöidyt taloussuunnitelmat toimielinkohtaisessa tuloslaskelmassa. Kaupunginhallitus päivitti talousarvion valmisteluaikataulua 18.9.2023 § 290 siten, että lautakuntien on käsiteltävä talousarvioesitykset 31.10.2023 mennessä.

Keskusvaalilautakunnan vuoden 2024 talousarvio on laadittu sillä olettamalla, että presidentinvaalissa käydään kaksi äänestyskierrosta. Mikäli toinen kierros ei kuitenkaan presidentinvaalissa toteudu, voi keskusvaalilautakunta esittää valtuustolle määrärahamuutosta tammi-huhtikuun 2024 osavuosikatsauksen yhteydessä. Presidentinvaalin lisäksi talousarviossa on varattu määrärahoja vuoden 2024 europarlamenttivaalien toimittamiseen, vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien järjestelyjen aloittamiseen sekä keskusvaalilautakunnan yleisiin kuluihin. 

Perustelut

Vaalilain 9.1 §:n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Vaalilain 9.3 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella tulee olla kunnanhallituksen päätöksellä määrätty äänestyspaikka. Vaalilain 9.1 §:n 3) kohdan mukaan ennakkoäänestyspaikkoina toimivat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset.

Vaalilain 9 §:n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan

- yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat; ja

- vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut Digi- ja väestötietoviraston määräämät tiedot.

Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 3.11.2023 mennessä.

Liitteenä löytyy alustavat suunnitelmat yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi (liite 1), äänestysauton reitiksi (liite 2)  ja vaalipäivän äänestyspaikoiksi (liite 3). Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen suunnitelmassa on esitelty äänestyspaikkojen aukiolojat ja äänestysauton reitin yhteydessä auton aikataulu. 

Perustelut

Vaalilautakunnille ja vaalitoimikuntien jäsenille on myönnetty ruokaraha, jolla he hankkivat ruuan äänestyksen toimittamisen päivinä. Vaalilautakunnat käyttävät ruokarahan vaalipäivänä ruuan hankkimiseksi äänetyspaikalle koko vaalilautakunnalle. Vaalitoimikuntien jäsenet hankkivat ruokarahalla lounaan jokaisena toimikunnan kiertopäivänä. 

Eduskuntavaaleissa 2023 vaalilautakuntien ruokarahaksi päätettiin 135€ lautakuntaa kohden ja vaalitoimikuntien ruokarahaksi 13€ jokaista toimikunnan jäsentä kohden jokaisena toimikunnan kiertopäivänä. Ruokarahojen suuruutta ei ole tarve nostaa eduskuntavaalien tasosta.

Perustelut

Keskusvaalilautakunta käsitteli kokouksessaan 13.9.2023 vaalikeskuksen henkilöstön palkkaamista (§ 35 Vaalikeskuksen henkilöstön palkkaaminen). Kyseistä päätöstä on tarpeen täydentää, sillä kokouksessa annettu päätösesitys on puutteellinen. Muutetussa päätösesityksessä ei ole mainintaan keskusvaalilautakunnan sihteerin valtuuttamisesta vaalikeskuksen henkilöstön palkkaamiseen. Tämä valtuutus on mainittu vain alkuperäisessä päätösesityksessä.

Perustelut

Vaalilain 2 luvun 14 §:n mukaan keskusvaalilautakunta ottaa vaaleja varten sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön.

Ns. ydinryhmä aloittaa työskentelynsä suunnitelmien mukaisesti marraskuussa 2023 ja ryhmän työpiste tulee olemaan osoitteessa Laajakaista 3, 96400 Rovaniemi. Vaalien toimittamista varten vuokrataan väistötilat Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:ltä, joka on kaupungin omistama kiinteistöjä hallinnoiva yhtiö. 

Tämän lisäksi vaalien toimittamiseen tarvitaan presidentinvaalissa yhteensä noin 55 vaalitoimitsijaa, jotka työskentelevät ennakkoäänestyspaikoilla, kotiäänestyksessä, ennakkoäänten lajittelussa, ilmoituskeskuksessa, vaalitoimikunnissa ja vaalikeskuksen sekä vaalilautakuntien apuna. Suunnitelmassa näkyvät tunnit perustuvat siihen olettamukseen, että presidentinvaalissa toimitetaan myös toinen äänestyskierros. Mikäli toinen äänestyskierros ei toteutu, vähentää se työtuntien määrää arviolta 87%. 

Alustava henkilöstötarvelaskelma

ENNAKKOÄÄNESTYS

VAALIPÄIVÄ

Rekrytoinnissa huomioitavaa

Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen toimitsijoiden rekrytoinnissa on huomioitava, että vaalitoimitsijoiden joukosta rekrytoitaisiin samalla vaalipäivänä äänioikeustietojärjestelmää käyttävät opiskelijat, jotka voivat tarvittaessa toimia myös vaalilautakunnan varsinaisina jäseninä. 

Perustelut

Rovaniemen kaupunki on ottanut käyttöön toimielinten kokousten pöytäkirjojen sähköisen tarkastamisen ja allekirjoituksen 1.4.2023 alkaen. Pöytäkirjan allekirjoittaminen tapahtuu eSignature palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella, johon käytetään verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Jos sähköinen allekirjoitus ei ole luottamushenkilölle syystä tai toisesta mahdollinen, hän ei voi toimia pöytäkirjantarkastajana. Samoin puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän on allekirjoitettava pöytäkirja sähköisesti.

Hallintosäännön, 157 § Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen, mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti ja kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. Kaupunginhallitus päätti 20.3.2023 § 97 ottaa käyttöön kokouksiensa pöytäkirjojen sähköisen allekirjoittamisen sekä edellyttää, että toimielimet ottavat järjestelmän käyttöönsä 1.4.2023 alkaen pidetyissä kokouksissa. Vaikka keskusvaalilautakunta ei kuulu kaupunginhallituksen alaisiin toimielimiin, on lautakunnan tarkoituksenmukaista noudattaa kaupungin yhteisiä käytäntöjä esimerkiksi kokousten pöytäkirjojen pitämisen osalta.

Keskusvaalilautakunta ei tehnyt päätöstä sähköisen allekirjoituksen käyttöönotosta keväällä 2023, sillä järjestelmän toiminnassa oli epäselvyyttä. Nämä epäselvyydet on ratkaistu ja sähköinen allekirjoitus voidaan ottaa lautakunnassa käyttöön. 

Perustelut

Keskusvaalilautakunnalle esitetään vuoden 2024 talousarvioon 294 000€ presidentinvaalin järjestämiseksi, josta Oikeusministeriön kertakorvauksella katetaan 250 000€. Presidentinvaalin toimintakate on näin 44 000€ vuonna 2024. Presidentinvaalin järjestelyiden aloittamisesta syntyy kuluja myös vuoden 2023 aikana esimerkiksi vaalikeskuksen henkilöstön palkkojen sekä tiettyjen hankintojen osalta. Vuoden 2023 talousarvioon on varattu määrärahoja presidentinvaalin järjestelyihin 51 000€. 

Talousarvio ja sen käyttösuunnitelma perustuvat siihen olettamukseen, että presidentinvaalissa käydään kaksi äänestyskierrosta. Mikäli äänestyskierroksia toteutuu vain yksi, vähentää se presidentinvaalin kuluja pääasiassa palkka- ja palkkiokustannusten osalta. 

Talousarvion käyttösuunnitelma on liitteenä nro. 1.

Perustelut

Suomessa toimitetaan presidentinvaali 28.1.2024

Presidentinvaalin 2024 ennakkoäänestys toteutetaan 17.1.2024 - 23.1.2024. Mikäli toinen äänestyskierros toteutuu, järjestetään tämän ennakkoäänestys ajalla 31.1. - 6.2.2024.

Vaalilain 9.1 §:n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Vaalilain 9 §:n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat.

Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 3.11.2023 klo 12 mennessä.

Kunnan on huolehdittava, että

a) äänestyspaikkoja on riittävästi,

b) äänestyspaikat sijaitsevat paikoissa, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivaamattomasti osaavat,

c) äänestystilat ovat riittävän suuria, jotta äänestys voidaan toimittaa äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilain 56 § 2 mom.),

d) ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat ovat mahdollisimman laajat, paikalliset olosuhteet kuitenkin huomioiden (vaalilain mukaiset maksimit ovat arkisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo 9-18).

Liikkuva äänestyspaikka on vakiinnuttanut roolinsa osana ennakkoäänestystä Rovaniemellä. Äänestysautolla saadaan järjestettyä taajamien ulkopuolella asuville kattavat ennakkoäänestysmahdollisuudet.

Ennakkoäänestyspaikoista, äänestysauton reitistä ja aikataulusta sekä mahdollisuudesta kotiäänestykseen tiedotetaan kuntalaisille hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Keskusvaalilautakunta käsitteli kokousessaan 19.10.2023 suunnitelman yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi vuoden 2024 presidentinvaalissa. Suunnitelmassa ja ennakkoäänestyspaikkojen valmistelussa on otettu huomioon mahdollisen toisen äänestyskierroksen toteutuminen.

Lisäksi suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota nuorten äänestysmahdollisuuksien parantamiseen sijoittamalla yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja toisen asteen oppilaitoksiin. Kokeilu perustuu keskusvaalilautakunnan saamaan aloitteseen liittyen kuntavaalien 2025 äänestyspaikkoihin ja niiden sunnitteluun nuorten äänestysaktiivisuutta tukevasti. Tulevalla kokeilulla kerätään tietoa ja nuorten kokemuksia siitä, miten ennakkoäänestyspaikan tuominen oppilaitokseen vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuteen.

Keskusvaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määräämiseksi vuoden 2024 presidentinvaalia varten.

Ehdotus ennakkoäänestyspaikoiksi ja aukioloajoiksi on liitteenä 1. Suunnitelma äänestysauton reitistä ja aikataulusta on liitteenä 2.

Perustelut

Suomessa toimitetaan presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024.

Vaalilain 9 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella tulee olla kunnanhallituksen päätöksellä määrätty äänestyspaikka. Erityisestä syystä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot on merkittävä ja kuitattava vaalitietojärjestelmään viimeistään perjantaina 3.11.2023 klo 12.

Vaalilain 69 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikalla tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

Oikeusministeriön suosituksen mukaan äänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Äänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja, jotta mahdollisimman monet äänestäjät tulevat sinne mielellään. Lisäksi äänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten.

Vaalilautakunta on kokoontuneena vaalipäivänä koko vaalitoimituksen ajan sekä vaalitoimituksen jälkeen äänestyslippujen laskemiseksi, tarkastamiseksi ja järjestämiseksi äänestyspaikalla. Näin ollen voidaan katsoa, että äänestyspaikalla tulisi olla soveltuvat sosiaalitilat vaalilautakunnan jäsenille.

Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 19.10.2023 käynyt läpi suunnitelman vuoden 2024 presidentinvaalin vaalipäivän äänestyspaikoiksi. Esitys vaalipäivän äänestyspaikoiksi vuoden 2024 presidentinvaalissa on liitteenä 1. Suunnitelmassa on otettu huomioon mahdollinen toinen äänestyskierros, jonka vaalipäivä on toteutuessaan sunnuntai 11.2.2024.

Keskusvaalilautakunta on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vaalipäivän äänestyspaikkojen määräämiseksi vuoden 2024 presidentinvaalia varten.

Perustelut

Vaalilain 49 §:n ja 67 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan tulee tiedottaa kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sekä saatettava vaalipäivä ja äänestysalueiden äänestyspaikat tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kuntalain 108.1§:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Vaalitoimitsijoiden ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikalla julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla.

Edellisten vaalien tapaan Digi- ja väestötietovirasto (DVV) lähettää eduskuntavaaleissa jokaiselle äänioikeutetulle ilmoituskortin mukana luettelon oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Ilmoituskortissa on lisäksi jokaiselle äänioikeutetulle tieto vaalipäivän äänestyspaikasta. Ainoa asia, joka DVV:n tiedotteissa ei ilmene, on vaaliauton reitti ja aikataulu.

Edellisissä vaaleissa keskusvaalilautakunta on tiedottanut vaaliauton reitistä ja aikataulusta paikallisissa sanomalehdissä, joissa on tiedotettu lisäksi ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Vaaliauton reitistä ja aikataulusta tullaan lisäksi tiedottamaan reitin varrella sijaitseville kylä- ja asukasyhdistyksille.

Eduskuntavaaleissa 2023 kotiäänestykseen osallistuneille äänioikeutetuille tullaan lähettämään tiedote kotiäänestykseen ilmoittautumisesta.

Mikäli äänioikeutetulla ei ole äänestykseen tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi voi myöntää hänelle väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.

Ulkomainonta

Rovaniemen kaupungin hallinnassa ja määräysvallassa olevilla alueilla vaalimainonta on ollut sallittua erityisissä vaalimainostelineissä sekä sellaisissa jo paikallaan olevissa mainoslaitteissa, joiden sijoittamiseen kaupunki on vuokrannut alueen ja myöntänyt luvan mainoslaitteen sijoittamiseen (esim. valomainokset, pylväsmainokset, suurtaulut). Kaupunginhallitus on päätöksellään 21.10.2011 321 § Vaalimainonnasta määrääminen vuoden 2012 presidentinvaalissa linjannut, että kaupungin mahdollistamasta ulkomainonnasta presidentinvaaleissa luovutaan.

Perustelut

Vaalilain 17 §:n mukaan ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimitsijana. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalitoimitsijaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Vaalitoimitsijaksi voidaan edellä mainituissa rajoissa määrätä tehtävään kykenevä 18 - vuotta täyttänyt henkilö.

Yleinen ennakkoäänestyspaikka

Keskusvaalilautakunnan tulee määrätä vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin kirjallisesti. Ennakkoäänestyspaikan ollessa avoinna äänestystä varten vähintään kahden vaalitoimitsijan tulee olla paikalla koko ajan. Samaan ennakkoäänestyspaikkaan on sen vuoksi suositeltavaa määrätä mahdollisuuksien mukaan useampia kuin kaksi vaalitoimitsijaa. Ennakkoäänestyspaikoille, ennakkoäänten rekisteröintiin ja lajitteluun tulee palkata erikseen vaalitoimitsijat.

Kotiäänestys

Vaalitoimitsijat kotiäänestykseen määrää keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan ei tarvitse olla vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Keskusvaalilautakunta voi määrätä kotiäänestyksen vaalitoimitsijat samassa yhteydessä kuin se määrää yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat. Hyvä käytäntö on, että keskusvaalilautakunta määrää riittävän määrän henkilöitä kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi, minkä jälkeen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää näistä henkilöistä vaalitoimitsijat kunkin yksittäisen kotiäänestyksen suorittamiseen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on huolehdittava, että hänen lisäkseen kotiäänestyksessä on läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisen ominaisuudessa. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä.

Perustelut

Vaalilain 67 §:n mukaan vaalipäivän äänestys toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain, ja että äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaalilautakunta. Vaalilain 16 §:n mukaan vaalilautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisinä.

Rovaniemen kaupungissa on ollut tapana, että vaalipäivän äänestyksen äänestysalueilla toimittaa viisijäseninen vaalilautakunta.

Edellisissä vaaleissa vaalilautakuntien järjestäytymiskokoukset on suositeltu pidettäväksi vaalipäivänä viimeistään 0,5 tuntia ennen äänestyksen alkamista. 

Sähköinen vaalipöytäkirja

Vaalien varsinaisena vaalipäivänä vaalilautakunnat pitävät äänestysaluekohtaista vaalipöytäkirjaa vaalipäivän kulusta. Vaalipöytäkirjaan merkitään muun muassa vaalilautakunnan jäsenten saapuvilla olot, poikkeustilanteet vaalipäivän aikana sekä äänestäneiden ja äänien määrät. Kuntavaaleihin 2021 Oikeusministeriö kehitti vaalitietojärjestelmää (VAT) niin, että vaalilautakunnat voivat jatkossa pitää vaalipöytäkirjaa sähköisesti vaalitietojärjestelmässä joko paperisen vaalipöytäkirjan sijasta tai sen rinnalla. Rovaniemellä sähköisen vaalipöytäkirjan käyttöä pilotoitiin eduskuntavaaleissa 2023 neljällä äänestysalueella. Pilotin perusteella voidaan todeta, että sähköisen vaalipöytäkirjan käyttöä kannattaa laajentaa kaikille äänestysalueille. 

Sähköisen vaalipöytäkirjan käytön laajentamisen myötä vaalikeskuksen ilmoituskeskus perehdytetään järjestelmän käyttöön, jotta he voivat toimia sähköisen vaalipöytäkirjan käytön tukena vaalipäivänä. Vaalilautakunta tekee vaalipäivänä päätöksen sähköisen vaalipöytäkirjan käytöstä ja valitsee joukostaan sihteerin, joka täyttää vaalipöytäkirjaa.  

Perustelut

Vaalilain 14 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Se päättää muiden kuin sen kokouksiin tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan.

Nykyisen sihteerin siirryttyä muihin tehtäviin, tulee keskusvaalilautakunnan valita itselleen sihteeri.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse presidentinvaalissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 21.12.2023.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä aluevaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,
    

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Kirjeäänestyksen asiakirjat tarkastetaan samalla tavalla kuin keskusvaalilautakunnan vastaanottamat, muilla ennakkoäänestystavoilla annetut ennakkoäänet. Tarkastuksen lisäksi kirjeääninä saapuneiden äänten äänestysliput tulee leimata ja siirtää kirjeäänestyksen vaalikuorista tavanomaisiin vaalikuoriin. 

Perustelut

Presidentinvaalin 2024 ennakkoäänestys alkaa 17.1.2024 ja päättyy 23.1.2024. Mahdollisen toisen äänestyskierroksen ennakkoäänestys alkaa 31.1.2024 ja päättyy 6.2.2024. ​​​Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 63 §:n mukaan tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat ja huolehtia niiden lajittelusta äänestysalueittain.

Keskusvaalilautakunnan harkintaan jää, miten ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen käytännössä suoritetaan.

Perustelut

Vaalilain 9 §:n mukaan ennakkoäänestyspaikkoina toimivat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä. Vaalikeskus valmistelee laitosäänetyksen aikataulun yhteistyössä laitosäänestyskohteiden kanssa. Vaalitoimikunnat vierailevat kohteisessa kyseenomaisen aikataulun mukaisesti. 

Vaalikeskus on kartoittanut Rovaniemen alueen laitostilanteen eduskuntavaalien 2023 laitosäänetyskohteiden pohjalta ja todennut merkittävämpien muutosten olevan seuraavat:

- Laitosäänetyksen piiriin on tullut kaksi kokonaan uutta kohdetta: Jaksohoitokoti Veitikka ja Tukena Vennintähti.

- Yksi kohde on vaihtanut nimeään: Attendo Aihki on nykyisin nimeltään Aihki ja yksikkö toimii osoitteessa Totontie 9. 

- Kaksi kohdetta on muuttanut uusiin tiloihin: Psykiatrian klinikka ja Palvelukoti Kotipetäjä. 

- Yhden kohteen toiminta on korvattu uudella toimintayksiköllä: Näsmänkiepin palveluosasto 5 on lakkautettu ja tilalle on tullut Lyhty-lyhytaikaisosasto. 

- Kahden yksikön toiminta on kokonaan päättynyt: Hoivakoti Toivonpuisto ja Ryhmäkoti Metsätähti.
 

Kaupunginhallitukselle määrättäväksi esitettävät 45 laitosäänestyksen kohdetta on lueteltu liitteessä 1.

Perustelut

Kaupunginhallitus on asettanut toimikunnan laatimaan esitystä vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin nimettävistä henkilöistä 28.1.2024 toimitettavia presidentinvaaleja varten. 

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Lisäksi laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Tulevissa presidentinvaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Kelpoisuudesta:

• Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.
• Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
• Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi tasa-arvolain vaatimusten tulee täyttyä erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta.
   

Äänestysalueita Rovaniemen kaupungin alueella on 19.

Toimikunnan esitys vaalilautakuntiin ja -toimikuntiin nimettävistä henkilöistä on asian liitteenä.

Perustelut

Vaalilain 9 §:n mukaan sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset toimivat ennakkoäänestyspaikkoina. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan yksikköön. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä ennalta määrättyinä ajankohtina. Laitosäänetyksen aikataulusta laaditaan kuulutus kaupungin viralliselle ilmoitustaululle.

Perustelut

Tulee julkiseksi vaalipäivänä 28.1.2024 klo 20:00.

Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 63 §:n mukaan tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat ja huolehtia niiden lajittelusta äänestysalueittain. Ennakkoäänestysasiakirjat tulee tarkastaa vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että perjantaina 26.1.2024 ennen klo 19:00 saapuneet ennakkoäänet ehditään niissä käsitellä.

Keskusvaalilautakunta on päättänyt, että Rovaniemellä ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan ja lajitellaan avustavan henkilökunnan avustuksella ennakkoäänestysaikana, ja samalla määrännyt tarkastuspäivät sekä tarkastuspäiville valvojat. Tarkastuksessa löydettävät puutteelliset asiakirjat ja yhteenveto koko tarkastuksesta käsitellään keskusvaalilautakunnassa keskiviikkona 24.1.2024 kello 14 ja perjantaina 26.1.2024 klo 17 alkavassa kokouksessa.

Keskusvaalilautakunnan tulee aloittaa ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen, ja todeta ennakkoäänestysaikana Rovaniemen kaupungin eri ennakkoäänestyspaikoissa annettujen ennakkoäänien lukumäärä. Samalla keskusvaalilautakunnan tulee todeta Rovaniemen kaupungin keskusvaalilautakunnalle osoitettujen ennakkoäänten lukumäärä, sekä muualle osoitettujen ennakkoäänten lukumäärä.

Keskusvaalilautakunnan tulee todeta tarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet, ja tehdä tarvittavat päätökset ennakkoäänestysten hyväksymisestä tai tarvittaessa huomioon ottamatta jättämisestä.

Ennakkoäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt;
4. kotiäänestyksen lähetekirjeestä puuttuu äänestyksessä läsnä olleen 18 vuotta täyttäneen henkilön nimikirjoitus.
    

Jos keskusvaalilautakunta päättää jättää äänestyksen huomioon ottamatta, on tästä tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton vaalikuori on lähetekirjeineen ja – kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei saa tehdä minkäänlaista merkintää.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse presidentinvaalissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 29.12.2023.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä aluevaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,
    

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Perustelut

Vaalilain 17 §:n mukaan ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimitsijana. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalitoimitsijaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Vaalitoimitsijaksi voidaan edellä mainituissa rajoissa määrätä tehtävään kykenevä 18 - vuotta täyttänyt henkilö.

Yleinen ennakkoäänestyspaikka

Keskusvaalilautakunnan tulee määrätä vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin kirjallisesti. Ennakkoäänestyspaikan ollessa avoinna äänestystä varten vähintään kahden vaalitoimitsijan tulee olla paikalla koko ajan. Samaan ennakkoäänestyspaikkaan on sen vuoksi suositeltavaa määrätä mahdollisuuksien mukaan useampia kuin kaksi vaalitoimitsijaa. Ennakkoäänestyspaikoille, ennakkoäänten rekisteröintiin ja lajitteluun tulee palkata erikseen vaalitoimitsijat.

Kotiäänestys

Vaalitoimitsijat kotiäänestykseen määrää keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan ei tarvitse olla vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Keskusvaalilautakunta voi määrätä kotiäänestyksen vaalitoimitsijat samassa yhteydessä kuin se määrää yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat. Hyvä käytäntö on, että keskusvaalilautakunta määrää riittävän määrän henkilöitä kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi, minkä jälkeen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää näistä henkilöistä vaalitoimitsijat kunkin yksittäisen kotiäänestyksen suorittamiseen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on huolehdittava, että hänen lisäkseen kotiäänestyksessä on läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisen ominaisuudessa. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä.

Vaalitoimitsijoiden täydentäminen

Keskusvaalilautakunnan aiemmin määräämien vaalitoimitsijoiden lisäksi on tarpeen määrätä lisää esimerkiksi sairastumis- ja muita estetilanteita ajatellen.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse presidentinvaalissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 29.12.2023.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä aluevaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Perustelut

Äänestysaluetta pidetään pienenä äänestysalueena, jos:

1. äänestysalueella on hyväksyttyjä vaalikuoria vähemmän kuin 50 kpl tai;
2. arvioidaan,​ että äänestysalueella vaalipäivänä äänestää vähemmän kuin 50 äänioikeutettua.

Vaalisalaisuuden turvaamiseksi keskusvaalilautakunnan tulee arvioida vaalilain 82 §:n mukaisesti,​ käykö äänestysalueella varsinaisena vaalipäivänä vähemmän kuin 50 äänestäjää,​ tai onko vaalisalaisuus muusta perustellusta syystä uhattuna. Jos näin arvioidaan olevan,​ ennakkoäänet tulee laskea yhdessä vaalipäivän äänten kanssa joko äänestysalueella tai keskusvaalilautakunnassa.

Vaalilain mukaan äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet voidaan kunnan keskusvaalilautakunnan niin päättäessä laskea yhdessä siten,​ että keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen vievät vaalipäivänä ennen vaalitoimituksen päättymistä ennakkoäänet sisältävät hyväksytyt vaalikuoret kyseisen äänestysalueen äänestyspaikkaan ja vaalilautakunnan läsnä ollessa avaavat ne ja pudottavat äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen vaaliuurnaan.

Liitteenä on arvio eri äänestysalueiden vaalipäivän äänestäjämääristä.

Perustelut

Keskusvaalilautakunta jatkaa edellisessä kokouksessa päätetyn mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamista.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse presidentinvaalissa aikaisintaan 38. päivänä ennen vaalipäivää. 

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä aluevaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Perustelut

Vaalilain 9 §:n mukaan sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset toimivat ennakkoäänestyspaikkoina. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan yksikköön. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä ennalta määrättyinä ajankohtina. Laitosäänestyksen aikataulusta laaditaan kuulutus kaupungin viralliselle ilmoitustaululle.

Perustelut

Suomessa toimitetaan europarlamenttivaalit 9.6.2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.

Vaalilain 9.1 §:n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Vaalilain 9 §:n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat.

Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 22.3.2024 klo 12 mennessä.

Kunnan on huolehdittava, että

a) äänestyspaikkoja on riittävästi,

b) äänestyspaikat sijaitsevat paikoissa, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivaamattomasti osaavat,

c) äänestystilat ovat riittävän suuria, jotta äänestys voidaan toimittaa äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilain 56 § 2 mom.),

d) ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat ovat mahdollisimman laajat, paikalliset olosuhteet kuitenkin huomioiden (vaalilain mukaiset maksimit ovat arkisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo 9-18).

Liikkuva äänestyspaikka on vakiinnuttanut roolinsa osana ennakkoäänestystä Rovaniemellä. Äänestysautolla saadaan järjestettyä taajamien ulkopuolella asuville kattavat ennakkoäänestysmahdollisuudet.

Ennakkoäänestyspaikoista, äänestysauton reitistä ja aikataulusta sekä mahdollisuudesta kotiäänestykseen tiedotetaan kuntalaisille hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Ennakkoäänestyspaikkojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota nuorten äänestysmahdollisuuksien parantamiseen sijoittamalla yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja toisen asteen oppilaitoksiin. Kokeilu perustuu keskusvaalilautakunnan saamaan aloitteseen liittyen kuntavaalien 2025 äänestyspaikkoihin ja niiden sunnitteluun nuorten äänestysaktiivisuutta tukevasti. Tulevalla kokeilulla kerätään tietoa ja nuorten kokemuksia siitä, miten ennakkoäänestyspaikan tuominen oppilaitokseen vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuteen.

Keskusvaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määräämiseksi vuoden 2024 europarlamenttivaaleja varten.

Ehdotus ennakkoäänestyspaikoiksi ja aukioloajoiksi on liitteenä 1. Suunnitelma äänestysauton reitistä ja aikataulusta on liitteenä 2.

Perustelut

Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 9.6.2024.

Vaalilain 9 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella tulee olla kunnanhallituksen päätöksellä määrätty äänestyspaikka. Erityisestä syystä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Europarlamenttivaalien vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot on merkittävä ja kuitattava vaalitietojärjestelmään viimeistään perjantaina 22.3.2024 klo 12.

Vaalilain 69 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikalla tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

Oikeusministeriön suosituksen mukaan äänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Äänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja, jotta mahdollisimman monet äänestäjät tulevat sinne mielellään. Lisäksi äänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten.

Vaalilautakunta on kokoontuneena vaalipäivänä koko vaalitoimituksen ajan sekä vaalitoimituksen jälkeen äänestyslippujen laskemiseksi, tarkastamiseksi ja järjestämiseksi äänestyspaikalla. Näin ollen voidaan katsoa, että äänestyspaikalla tulisi olla soveltuvat sosiaalitilat vaalilautakunnan jäsenille.

Perustelut

Suomessa toimitetaan europarlamenttivaalit 9.6.2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.

Vaalilain 9.1 §:n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Vaalilain 9 §:n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat.

Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 22.3.2024 klo 12 mennessä.

Kunnan on huolehdittava, että

a) äänestyspaikkoja on riittävästi,

b) äänestyspaikat sijaitsevat paikoissa, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivaamattomasti osaavat,

c) äänestystilat ovat riittävän suuria, jotta äänestys voidaan toimittaa äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilain 56 § 2 mom.),

d) ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat ovat mahdollisimman laajat, paikalliset olosuhteet kuitenkin huomioiden (vaalilain mukaiset maksimit ovat arkisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo 9-18).

Liikkuva äänestyspaikka on vakiinnuttanut roolinsa osana ennakkoäänestystä Rovaniemellä. Äänestysautolla saadaan järjestettyä taajamien ulkopuolella asuville kattavat ennakkoäänestysmahdollisuudet.

Ennakkoäänestyspaikoista, äänestysauton reitistä ja aikataulusta sekä mahdollisuudesta kotiäänestykseen tiedotetaan kuntalaisille hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Ennakkoäänestyspaikkojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota nuorten äänestysmahdollisuuksien parantamiseen sijoittamalla yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja toisen asteen oppilaitoksiin. Kokeilu perustuu keskusvaalilautakunnan saamaan aloitteseen liittyen kuntavaalien 2025 äänestyspaikkoihin ja niiden sunnitteluun nuorten äänestysaktiivisuutta tukevasti. Tulevalla kokeilulla kerätään tietoa ja nuorten kokemuksia siitä, miten ennakkoäänestyspaikan tuominen oppilaitokseen vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuteen.

Keskusvaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määräämiseksi vuoden 2024 europarlamenttivaaleja varten.

Ehdotus ennakkoäänestyspaikoiksi ja aukioloajoiksi on liitteenä 1. Suunnitelma äänestysauton reitistä ja aikataulusta on liitteenä 2.

Perustelut

Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 9.6.2024.

Vaalilain 9 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella tulee olla kunnanhallituksen päätöksellä määrätty äänestyspaikka. Erityisestä syystä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Europarlamenttivaalien vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot on merkittävä ja kuitattava vaalitietojärjestelmään viimeistään perjantaina 22.3.2024 klo 12.

Vaalilain 69 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikalla tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

Oikeusministeriön suosituksen mukaan äänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Äänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja, jotta mahdollisimman monet äänestäjät tulevat sinne mielellään. Lisäksi äänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten.

Vaalilautakunta on kokoontuneena vaalipäivänä koko vaalitoimituksen ajan sekä vaalitoimituksen jälkeen äänestyslippujen laskemiseksi, tarkastamiseksi ja järjestämiseksi äänestyspaikalla. Näin ollen voidaan katsoa, että äänestyspaikalla tulisi olla soveltuvat sosiaalitilat vaalilautakunnan jäsenille.

Perustelut

Europarlamenttivaalit 2024
Ennakkoäänestys 29.5. - 4.6.2024
Vaalipäivä 9.6.2024

keskiviikko 5.6.2024
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistus

perjantai 7.6.2024
- ennakkoäänestysasiakirjojen tarkistus

- mahdollinen päätös pienten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistämisestä
- äänien ja äänestäneiden määrän toteaminen

sunnuntai 9.6.2024

- mahdollinen päätös pienten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistämisestä (kokous pidetään tarvittaessa)

- ennakkoäänten vieminen pienille äänestysalueille

Perustelut

Vuoden 2024 talousarvioon on varattu 188 000 euroa  europarlamenttivaalien järjestämiseksi, josta Oikeusministeriön kertakorvauksella katetaan 115 000€. Europarlamenttivaalien toimintakate on näin 73 000€ vuonna 2024.

Talousarvion käyttösuunnitelma on liitteenä.

Perustelut

Vaalilain 17 §:n mukaan ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimitsijana. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalitoimitsijaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Vaalitoimitsijaksi voidaan edellä mainituissa rajoissa määrätä tehtävään kykenevä 18 - vuotta täyttänyt henkilö.

Yleinen ennakkoäänestyspaikka

Keskusvaalilautakunnan tulee määrätä vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin kirjallisesti. Ennakkoäänestyspaikan ollessa avoinna äänestystä varten vähintään kahden vaalitoimitsijan tulee olla paikalla koko ajan. Samaan ennakkoäänestyspaikkaan on sen vuoksi suositeltavaa määrätä mahdollisuuksien mukaan useampia kuin kaksi vaalitoimitsijaa. Ennakkoäänestyspaikoille, ennakkoäänten rekisteröintiin ja lajitteluun tulee palkata erikseen vaalitoimitsijat.

Kotiäänestys

Vaalitoimitsijat kotiäänestykseen määrää keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan ei tarvitse olla vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Keskusvaalilautakunta voi määrätä kotiäänestyksen vaalitoimitsijat samassa yhteydessä kuin se määrää yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat. Hyvä käytäntö on, että keskusvaalilautakunta määrää riittävän määrän henkilöitä kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi, minkä jälkeen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää näistä henkilöistä vaalitoimitsijat kunkin yksittäisen kotiäänestyksen suorittamiseen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on huolehdittava, että hänen lisäkseen kotiäänestyksessä on läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisen ominaisuudessa. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä.

Perustelut

Vaalilain 9 §:n mukaan ennakkoäänestyspaikkoina toimivat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä. Vaalikeskus valmistelee laitosäänetyksen aikataulun yhteistyössä laitosäänestyskohteiden kanssa. Vaalitoimikunnat vierailevat kohteisessa kyseenomaisen aikataulun mukaisesti. 

Vaalikeskus on kartoittanut Rovaniemen alueen laitostilanteen presidentinvaalien 2024 laitosäänetyskohteiden pohjalta ja todennut merkittävämpien muutosten olevan seuraavat:

Kohteet joissa ei äänestystä europarlamenttivaaleissa:

1. Seniorikoti Lehtola 
2. Hoivakoti Seutula
3. Hoivakoti Lapinvuokko
4. Tukena Vennintähti
5. Esperi Hoivakoti Niva
6. Esperi Hoivakoti Pahtaja

Äänestystä kohteissa ei järjestetä laitosten ilmoitusten perusteella. 

Ilmoituksissa toistui kaksi syytä: 

1) Asiakaskunta koostui vakavasti muistisairaista ja/tai kehitysvammaisista asiakkaista ja he eivät ymmärtäneet missä vaaleista oli kyse

2) Asiakkailta tiedusteltu tarvetta laitosäänestykseen ja kaikki laitoksen asiakkaat ilmoittaneet etteivät aio äänestää europarlamenttivaaleissa

Uusia kohteita europarlamenttivaaleissa

1. Hoitokoti Totto
2. Palvelukoti Lähde

Muut muutokset

• Osoitteessa Totontie 9 toimivat kohteet (Aihki, Lyhty, Hoivakoti Totto) järjestetään yhteisäänestyskohteena

• Caritas Rovaniemi muuttanut nimensä Rinnekodit Loiste & Ruska
• Stilistisiä muutoksia (esim. nimestä tippunut pois sana “hoivakoti”)

Kaupunginhallitukselle määrättäväksi esitettävät laitosäänestyksen kohteet on lueteltu liitteessä.

Perustelut

Europarlamenttivaalien 2024 ennakkoäänestys alkaa 29.5.2024 ja päättyy 4.6.2024. Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 63 §:n mukaan tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat ja huolehtia niiden lajittelusta äänestysalueittain. Keskusvaalilautakunnan harkintaan jää, miten ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen käytännössä suoritetaan.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse europarlamenttivaaleissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni voidaan ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna antaa aikaisintaan 10.5.2024.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin.

Kirjeäänestyksen asiakirjat tarkastetaan samalla tavalla kuin keskusvaalilautakunnan vastaanottamat, muilla ennakkoäänestystavoilla annetut ennakkoäänet. Tarkastuksen lisäksi kirjeääninä saapuneiden äänten äänestysliput tulee leimata ja siirtää kirjeäänestyksen vaalikuorista tavanomaisiin vaalikuoriin.

Perustelut

Vaalilain 49 §:n ja 67 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan tulee tiedottaa kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sekä saatettava vaalipäivä ja äänestysalueiden äänestyspaikat tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kuntalain 108.1§:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Vaalitoimitsijoiden ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikalla julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla.

Edellisten vaalien tapaan Digi- ja väestötietovirasto (DVV) lähettää eduskuntavaaleissa jokaiselle äänioikeutetulle ilmoituskortin mukana luettelon oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Ilmoituskortissa on lisäksi jokaiselle äänioikeutetulle tieto vaalipäivän äänestyspaikasta. Ainoa asia, joka DVV:n tiedotteissa ei ilmene, on vaaliauton reitti ja aikataulu.

Edellisissä vaaleissa keskusvaalilautakunta on tiedottanut vaaliauton reitistä ja aikataulusta paikallisissa sanomalehdissä, joissa on tiedotettu lisäksi ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Vaaliauton reitistä ja aikataulusta tullaan lisäksi tiedottamaan reitin varrella sijaitseville kylä- ja asukasyhdistyksille.

Presidentinvaalissa 2024 kotiäänestykseen osallistuneille äänioikeutetuille tullaan lähettämään tiedote kotiäänestykseen ilmoittautumisesta.

Mikäli äänioikeutetulla ei ole äänestykseen tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi voi myöntää hänelle väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.

Ulkomainonta

Rovaniemen kaupungin hallinnassa ja määräysvallassa olevilla alueilla vaalimainonta on ollut sallittua erityisissä vaalimainostelineissä sekä sellaisissa jo paikallaan olevissa mainoslaitteissa, joiden sijoittamiseen kaupunki on vuokrannut alueen ja myöntänyt luvan mainoslaitteen sijoittamiseen (esim. valomainokset, pylväsmainokset, suurtaulut). Kaupunginhallitus on päätöksellään 21.10.2011 321 § Vaalimainonnasta määrääminen vuoden 2012 presidentinvaalissa linjannut, että kaupungin mahdollistamasta ulkomainonnasta presidentinvaaleissa luovutaan.

Perustelut

Vaalilain 67 §:n mukaan vaalipäivän äänestys toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain, ja että äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaalilautakunta. Vaalilain 16 §:n mukaan vaalilautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisinä.

Rovaniemen kaupungissa on ollut tapana, että vaalipäivän äänestyksen äänestysalueilla toimittaa viisijäseninen vaalilautakunta.

Edellisissä vaaleissa vaalilautakuntien järjestäytymiskokoukset on suositeltu pidettäväksi vaalipäivänä viimeistään 0,5 tuntia ennen äänestyksen alkamista.

Sähköinen vaalipöytäkirja

Vaalien varsinaisena vaalipäivänä vaalilautakunnat pitävät äänestysaluekohtaista vaalipöytäkirjaa vaalipäivän kulusta. Vaalipöytäkirjaan merkitään muun muassa vaalilautakunnan jäsenten saapuvilla olot, poikkeustilanteet vaalipäivän aikana sekä äänestäneiden ja äänien määrät. Vaalilautakunta tekee vaalipäivänä päätöksen sähköisen vaalipöytäkirjan käytöstä ja valitsee joukostaan sihteerin, joka täyttää vaalipöytäkirjaa.

Perustelut

Kaupunginhallitus on asettanut toimikunnan laatimaan esitystä vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin nimettävistä henkilöistä 9.6.2024 toimitettavia europarlamenttivaaleja varten. 

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Lisäksi laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Tulevissa europarlamenttivaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Kelpoisuudesta:

• Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.
• Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
• Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi tasa-arvolain vaatimusten tulee täyttyä erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta.

Äänestysalueita Rovaniemen kaupungin alueella on 19.

Toimikunnan esitys vaalilautakuntiin ja -toimikuntiin nimettävistä henkilöistä on asian liitteenä.

Perustelut

Vaalilain 9 §:n mukaan sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset toimivat ennakkoäänestyspaikkoina. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan yksikköön. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä ennalta määrättyinä ajankohtina. Laitosäänestyksen aikataulusta laaditaan kuulutus kaupungin viralliselle ilmoitustaululle.

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 6.5.2024 § 128 vaalilautakuntien asettamisesta 9.6.2024 pidettäviä europarlamenttivaaleja varten. Asettamispäätöksen tekemisen jälkeen on käynyt ilmi, että äänestysalueen 12 vaalilautakunnan 1. varajäsen Elli Väliaho ja 2. varajäsen Kauko Kurvinen ovat estyneitä osallistumaan vaalilautakunnan työskentelyyn vaalipäivänä. Heidän tilalleen voidaan nimetä rekrytoiduista vaalitoimitsijoista Moona Pekkanen ja Mikko Renvall.

Lisäksi äänestysalueen 18 vaalilautakunnan 5. varsinainen jäsenen nimi oli kirjoitettu 6.5.2024 § 128 tehdyn päätöksen liitteessä virheellisesti muotoon Pertti Remsu, oikea nimi on Pentti Remsu.

Perustelut

Tulee julkiseksi vaalipäivänä 9.6.2024 klo 20:00.

Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 63 §:n mukaan tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat ja huolehtia niiden lajittelusta äänestysalueittain. Ennakkoäänestysasiakirjat tulee tarkastaa vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että perjantaina 7.6.2024 ennen klo 19:00 saapuneet ennakkoäänet ehditään niissä käsitellä.

Keskusvaalilautakunta on päättänyt, että Rovaniemellä ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan ja lajitellaan avustavan henkilökunnan avustuksella ennakkoäänestysaikana, ja samalla määrännyt tarkastuspäivät sekä tarkastuspäiville valvojat. Tarkastuksessa löydettävät puutteelliset asiakirjat ja yhteenveto koko tarkastuksesta käsitellään keskusvaalilautakunnassa keskiviikkona 5.6.2024 kello 17 ja perjantaina 7.6.2024 klo 17 alkavassa kokouksessa.

Keskusvaalilautakunnan tulee aloittaa ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen, ja todeta ennakkoäänestysaikana Rovaniemen kaupungin eri ennakkoäänestyspaikoissa annettujen ennakkoäänien lukumäärä. Samalla keskusvaalilautakunnan tulee todeta Rovaniemen kaupungin keskusvaalilautakunnalle osoitettujen ennakkoäänten lukumäärä, sekä muualle osoitettujen ennakkoäänten lukumäärä.

Keskusvaalilautakunnan tulee todeta tarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet, ja tehdä tarvittavat päätökset ennakkoäänestysten hyväksymisestä tai tarvittaessa huomioon ottamatta jättämisestä.

Ennakkoäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt;
4. kotiäänestyksen lähetekirjeestä puuttuu äänestyksessä läsnä olleen 18 vuotta täyttäneen henkilön nimikirjoitus.
    

Jos keskusvaalilautakunta päättää jättää äänestyksen huomioon ottamatta, on tästä tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton vaalikuori on lähetekirjeineen ja – kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei saa tehdä minkäänlaista merkintää.

Perustelut

Vaalilain 14 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Se päättää muiden kuin sen kokouksiin tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan.

Keskusvaalilautakunnan sihteeri on estynyt toimimaan tehtävässä 5. - 30.6.2024. Tämän takia keskusvaalilautakunnan on valittava keskusvaalilautakunnan sihteerille sijainen edellä mainitulle ajanjaksolle. 

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse europarlamenttivaaleissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 10.5.2024.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,
    

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse europarlamenttivaaleissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 10.5.2024.

Äänestäjän on itse:

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
    

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

1. täydellinen nimensä;
2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
3. osoitteensa;
4. äänestämispaikka;
5. päiväys sekä;
6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
   • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
   • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
4. kuori on tyhjä,

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Perustelut

Keskusvaalilautakunta jatkaa edellisessä kokouksessa päätetyn mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamista.

Perustelut

Äänestysaluetta pidetään pienenä äänestysalueena, jos:

1. äänestysalueella on hyväksyttyjä vaalikuoria vähemmän kuin 50 kpl tai;
2. arvioidaan,​ että äänestysalueella vaalipäivänä äänestää vähemmän kuin 50 äänioikeutettua.

Vaalisalaisuuden turvaamiseksi keskusvaalilautakunnan tulee arvioida vaalilain 82 §:n mukaisesti,​ käykö äänestysalueella varsinaisena vaalipäivänä vähemmän kuin 50 äänestäjää,​ tai onko vaalisalaisuus muusta perustellusta syystä uhattuna. Jos näin arvioidaan olevan,​ ennakkoäänet tulee laskea yhdessä vaalipäivän äänten kanssa joko äänestysalueella tai keskusvaalilautakunnassa.

Vaalilain mukaan äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet voidaan kunnan keskusvaalilautakunnan niin päättäessä laskea yhdessä siten,​ että keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen vievät vaalipäivänä ennen vaalitoimituksen päättymistä ennakkoäänet sisältävät hyväksytyt vaalikuoret kyseisen äänestysalueen äänestyspaikkaan ja vaalilautakunnan läsnä ollessa avaavat ne ja pudottavat äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen vaaliuurnaan.

Liitteenä on arvio eri äänestysalueiden vaalipäivän äänestäjämääristä.