Vammaisneuvosto, kokous 2.4.2025

§ 14 Esitys tekniselle lautakunnalle: vammaisten maksuttoman paikallisliikenteen uusintakäsittely

ROIDno-2023-2493

Aikaisempi käsittely

Kaupunginvaltuusto, 19.6.2023

Perustelut

Raija Kerätär ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Pyörätuolilla ja rollatorin avulla kulkevat voivat kulkea paikallisliikenteen busseissa Rovaniemellä nykyisin maksutta. Esitämme, että maksuttomuus ulotetaan myös muihin vammaisiin, eli heihin, joilla on hyväksytty oikeus vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun. Tällöin maksuttomuus koskisi myös esimerkiksi näkövammaisia. Oikeuden maksuttomaan kyytiin voi osoittaa matkapalvelukortilla."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. 

Tekninen lautakunta, 18.2.2025

Valmistelija

Janne Alkki, kaupungininsinööri, janne.alkki@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginvaltuutettu Raija Kerätär ym. ovat jättäneet valtuustoaloitteen vammaisten ilmaisista paikallisliikenteen kyydeistä.

 

VASTAUS ALOITTEESEEN 

Rovaniemen kaupungin paikallisliikenteessä maksuttomaan matkaan oikeutetut erityisryhmät on määritelty Yhdyskuntasuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti vuonna 2019. Päätöksen mukaisesti pyörätuolin käyttäjä ja yksi saattaja/avustaja voi matkustaa maksutta Rovaniemen paikallisliikenteessä. Eurooppalaisen vammaiskortin omaava henkilö maksaa omasta matkastaan asiakasryhmänsä mukaisen lipun hinnan, mutta hänen avustaja on oikeutettu maksuttomaan matkaan, mikäli kortissa on A-merkintä. Rollaattoria käyttävä henkilö on oikeutettu maksuttomaan matkaan arkisin klo 9-14 ja klo 17 jälkeen sekä viikonloppuisin. Näiden erityisryhmien matkustamisen ja liikenteen sujuvuuden kannalta on perusteltua, että heitä ei velvoiteta siirtymään bussin etuosassa oleville maksupäätteille, vaan he voivat nousta bussin keskiovista kyytiin.

Eri alueiden joukkoliikenne-etuuksista ja niiden perusteista on teetetty valtakunnallinen selvitys Paikallisliikenneliitto ry:n toimesta vuonna 2021. Selvitystyön johtopäätöksissä on todettu, että joukkoliikenneviranomaisten tehtävänä on tarjota kaikille asiakkaille esteetöntä ja kohtuuhintaista joukkoliikennettä. Lippujärjestelmän selkeydellä ja helppokäyttöisyydellä mahdollistaan se, että erityisiä lisäalennuksia ei tarvita. Julkisten palveluiden alennusten sijaan tulisi avustaa tukea tarvitsevia erikseen. Valtakunnallisesti tarkasteltuna joukkoliikenteen viranomaiset eivät ole lähtökohtaisesti myöntäneet oikeuksia maksuttomiin matkoihin tai alennuksiin vammaisuuden nojalla.

Kuntalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa on tärkeää ja sitä arvioidessa tulee huomioida koko väestön tarpeet. Rovaniemellä, kuten muissakin kunnissa, on paljon erilaisia asiakasryhmiä (vammaiset, nuoret, opiskelijat, pitkäaikaistyöttömät, eläkeläiset, maahanmuuttajat jne.) joiden erityistarpeita on ajoittain tarpeen tarkastella yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vammaisten osalta asioimaan pääsy mahdollistuu vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuksilla tai joukkoliikenteellä niin, että avustaja voi tarvittaessa matkustaa mukana maksuttomasti. Vammaispalvelulaki takaa liikkumispalveluja henkilöille, joilla on vaikeuksia omatoimisessa liikkumisessa. Vammaisen asiakkaan näkökulmasta olennaista on se, pystyykö hän käyttämään joukkoliikennettä vai ei. Jos ei pysty, on tärkeämpää turvata mahdollisuus asioiden hoitamiseen muiden, erikseen myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen avulla.

On myös huomioitava, että vammaispalvelulain asiakkaille on myönnetty myönteinen kuljetuspäätös yleensä sillä perusteella, etteivät he voi käyttää julkista liikennettä. Aloite on tältä osin ristiriidassa kuljetuspäätöksen myöntämiseen käytettävien perustelujen kanssa. Vuoden 2023 alusta alkaen vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspäätökset on tehty Lapin hyvinvointialueen toimesta, joka on vastannut myös kuljetuspäätöksen saaneiden asiakkaidensa kuljetuskustannuksista.

Rovaniemen kaupungille on tullut useita esityksiä maksutta matkustavien ryhmän laajentamisesta, mutta järjestelmän hallinnan ja valvonnan kannalta näiden erityisryhmien määrä tulisi pitää jatkossakin rajallisena. Liikennöintisopimus on sidottu linja-autoliikenteen kustannusindeksiin ja liikenteen järjestämisen bruttokustannukset ovat kasvaneet vuosittain. Ilmaisryhmien lisäämiseen ei ole varattu määrärahoja, ja tavoitteena on pitää paikallisliikenteen tarjonta nykyisellä tasolla.

Edellä mainituin perustein yhdyskuntatekniikan yksikkö esittää, että aloitteen mukaista maksutonta paikallisliikennettä ei myönnetä.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Pertti Onkalo, toimialajohtaja, pertti.onkalo@rovaniemi.fi

Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen saapuneen aloitteen ja yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksen aloitteeseen.

Päätös

Tekninen lautakunta kuuli asiassa kaupungininsinööri Janne Alkkia. Puheenvuoron asiassa käytti vammaisneuvoston edustaja Jarno Saapunki. 

Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin vammaisneuvosto on yhdessä vanhusneuvoston kanssa esittänyt (13.12.22 § 55, 31.3.23 § 14), että vuosina 2020-2022 toteutettu maksuttoman joukkoliikenteen kokeilu vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella myönteisen kuljetuspäätöksen saaneille henkilöille (ROIDno-2019-2104) vakinaistettaisiin. Vammaisten ilmaisista paikallisliikenteen kyydeistä on tehty myös valtuustoaloite (ROIDno-2023-2493), jonka osalta tekninen lautakunta (18.2.25 § 26) päätti, ettei aloitteen mukaista maksutonta joukkoliikennettä myönnetä.

Vammaisneuvosto esittää tekniselle lautakunnalle, että se ottaa uudelleen käsittelyyn valtuustoaloitteen vammaisten maksuttomasta joukkoliikenteestä. Vammaisneuvosto näkee, että päätös ei täytä yhdenvertaisuuperiaatetta eikä huomioi esteettömän joukkoliikenteen kokonaisuutta. Esityksen perustelut kuvataan seuraavassa.

1. Päätös ei ole yhdenvertainen eri vammaryhmien välillä

Nykyisessä käytännössä pyörätuolia käyttävä henkilö ja hänen avustajansa voivat matkustaa maksutta, mutta muilla vammaisryhmillä oikeudet ovat rajatumpia tai niitä ei ole lainkaan. Tämä asettaa vammaiset eri asemaan sen perusteella, millaista apuvälinettä he käyttävät, eikä huomioi esimerkiksi henkilöitä, joilla on näkymättömiä vammoja, kuten neurologisia tai kognitiivisia haasteita, jotka vaikeuttavat lipun maksamista tai matkustamista joukkoliikenteessä.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa viranomaisia varmistamaan, ettei yksikään vammaisryhmä joudu eriarvoiseen asemaan. Nykyinen päätös rikkoo tätä periaatetta, koska se hyväksyy vain tietynlaisen vammaisuuden perusteeksi maksuttomuudelle, vaikka tarve esteettömälle ja maksuttomalle matkustamiselle on yhtä perusteltu muillekin.

2. Joukkoliikenteen esteettömyys ei ole vain linja-autoon pääsemistä – koko matkaketjun tulee olla toimiva

Esteettömyys joukkoliikenteessä ei tarkoita pelkästään sitä, että linja-autoon pääsee. Monelle vammaiselle matkaketjun ongelmat alkavat jo ennen linja-autoon nousua:

  • Lipun ostaminen: matkalipun hankkiminen voi olla mahdotonta henkilöille, joilla on näkö- tai hahmotushäiriöitä, motorisia vaikeuksia tai muita rajoitteita.
  • Linja-autojen kuulutukset ja informaatio: näkö- ja kuulovammaisille matkustajille suunnattu tiedotus on puutteellista, eikä aikatauluissa ole selkeitä esteettömyystietoja.

Koska joukkoliikenne ei ole täysin esteetöntä, on kohtuutonta vaatia kaikilta vammaisilta maksua palvelusta, jota he eivät voi käyttää samalla tavalla kuin muut.

3. Monissa muissa kaupungeissa vammaiskortilla matkustaminen on maksutonta

Monet suomalaiset kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, tarjoavat maksuttoman joukkoliikenteen vammaiskortin A-merkinnällä tai muilla erityisperusteilla. Tämä on perusteltu yhdenvertaisuustoimi, joka tukee vammaisten oikeutta itsenäiseen liikkumiseen. Rovaniemeläisillä vammaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin muissa kaupungeissa asuvilla. Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan kuntalaisia ei saa asettaa epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.

4. Vammaisten osuus joukkoliikenteen käyttäjistä on marginaalinen ja vaikutus budjettiin on mitätön

Vammaisten henkilöiden määrä, jotka voivat käyttää joukkoliikennettä itsenäisesti tai avustajan kanssa, on erittäin pieni. Käytännössä suurin osa vaikeavammaisista käyttää kuljetuspalveluita eikä joukkoliikennettä, joten maksuttoman joukkoliikenteen kustannusvaikutus kaupungin budjettiin olisi lähes huomaamaton. Teknisen lautakunnan aiemmassa päätöksessä vedottiin taloudellisiin perusteisiin, mutta maksuttomien matkojen aiheuttamat kulut ovat merkityksettömät verrattuna joukkoliikenteen kokonaiskustannuksiin. Maksuttomuuden myöntäminen olisi pieni, mutta merkittävä askel yhdenvertaisemman ja esteettömämmän kaupungin suuntaan.

5. Päätös ei tue kaupungin strategiaa ja YK:n vammaissopimusta

Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimuksen periaatteisiin, joiden mukaan vammaisilla on oikeus käyttää julkisia palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslaki (1325\2014) velvoittaa kaupunkia tekemään kohtuullisia mukautuksia, jotta vammaiset voivat osallistua yhteiskuntaan ilman ylimääräisiä esteitä. Lisäksi kaupungin strategia painottaa kestävää liikkumista ja saavutettavuutta, mutta nykyinen päätös heikentää vammaisten mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä.

6. Yhdenvertaisuusvaltuutetun linjaukset tukevat maksutonta joukkoliikennettä

Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmissa tapauksissa linjannut, että kunta voi rikkoa yhdenvertaisuuslakia, jos se ei tarjoa kohtuullisia mukautuksia vammaisten tarpeisiin. Maksuton joukkoliikenne olisi yksi tapa toteuttaa kohtuullisia mukautuksia ja varmistaa vammaisten oikeus itsenäiseen liikkumiseen. Teknisen lautakunnan nykyinen linjaus voidaan nähdä yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Edellä mainituilla perusteilla vammaisneuvosto esittää, että:

  • Tekninen lautakunta ottaa uudelleen käsiteltäväksi päätöksen vammaisten maksuttomasta paikallisliikenteestä.
  • Kaupunki toteuttaa selvityksen maksuttoman joukkoliikenteen taloudellisista vaikutuksista, vertaa Rovaniemen käytäntöjä muihin kaupunkeihin ja arvioi päätöksen yhdenvertaisuusvaikutuksia.
  • Vammaiskortin haltijoille joilla on A-merkintä, taataan oikeus maksuttomaan paikallisliikenteeseen Rovaniemen kaupungissa. Maksuttomuuden tulee koskea myös vammaisen henkilön saattajaa tai avustajaa.
  • Kaupunki sitoutuu parantamaan joukkoliikenteen esteettömyyttä kokonaisuudessaan (pysäkit, tiedotus, lipunmaksukäytännöt jne.), jotta palvelu on aidosti saavutettava.
  • Päätöksessä huomioidaan, että vammaisten joukkoliikenteen käyttö on marginaalista eikä aiheuta merkittävää taloudellista rasitetta.
  • Kaupunki varmistaa, että päätös on linjassa yhdenvertaisuuslain, perustuslain ja YK:n vammaissopimuksen kanssa.

Tällä esityksellä vammaisneuvosto haluaa varmistaa, että Rovaniemen joukkoliikennepalvelut ovat yhdenvertaisia ja esteettömiä kaikille kaupunkilaisille, myös vammaisille.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi

Vammaisneuvosto päättää esittelytekstissä kuvatuin perustein esittää tekniselle lautakunnalle, että se ottaa vammaisten maksutonta joukkoliikennettä koskevan valtuustoaloitteen uudelleen käsittelyyn.

Tiedoksi

Tekninen lautakunta, kaupungininsinööri