Keskusvaalilautakunta, kokous 13.4.2025

Perustelut

Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13.4.2025. Vaaliassistentti Antti Räsänen on valmistellut alustavan suunnitelman äänestyspaikoista tulevissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan keskustelun perusteella on tarkoitus esitellä suunnitelmaa myös kylien kehittämisjaostolle 21.11.2024.

Perustelut

Oikeusministeriö on lähettänyt 16.9.2024 kunnille kirjeen vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleista, jossa käsitellään äänestyspaikkojen määräämistä ja niistä ilmoittamista, vaalitietojärjestelmän käytöstä, vaalimateriaalista, vaalikoulutuksesta sekä muusta vaalien toimittamiseen liittyvistä ohjeita. Oikeusministeriö on pyytänyt kaupunginhallitusta saattamaan kirjeen kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon. Huomionarvoista on, että alue- ja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti.

Lisäksi kuntaliitto on lähettänyt 23.9.2024 yleiskirjeen 9/2024 kuntien vaaliviranomaisten tehtävistä kunta- ja aluevaaleissa, vaalirahoituksesta ja vaalien ulkomainonnasta. Yleiskirje on luettavissa yleisessä tietoverkossa Kuntaliiton verkkosivuilla: Kuntien vaaliviranomaisten tehtävät kunta- ja aluevaaleissa, vaalirahoitus ja vaalien ulkomainonta | Kuntaliitto.fi

Perustelut

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Keskusvaalilautakunnan budjetti koostuu vaalien järjestämiseen varatuista määrärahoista. Sen käyttömenot koostuvat vaalien toimittamisesta johtuvista henkilöstö-, tila- ja käyttökustannuksista. Keskusvaalilautakunnan talouden ja toiminnan toteuma on ollut pääosin suunnitelman mukainen. Vuonna 2024 on toimitettu presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit.

Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion laadintaohjeet 3.6.2024 § 159, jonka mukaan toimielinten on käsiteltävä talousarvioehdotus 30.9. mennessä. Kaupunginhallitus on käsitellyt talousarviota 28.10.2024. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvion marraskuussa, jonka jälkeen tehdään toimielimiin tarkennetut käyttösuunnitelmat ja investointien työohjelmat. Keskusvaalilautakunta varautuu järjestämään alue- ja kuntavaalit vuonna 2025.

Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat 16.8.2024 sopineet suosituksesta, jonka mukaan hyvinvointialueen maksama korvaus aluevaalien toimittamisesta kunnalle olisi 1,4 euroa kutakin kunnan lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin merkittyä äänioikeutettua kohden.

Perustelut

Keskusvaalilautakunnan budjetti koostuu vaalien järjestämiseen varatuista määrärahoista. Sen käyttömenot koostuvat vaalien toimittamisesta johtuvista henkilöstö-, tila- ja käyttökustannuksista. Keskusvaalilautakunnan talouden ja toiminnan toteuma on ollut pääosin suunnitelman mukainen. Vuoden 2024 alkupuoliskolla on toimitettu presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit. Loppuvuonna 2024 lautakunta varautuu kevään 2025 alue- ja kuntavaalien toimittamiseen.

Perustelut

Oikeusministeriö on lähestynyt kuntia vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleja koskevalla kirjeellä äänestyspaikkojen määräämisestä ja ilmoittamisesta, vaalitietojärjestelmän käytöstä, vaalikoulutuksesta ja muista vaalien järjestämiseen liittyvistä ohjeista. Oikeusministeriö on pyytänyt kaupunginhallitusta saattamaan kirjeen keskusvaalilautakunnan tietoon. Keskusvaalilautakunnan on tarkoitus merkitä kirje tiedoksi 31.10.2024.

Suomessa toimitetaan alue- ja kuntavaalit ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.

Vaalilain 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:

1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä

2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa kunnassa edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Vaalitoimikuntiin voidaan valita jäseniksi ja varajäseniksi myös vaalilautakuntaan valittavia henkilöitä.

Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Alue- ja kuntavaaleissa vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, ei muusta ryhmästä saa valita kahta edustajaa. Jos vaalilautakuntia ja vaalitoimikuntia on useita, tulisi pyrkiä siihen, että kaikki huomioon otettavat äänestäjäryhmät saisivat ainakin yhden edustajan vaaliviranomaisiin. Oikeusministeriö kiinnittää kuntien huomiota siihen, että vaalilain 15 §:n 2 momentin sanamuotoa ”mahdollisuuksien mukaan” voidaan soveltaa myös siten, että jos puolueet eivät niille tehdystä pyynnöstä huolimatta nimeä riittävästi ehdokkaita vaalilautakuntiin, jäseniksi voidaan nimetä myös muita kunnan luottamustoimeen vaalikelpoisia henkilöitä.

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Rovaniemellä on 19 äänestysaluetta.

Aikaisemmissa vaaleissa kuhunkin lautakuntaan on nimetty viisi (5) varsinaista ja viisi (5) varajäsentä. Toimikuntien määräksi on vakiintunut edellissä vaaleissa viisi (5). Vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäsenten nimeämistä varten on aikaisemmin asetettu kaupunginhallituksen nimeämä toimikunta, joka on valmistellut esityksen kaupunginhallitukselle.

Perustelut

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.11.2024 § 297 päättänyt asettaa toimikunnan valmistelemaan vaalilautakuntien ja -toimikuntien nimeämistä 13.4.2025 toimitettavia alue- ja kuntavaaleja varten. Vaalilautakunnat ja -toimikunnat tulee olla nimettynä alue- ja kuntavaaleihin viimeistään 20.2.2025. Kaupunginhallitus on nimennyt toimikuntaan seuraavat jäsenet:

• Terhi Heikkilä
• Pertti Sääskilahti
• Heikki Salmi (pj.)
• Kauko Vartiainen (vpj.)
• Mari Ikonen

Muut jäsenet päätettiin nimetä 18.11.2024 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Perustelut

Ulkomainonta ei ole lakisääteinen toiminto, vaan perinteeksi muodostunut ns. maan tapa. Ulkomainonta suositetaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua ja mainokset suositellaan poistettavan viikon sisään vaalien päättymisestä. Ulkomainonnasta Rovaniemellä päättää kaupunginhallitus.

Rovaniemen kaupunginhallitus on aiemmissa vaaleissa päättänyt järjestää ulkomainontatelineet kaupungin hallinnoimille alueille aluevaaleissa, kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Kaupungin hallinnoimilla alueilla muuta ulkomainontaa ei sallita, pois lukien päätösesityksen kohdassa 2. mainitut kohteet. Presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien osalta on päätetty, ettei ulkomainontatelineitä käytetä. Kaupungin määräysvalta ei ulotu esimerkiksi valtion tai yksityisten tahojen alueisiin. Rajoja vaalien ulkomainonnalle asettavat erinäiset lait ja määräykset.

Ulkomainontaa ohjaa yhdenvertaisuusperiaate. Kaikille ryhmille tulee tarjota sama mahdollisuus ja samoilla ehdoilla. Vaalimainostelineiden käytöstä olisi mahdollista periä korvausta, mutta aiemmin tämä on todettu hyötysuhteeltaan kannattamattomaksi ja ryhmiä epätasa-arvoiseen asettavaksi.

Kuntien järjestämän ulkomainonnan merkitys on vähentänyt. Ennen se oli tärkeä tiedotus- ja mainontakeino, mutta nykyisin erinäiset uutiskanavat ja sosiaalinen media ovat nousseet tärkeämpään asemaan. Toisaalta se on maan tapa: se muistuttaa konkreettisesti katukuvassa lähestyvistä vaaleista. Se on myös keskusvaalilautakunnalle keino tarjota tietoa ja tarjota kaikille ryhmille tasapuolinen mainonta-alusta.

Nykyisten ulkomainontatelineiden tullessa käyttöikänsä päähän on syytä arvioida kaupungin järjestämän ulkomainonnan tarpeellisuutta. Ulkomainonta on suhteellisen kallis järjestää, telineet viettävät suurimman osan elinkaarestaan varastoituna ja sen merkitys tiedotus- ja mainontakanavana on vähenevä. Kaupungilla ei ole velvollisuutta edesauttaa ryhmien mainontaa ja tarvittava tiedottaminen voidaan järjestää muita kanavia hyödyntäen.

Alue- ja kuntavaalien 2025 ulkomainonta

Nykyinen ulkomainontatelineiden määrä ei mahdollista yhtä laajaa telineiden sijoittelua kuin aiemmissa vaaleissa. Asia voidaan ratkaista keskittämällä ulkomainontatelineet, hankkimalla lisää ulkomainontatelineitä tai luopumalla ulkomainonnasta.

1. Ulkomainontatelineiden keskittäminen

Jos haluamme telineiden riittävän molempien vaalien tarpeisiin vaihtoehtona on vähentää paikkojen määrää niin, että voimme tarjota kaikille ryhmille samat mahdollisuudet ulkomainontaan.

Mikäli paikkojen määrää vähennetään on paras ratkaisu keskittää telineiden käyttö paikkoihin, joissa niiden tavoittavuus on mahdollisimman suurta.

2. Ulkomainontatelineiden hankinta

Jos haluamme pitää nykyisen kattavuuden vaalimainostelineiden sijoittelussa vaihtoehtona on hankkia lisää ulkomainontatelineitä. Alue- ja kuntavaalit yhdistelmävaaleina ovat ainoat vaalit, jossa telineiden suurempi määrä on tarpeen.

Hankintaan ei ole varattu määrärahoja. Hankinnan kustannukset olisivat enintään 30 000 euroa. Muita vaikutuksia mm. kasvavista huolintapalveluiden kustannuksista ja lisääntyvästä varastointitilan tarpeesta.

3. Ulkomainonnasta luopuminen

Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ulkomainonnasta on luovuttu kaupunginhallituksen päätöksellä. Alue-, kunta- ja eduskuntavaaleissa ulkomainonta on järjestetty.

Kuntaliitto ei suosittele ulkomainonnasta luopumista.

Perustelut

Alue- ja kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025.

Vaalilain 9 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella tulee olla kunnanhallituksen päätöksellä määrätty äänestyspaikka. Erityisestä syystä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Alue- ja kuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot on merkittävä ja kuitattava vaalitietojärjestelmään (VAT) viimeistään perjantaina 24.1.2025 klo 12.

Vaalilain 69 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikalla tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään.

Oikeusministeriön suosituksen mukaan äänestyspaikat tulisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppo tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Äänestyspaikan on oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja, jotta mahdollisimman monet äänestäjät tulevat sinne mielellään. Lisäksi äänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten.

Vaalilautakunta on kokoontuneena vaalipäivänä koko vaalitoimituksen ajan sekä vaalitoimituksen jälkeen äänestyslippujen laskemiseksi, tarkastamiseksi ja järjestämiseksi äänestyspaikalla. Näin ollen voidaan katsoa, että äänestyspaikalla tulisi olla soveltuvat sosiaalitilat vaalilautakunnan jäsenille.

Ehdotus varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikoista osoitteineen liitteenä.

Perustelut

Suomessa toimitetaan alue- ja kuntavaalit 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.

Vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Vaalilain 9 §:n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Digi- ja väestötietoviraston määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat.

Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 24.1.2025 klo 12 mennessä.

Kunnan on huolehdittava, että

a) äänestyspaikkoja on riittävästi,

b) äänestyspaikat sijaitsevat paikoissa, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat,

c) äänestystilat ovat riittävän suuria, jotta äänestys voidaan toimittaa äänestäjän vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten (vaalilain 56 § 2 mom.),

d) ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat ovat mahdollisimman laajat, paikalliset olosuhteet kuitenkin huomioiden (vaalilain mukaiset maksimit ovat arkisin klo 8-20 ja viikonloppuisin klo 9-18).

Liikkuva äänestyspaikka on vakiinnuttanut roolinsa osana ennakkoäänestystä Rovaniemellä. Äänestysautolla saadaan järjestettyä taajamien ulkopuolella asuville kattavat ennakkoäänestysmahdollisuudet. Alue- ja kuntavaalien vaatiman pidemmän äänestysajan vuoksi Rovaniemellä on kaksi liikkuvaa äänestyspaikkaa.

Ennakkoäänestyspaikoista, äänestysauton reiteistä ja aikatauluista sekä mahdollisuudesta kotiäänestykseen tiedotetaan kuntalaisille hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Ennakkoäänestyspaikkojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota nuorten äänestysmahdollisuuksien parantamiseen sijoittamalla yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja toisen asteen oppilaitoksiin. Kokeilu perustuu keskusvaalilautakunnan saamaan aloitteeseen liittyen kuntavaalien 2025 äänestyspaikkoihin ja niiden suunnitteluun nuorten äänestysaktiivisuutta tukevasti. Ennakkoäänestyspaikkojen viemistä toisen asteen oppilaitoksiin pilotoitiin presidentinvaaleissa 2024. Pilotista saadun palautteen perusteella yhteistyötä on syytä jatkaa ja tukea näin nuorten demokratiakasvatusta.

Keskusvaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määräämiseksi vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleja varten.

Ehdotus ennakkoäänestyspaikoiksi ja aukioloajoiksi on liitteessä 1. Suunnitelma äänestysauton reitistä ja aikataulusta on liitteenä 2.

Perustelut

Vaalilain 34 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on määrättävä viimeistään 24.2.2025 pidettävässä kokouksessaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä sille tarkoitetut ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava. Määräyksestä on laadittava kuulutus, joka on annettava tiedoksi puolueiden ilmoittamille vaaliasiamiehille ja pantava nähtäväksi viranomaisen kokoushuoneistossa sekä julkaistava kuntavaaleissa sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Rovaniemen kaupungin kuulutukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla yleisessä tietoverkossa.

Vaalilain 145 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on kuulutettava, montako valtuutettua kunnassa valitaan. Kuulutus on viipymättä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi ja pantava nähtäväksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa. Kuulutus voidaan antaa 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuulutuksen yhteydessä.

Kuulutuksesta on laadittu esitys (liite 1).

Perustelut

Rovaniemen kaupungin talousarvioon on varattu 262 945 euroa vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien toimittamiseksi. Lapin hyvinvointialue on alustavasti todennut, että se on varannut talousarvioonsa valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja Suomen Kuntaliiton 16.8.2024 suosituksen mukaiseen korvauksen kunnille, joka olisi 1,4 euroa kutakin kunnan lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin merkittyä äänioikeutettua kohden.

Perustelut

Oikeusministeriön 16.9.2024 päivätyn ohjeen VN/17690/2024 (s. 8.-9) kunnan keskusvaalilautakunnan jäsen, joka on ehdokkaana kuntavaaleissa, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn siitä lukien, kun häntä koskeva ehdokashakemus on annettu lautakunnalle. Sen sijaan jäsentä, joka on ehdokkaana aluevaaleissa, ei ole kielletty osallistumasta keskusvaalilautakunnan työskentelyyn. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies aluevaaleissa ja vaaliasiamies kuntavaaleissa eivät saa olla keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä.

Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 §:ssä säädetään. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että

• keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva aluevaalien ehdokas tai hänen läheisensä on esteellinen osallistumaan aluevaalien ennakkoäänten laskentaan ja tarkastuslaskentaan sekä
• kuntavaalien ehdokkaan läheinen on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, kuntavaalien ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen.

Oikeusministeriön ohjeen mukaan on siis mahdollista, että kunnan keskusvaalilautakunnan jäsen, joka tai jonka läheinen olisi ehdolla aluevaaleissa, voisi osallistua alue- ja kuntavaalien toimittamiseen lukuun ottamatta niitä kokouksia, joissa keskusvaalilautakunta käsittelee äänten laskentaa. Vastaavasti keskusvaalilautakunnan jäsen, joka tai jonka läheinen olisi ehdolla kuntavaaleissa, voisi osallistua vaalien järjestämiseen siihen asti, kunnes ehdokasasettelu vahvistetaan. Lisäksi vaalilain (714/1998) 13 §:n 2 momentin mukaan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa.

Tiukempaa esteellisyystulkintaa tukee se, että vaalien toimittamisessa ja niihin liittyvissä esteellisyyksissä tulisi olla erityisen tarkka. Toisaalta esteellisyyssäännöksiä ei saa tulkita myöskään liian laajentavasti. Hallintolain (434/2003) 29 §:n 2 momentin mukaan virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin.

Perustelut

Vaalilain 67 §:n mukaan vaalipäivän äänestys toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain, ja että äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaalilautakunta. Vaalilain 16 §:n mukaan vaalilautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisinä.

Rovaniemen kaupungissa on ollut tapana, että vaalipäivän äänestyksen äänestysalueilla toimittaa viisijäseninen vaalilautakunta.

Edellisissä vaaleissa vaalilautakuntien järjestäytymiskokoukset on suositeltu pidettäväksi vaalipäivänä viimeistään puoli tuntia ennen äänestyksen alkamista. 

Sähköinen vaalipöytäkirja

Vaalien varsinaisena vaalipäivänä vaalilautakunnat pitävät äänestysaluekohtaista vaalipöytäkirjaa vaalipäivän kulusta. Vaalipöytäkirjaan merkitään muun muassa vaalilautakunnan jäsenten saapuvilla olot, poikkeustilanteet vaalipäivän aikana sekä äänestäneiden ja äänien määrät. Kuntavaaleihin 2021 oikeusministeriö kehitti vaalitietojärjestelmää (VAT) niin, että vaalilautakunnat voivat jatkossa pitää vaalipöytäkirjaa sähköisesti vaalitietojärjestelmässä joko paperisen vaalipöytäkirjan sijasta tai sen rinnalla. Rovaniemellä sähköinen vaalipöytäkirja on ollut käytössä eduskuntavaaleista 2023 lähtien ensi pilottina ja sittemmin kaikilla äänestysalueilla. 

Sähköisen vaalipöytäkirjan käytön vuoksi vaalikeskuksen ilmoituskeskus perehdytetään järjestelmän käyttöön, jotta he voivat toimia sähköisen vaalipöytäkirjan käytön tukena vaalipäivänä. Vaalilautakunta tekee vaalipäivänä päätöksen sähköisen vaalipöytäkirjan käytöstä ja valitsee joukostaan sihteerin, joka täyttää vaalipöytäkirjaa. 

Perustelut

Alue- ja kuntavaaleissa keskusvaalilautakunnalla on useita määrättynä aikana pidettäviä kokouksia. Muutoin keskusvaalilautakunta voi päättää kokoustensa ajan kuitenkin siten, että vaalilain mukaan keskusvaalilautakunnalle kuuluvat tehtävät tulee hoitaa määräajassa. 

Keskusvaalilautakunnalle voi tulla tarvetta kokoontua alla olevien kokouspäivien lisäksi mm. varavaltuutettujen määräämistä varten. Keskusvaalilautakunta voidaan kutsua myös koolle tarvittaessa.

Perustelut

Vaalilain 49 §:n ja 67 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan tulee tiedottaa kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sekä saatettava vaalipäivä ja äänestysalueiden äänestyspaikat tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kuntalain 108.1 §:n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Vaalitoimitsijoiden ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikalla julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla.

Edellisten vaalien tapaan väestörekisterikeskus lähettää kuntavaalissa jokaiselle äänioikeutetulle ilmoituskortin mukana luettelon oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Ilmoituskortissa on lisäksi jokaiselle äänioikeutetulle tieto vaalipäivän äänestyspaikasta. Ainoa asia, joka väestörekisterikeskuksen tiedotteissa ei ilmene, on vaaliauton reitti ja aikataulu.

Edellisissä vaaleissa kotiäänestykseen osallistuneille tullaan lähettämään tiedote kotiäänestykseen ilmoittautumisesta.

Mikäli äänioikeutetulla ei ole äänestykseen tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi voi myöntää hänelle väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.

Edellisissä vaaleissa keskusvaalilautakunta on tiedottanut vaaliauton reitistä ja aikataulusta paikallisissa sanomalehdissä, joissa on tiedotettu lisäksi ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Vaaliauton reitistä ja aikataulusta tullaan lisäksi tiedottamaan reitin varrella sijaitseville kylä- ja asukasyhdistyksille.

Edellisissä vaaleissa vaaleista on tiedotettu sekä Uusi Rovaniemi että Lapin Kansa -sanomalehdissä.

Rovaniemen kaupungin hallinnassa ja määräysvallassa olevilla alueilla vaalimainonta on ollut sallittua erityisissä vaalimainostelineissä sekä sellaisissa jo paikallaan olevissa mainoslaitteissa, joiden sijoittamiseen kaupunki on vuokrannut alueen ja myöntänyt luvan mainoslaitteen sijoittamiseen (esim. valomainokset, pylväsmainokset, suurtaulut). Edellisissä eduskuntavaaleissa jokaiselta ulkomainospaikalta on ensimmäinen ruutu varattu keskusvaalilautakunnan tiedottamista varten, mikäli keskusvaalilautakunta päättää tiedottaa ulkomainospaikkojen yhteydessä vaaleihin liittyvistä asioista. Vaalimainostelineitä on rajallinen määrä, joten Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt, että ns. mainosruutuja tarjotaan siinä suhteessa kuin ehdokkaita asettavia ryhmiä ilmenee. Jos kapasiteettia jää käytettäväksi, voidaan harkita yhtä ruutua myös keskusvaalilautakunnan tiedottamiseen.

Perustelut

Vaalilain 17 §:n mukaan ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Muissakin ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsijoita voi tarvittaessa olla kaksi tai useampia.

Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimitsijana. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalitoimitsijaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Vaalitoimitsijoiden lisäksi on tarpeen ottaa työhön myös tarpeellinen määrä avustavia vaalityöntekijöitä, jotka toimivat pääasiassa ääntenlaskijoina.

Vaalityöntekijöitä on haettu julkisella hakukuulutuksella Kuntarekry-sivustolla tammikuussa 2025. Kaikkia vaalityöntekijöitä koskevana kelpoisuusvaatimuksena on ollut täysi-ikäisyys, oikeustoimikelpoisuus sekä vaalitoimitsijaa koskevaa esteettömyys (vaalilaki 17 § 4 mom.).

Perustelut

Kuntalain 113 §:n mukaan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja 115 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maaliskuussa ja kaupunginvaltuusto toukokuun loppuun mennessä.

Keskusvaalilautakunnan toimintakate oli -122 000 euroa vuonna 2024. Toteumaprosentti oli 80.

Lautakunnan toimintakulut toteutuivat 95-prosenttisesti ollen - 489 000 euroa ja toimintatuotot 100-prosenttisesti ollen 367 000 euroa.

Perustelut

Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 37 §:n perusteella kokouksessaan (34 päivää ennen vaalipäivää pidettävä kokous) määrätä puolueiden,​ yhteislistojen ja valitsijayhdistysten keskinäinen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmää varten.

Kuntavaaleissa arvotaan:

• vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys;​
• vaaliliitossa sen muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys;​ sekä
• yhteislistojen keskinäinen järjestys.

Yhteislistaan kuulumattomat valitsijayhdistykset järjestetään aakkosjärjestykseen. Ehdokashakemuksia ovat määräaikaan 4.3.2025 klo 16.00 mennessä jättäneet seuraavat puolueet:

• Vihreä liitto r.p.
• Liberaalipuolue r.p.
• Perussuomalaiset r.p.
• Vasemmistoliitto r.p.
• Suomen Keskusta r.p.
• Suomen Kristillisdemokraatit r.p.
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.
• Kansallinen Kokoomus r.p.
• Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.

Puolueista Kansallinen Kokoomus r.p. ja Suomen Kristillisdemokraatit r.p. muodostavat vaaliliiton.

Valitsijayhdistyksiä ei ole.

Yhteislistoja ei ole muodostettu.

Perustelut

Vaalilain 14 §:n 3 momentin mukaan kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön.

Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toiminut kaupunginlakimies Mikko Lindroos on estynyt toimimaan sihteerin tehtävässä keväällä 2025 toimitettavien alue- ja kuntavaalien ehdokasasettelussa ja ääntenlaskennassa. Hänen tilalleen on otettava muu henkilö hoitamaan tehtävää vaalien ajaksi. Vs. hallintopäällikkö Henna Penttilä on antanut suostumuksensa tehtävään. Tarpeellisten sijaisjärjestelyiden varalta keskusvaalilautakunta nimeää sihteerille varahenkilön. Penttilän varahenkilönä toimii suostumuksensa mukaisesti henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä.

Perustelut

Vaalilain 31 §:n mukaan ehdokashakemukset kuntavaaleissa käsittelee kunnan keskusvaalilautakunta.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 35 §:n mukaan tutkittava,​ onko ehdokashakemukset ja ilmoitukset vaaliliitosta ja yhteislistasta jätetty sille laissa säädetyssä määräajassa ja onko asiakirjat laadittu laissa tai sen nojalla säädetyin tai määrätyin muodoin sekä ovatko ehdokkaat vaalikelpoisia ja onko heidän ehdokkuudelleen muutoin laissa säädettyä estettä. Keskusvaalilautakunnan asiana ei ole tutkia,​ miten jäsenäänestys ja ehdokkaiden asettaminen siihen liittyvine menettelyineen puolueessa taikka sen piiri-​,​ perus-​ tai muussa järjestössä taikka puolueen jäseniä kunnassa edustavassa yhdistyksessä on toimitettu.

Vaalilain 36 §:n mukaan ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen tarkastetaan 34. päivänä ennen kuntavaalien vaalipäivää pidettävässä kokouksessa. Jos ehdokashakemusta taikka ilmoitusta vaaliliitosta tai yhteislistasta ei ole annettu viranomaiselle määräaikana,​ se jätetään tutkimatta. Puolueen,​ yhteislistan tai yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehelle on viipymättä huomautettava,​ jos:

1. ehdokashakemusta taikka ilmoitusta vaaliliitosta tai yhteislistasta ei ole tehty vaalilain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti taikka ehdokashakemukseen ei ole liitetty vaalilaissa edellytettyjä asiakirjoja;
2. ehdokashakemusasiakirjoja ei muusta kuin 1 kohdassa mainitusta syystä voida pitää lainmukaisina;​ taikka
3. ehdokkaaksi on asetettu henkilö,​ joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu samoissa vaaleissa ehdokkaaksi kahdella tai useammalla listalla.

Vaalikeskus on alustavasti tarkastanut ehdokashakemukset. Keskusvaalilautakunta tarkastaa ehdokashakemukset ja antaa tarpeelliset huomautukset vaaliasiamiehille.

Vaalilain (38 §) mukaan niillä vaaliasiamiehillä,​ joille huomautuksia on tehty,​ on oikeus viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.00 tehdä niistä johtuvat oikaisut sekä täydentää ehdokashakemusta ja siihen liitettyjä asiakirjoja. Saman ajan kuluessa vaaliasiamiehillä on oikeus tehdä tarvittavia ehdokkaan nimeä,​ arvoa,​ ammattia tai tointa taikka kotikuntaa koskevia tarkistuksia.

Perustelut

Vaalilain 39 §:n mukaan määräaikana saapuneet ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen käsitellään uudelleen 12.3.2025 klo 16 jälkeen pidettävässä kokouksessa. Samalla tehdään päätökset ehdokashakemusten sekä vaaliliittoa ja yhteislistaa koskevien ilmoitusten johdosta. 

Ne määräaikana perille toimitetut ehdokashakemukset sekä ilmoitukset vaaliliitosta ja yhteislistasta, joita vastaan huomautuksia ei ole tehty, on hyväksyttävä. 

Perustelut

Vaalilain (38 §) mukaan niillä vaaliasiamiehillä, joille huomautuksia on tehty, on oikeus viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 tehdä niistä johtuvat oikaisut sekä täydentää ehdokashakemusta ja siihen liitettyjä asiakirjoja. Saman ajan kuluessa vaaliasiamiehillä on oikeus tehdä tarvittavia ehdokkaan nimeä, arvoa, ammattia tai tointa taikka kotikuntaa koskevia tarkistuksia. 

Perustelut

Vaalilain 41 §:n mukaan: 

(viittaukset yhteislistoista ja valitsijayhdistyksistä on alla olevasta otettu selvyyden vuoksi pois, koska yhteislistoja tai valitsijayhdistyksiä ei näissä vaaleissa ole). 

Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on laadittava 31. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 16 aloitettavassa kokouksessaan ehdokaslistojen yhdistelmä, jossa on samalle puolelle lehteä painettuna: 

1. yhteinen otsikko sen selvittämiseksi, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu; sekä 

2. puolueiden ehdokaslistat 

Vaaliliittoon kuulumattomien ja vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että puolueiden ehdokaslistat ovat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle. 

Ehdokkaille annetaan tässä järjestyksessä numerot alkaen numerosta 2. 

Jos puolueita tai vaaliliittoja on niin paljon, että niiden ryhmittely vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, ne tai osa niistä voidaan ryhmitellä yhdistelmään arvonnan mukaista järjestystä noudattaen myös allekkain. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat erotetaan riittävän selkeästi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ehdokaslistoista. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen alapuolelle tehdään merkintä siitä, että kyseiset puolueet ovat vaaliliitossa. 

Puolueiden ehdokkaiden tiedot merkitään asianomaisen puolueen nimen alle ryhmiteltyinä yhdelle tai useammalle palstalle ylhäältä alaspäin. 

Jokaisesta ehdokkaasta merkitään yhdistelmään numero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä muissa kuin kuntavaaleissa kotikunta. Ehdokkaan etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää ehdokkaan yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä. Muita tietoja ehdokkaasta ei saa merkitä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia. (8.5.2015/563) [HE 290/2014] 

Puolueiden nimet merkitään yhdistelmään noudattaen puoluelain (10/1969) 4 §:n ja yhdistyslain (503/1989) 9 §:n 2 momentin säännöksiä. 

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa. 

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan. 

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse europarlamenttivaaleissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni voidaan ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna antaa aikaisintaan 13.3.2025. 

Äänestäjän on itse: 

1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse; 

2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot. 
     

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen: 

1. täydellinen nimensä; 

2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa; 

3. osoitteensa; 

4. äänestämispaikka; 

5. päiväys sekä; 

6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että: 

1. hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja 

2. hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen. 

Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa. 

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos: 

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin; 

2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; 

3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka 

4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta; 

5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin; 

6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset. 

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää. 

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin. 

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. 

Kirjeäänestyksen asiakirjat tarkastetaan samalla tavalla kuin keskusvaalilautakunnan vastaanottamat, muilla ennakkoäänestystavoilla annetut ennakkoäänet. Tarkastuksen lisäksi kirjeääninä saapuneiden äänten äänestysliput tulee leimata ja siirtää kirjeäänestyksen vaalikuorista tavanomaisiin vaalikuoriin. 

Perustelut

Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2.4.2025 ja päättyy 8.4.2025. Keskusvaalilautakunnan tulee vaalilain 63 §:n mukaan tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat ja huolehtia niiden lajittelusta äänestysalueittain. Keskusvaalilautakunnan harkintaan jää, miten ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen käytännössä suoritetaan. 

Perustelut

Vaalilain 44.3 § :n mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa kuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmä tai siinä olevat tiedot taikka tieto siitä, missä yhdistelmä on nähtävänä, äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. 

Tarpeellinen määrä yhdistelmiä on hyvissä ajoin ennen vaaleja toimitettava: 

1. kunnanhallitukselle 

2. vaalilautakunnille 

3. vaalitoimikunnille ja 

4. kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. 
    

Niitä on lisäksi toimitettava ehdokkaita asettaneiden puolueiden vaaliasiamiehille. 

Yhdistelmiä on myös pidettävä kunnan asukkaiden saatavana. 

Perustelut

Vaalilain (714/1998) 15 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Lisäksi laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Kelpoisuudesta ja esteellisyydestä:

Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten kelpoisuudesta on voimassa, mitä kuntalaissa on säädetty kelpoisuudesta kunnallisiin luottamustoimiin. Lisäksi tasa-arvolain vaatimusten tulee täyttyä erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta.

Äänestysalueita Rovaniemen kaupungin alueella on 19.

Perustelut

Alue- ja kuntavaalit toimitetaan yhdessä 13.4.2025. Vaalilain 9 §:n mukaan ennakkoäänestyspaikkoina toimivat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Vaalilain 9 §:ssä on kunnanhallitukselle annettu oikeus määrätä ennakkoäänestys myös muuhun sosiaalihuollon toimintayksikköön kuin ympärivuorokautista hoitoa antavaan. Lainkohdassa tarkoitettuja rangaistuslaitoksia Rovaniemen kaupungin alueella ei ole.

Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjakson päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina.