Perustelut
Rovaniemellä on käytössä sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmä, jossa rajatuilla haja-asutusalueilla toimii kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja muilla alueilla on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Pellossa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus koko kunnan alueella.
Jätelain 37 §:n mukaan kunnan on seurattava ja valvottava, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikki lain edellyttämät edellytykset täyttyy sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.
Rovaniemen kaupunki on teettänyt Jätteenkuljetusjärjestelmien arviointi Rovaniemellä ja Pellossa -selvityksen (liitteenä), jossa arvioitiin ja vertailtiin eri kuljetusjärjestelmien vaikutuksia jätteenkuljetuksiin Rovaniemen sekä Pellon kuntien alueella. Selvityksen perusteella nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän sekalaisen yhdyskuntajätteen jätteenkuljetuksen ei voida todeta yksiselitteisesti täyttävän kaikkia jätelain 35 ja 37 §:n mukaisia ehtoja Rovaniemellä ja Pellossa eri alueilla, jonka vuoksi kuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnan järjestämäksi koko jätehuoltoviranomaisen toimialueella tulee ottaa käsittelyyn.
Jätehuoltojaosto on käsitellyt jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöstä kokouksessaan 22.3.2024 6§ ja päätti ennen asian lopullista ratkaisua pyytää lausuntoja kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä Rovaniemen kaupungilta, Pellon kunnalta sekä Lapin ELY-keskukselta, Lapin Yrittäjät ry:ltä ja Napapiirin Residuum Oy:ltä sekä varata Rovaniemen ja Pellon asukkaille ja alueella toimiville jätehuoltoyrityksille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta.
Lausuntonsa antoivat:
- Lapin ELY-keskus
- Napapiirin Residuum Oy
- Pellon kunnanhallitus
- MHK-Kuljetus Oy
- MP-Roskaton Oy
- Rovaniemen Ekoteam Oy
- Rovaniemen kaupunginhallitus
Lisäksi yhteisen lausuntosa antoivat Lapin Yrittäjät ry, Rovaniemen Yrittäjät ry, Pellon Yrittäjät ry, SKAL Ympäristöyritykset ry ja SKAL Pohjois-Suomi ry. Mielipiteitä kuntalaisilta saapui yhteensä 8 kpl. Yhteisöjen antamat lausunnot liitteenä A ja anonymisoidut mielipiteet liitteenä C.
Tiivistelmä lausunnoissa esitetyistä, päätöksen kannalta keskeisistä seikoista, sekä viranhaltijoiden koostamat vastineet niihin on esitetty liitteessä B. Tiivistelmä muistutuksista sekä viranhaltijoiden koostamat vastineet niihin on esitetty liitteessä D.
Tehdyt selvitykset
Asian käsittelemiseksi ja päätöksen teon tueksi on laadittu seuraavat selvitykset:
Selvitys jätteenkuljetusjärjestelmistä
Rovaniemen kaupunki on teettänyt myös liitteenä olevan Jätteenkuljetusjärjestelmien arviointi Rovaniemellä ja Pellossa -selvityksen, jossa jo edellä todetun mukaisesti arvioitiin ja vertailtiin eri kuljetusjärjestelmiä Rovaniemen sekä Pellon kuntien alueella sekalaisen yhdyskuntajätteen eli sekajätteen osalta (selvityksessä käytetty termi ”polttokelpoinen jäte” on nykyään ”sekajäte”).
Selvityksessä tarkasteltiin, täyttyvätkö jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaiset ehdot Rovaniemen ja Pellon alueilla, kuten laki kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kohdalla edellyttää. Selvityksen yhtenä lähtökohtana toimi myös Pohjois-Suomen Hallinto-oikeuden päätöksessä (20/0784/2) esiin nostetut aiempien selvitysten puutteet, joita tarkennettiin tässä selvityksessä. Hallinto-oikeuden päätöksessä edellytettiin arvioitavan jätelain mukaisten ehtojen täyttymistä aiempaa kattavammin huomioiden eri alueiden ominaispiirteet, kuten keskustaajamat ja niitä ympäröivät maaseutumaiset alueet, kiinteistöjen liittymisaste ja kuljetusjärjestelmän vaikutusta siihen sekä liikennevaikutuksia ja jätehuollon yleistä toimivuutta.
Selvityksen perusteella nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän sekajätteen jätteenkuljetuksen ei voida todeta yksiselitteisesti täyttävän kaikkia jätelain 35 ja 37 § mukaisia ehtoja Rovaniemellä ja Pellossa eri alueilla (taajama, kylä, pienkylä, maaseudun harva-asutus). Kattavuuden osalta alueella on sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja, jotka joko jäävät etäälle nykyisistä kiinteistökohtaisen keräyksen reiteistä tai sijoittuvat palvelujen vaikutuspiiriin, mutta eivät ole liittyneet alueella järjestettyyn jätehuoltoon.
Selvityksen perusteella Rovaniemen ja Pellon alueella on jätehuollon kuljetuspalveluita tarjolla vakituisille asunnoille, mutta kiinteistöt eivät ole kuitenkaan liittyneet jätehuoltoon. Selvityksessä ei saatu tietoja, miksi palveluiden saatavuuden piirissä olevat kiinteistöt eivät ole liittyneet jätehuoltoon.
Vapaa-ajan asuntojen osalta alueella on kiinteistöjä, joihin selvityksen perusteella olisi saatavilla jätehuoltopalvelulta, mutta kiinteistöt eivät ole kuitenkaan liittyneet jätehuoltoon. Lisäksi alueella on kiinteistöjä, joille jätehuollon kuljetuspalveluita ei välttämättä ole tarjolla, ja joita ei ole liitetty kunnan täydentävään keräykseen. Kauempana nykyisistä keräysreiteistä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osalta ei ole varmuutta, onko palveluja saatavilla kohtuullisin ehdoin.
Kunnanjärjestämässä jätteenkuljetuksessa on selvityksenkin perusteella hahmotettavissa etuja, joita kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella on vaikea saavuttaa. Näitä ovat esimerkiksi:
- Sekajätteen keräys- ja urakka-aluejako voidaan suunnitella kokonaisuutena kuljetusten kilpailuttamista varten tarkoituksenmukaisiksi alueiksi siten, että usealla jätteenkuljetusyrityksellä on mahdollisuus saada vähintään ja/tai enintään yksi urakka-alue hoidettavakseen.
- Kaikki vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen kiinteistöt liitettäisiin jätteenkuljetukseen, joko kiinteistökohtaisen keräyksen asiakkuudella, yhteisen jäteastian eli ns. kimppa-astian asiakkuudella tai yhteiskeräyspisteiden käytön asiakkuudella, jolloin kaikilla kiinteistöillä tulisi jätehuolto järjestettyä asianmukaisesti, eikä jätehuoltoon liittymättömiä asuinkiinteistöjä enää olisi.
- Syntypaikkalajitteluun perustuvan kunnan vastuulle kuuluvan jätehuoltojärjestelmän (mm. ekopisteet, yhteiskeräyspisteet, vastaanottopisteet, kuljetusreitit) mitoittaminen, laajentaminen ja käsittelykapasiteetin varaaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja koko jätehuoltojärjestelmää kehittää kokonaisvaltaisesti.
- Palvelun laatua valvotaan urakkasopimusten puitteissa asiakkaan puolesta ja urakoitsijaa voidaan palkita hyvästä suorituksesta yleisesti käytössä olevilla ns. bonusjärjestelmillä.
- Selvitysten ja vertailujen perusteella kuljetushinnat ovat kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa olleet 20-40 prosenttia edullisemmat kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa.
- Muun muassa asiakaspalvelun keskittäminen, syntypaikkalajittelun kokonaiskehittäminen sekä kannustinmallien ja uusien keräysmenettelyjen pilotointi- ja käyttöönotto mahdollistuvat tai ovat helpommin toteutettavissa. Kiinteistön haltijan järjestämässä näiden asioiden edistäminen on rajoitetumpaa.
- Yhden luukun periaate: yksi kuljetusjärjestelmä tuo keskitetyn asioinnin, asiakaspalvelun ja neuvonnan koko toimialueelle. Asiakkaille sekava kaksoiskuljetusjärjestelmä muodostuu nyt sekajätteen kuljetusten ollessa pääosin kiinteistön haltijan vastuulla, kun taas bio- ja pakkausjätteiden kuljetus sekä osa Rovaniemen alueen kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta kuuluu jo kunnan järjestämiin kuljetuksiin.
- Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat tehtyjen alueellisten selvitysten mukaisesti noin 15–30 prosenttia pienemmät kunnan järjestämissä kuljetuksissa verrattuna kiinteistön haltijan järjestämiin kuljetuksiin. Lisäksi päästöjä voidaan edelleen pienentää edellyttämällä kilpailutuksissa esimerkiksi uusiutuvan polttoaineen käyttöä.
- Kotitalouksien aseman kannalta etuja ovat palvelun saamisen varmuus kattavasti koko kunnan alueella, edullisemmat kuljetushinnat päällekkäisten ajoreittien poistuessa, tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen asuinsijainnista riippumatta sekä jäteneuvonnan ja asiakaspalvelun keskittyminen yhteen asiointipisteeseen koko jätehuollon osalta.
- Yritysten kannalta hyvin toteutettu keskitetty kilpailutus voi antaa sekä pienille yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa että aivan uusille yrityksille mahdollisuuden aloittaa uutta yritystoimintaa toimialueella.
- Viranomaistoiminnan kannalta selkeä etu on se, että jokainen vakituisen ja vapaa-ajan asumisen kiinteistö saadaan asianmukaisesti ja kattavasti liitettyä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin, jolloin valvonta ja seuranta tehostuu merkittävästi. Osa tarvittavasta seurannasta, valvonnasta ja epäkohtiin puuttumisesta tapahtuisi jo osana jätteenkuljetuksen operatiivista toimintaa automaattisesti, eikä viranomaisresursseja olisi tarvetta sen vuoksi kasvattaa.
Yritysvaikutusten arviointi
Rovaniemen kaupunginhallitus edellytti kokouksessaan 27.5.2024 §140, että ennen lausunnon antamista tulee saada selvitykset jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen yritysvaikutuksista. Liitteenä oleva Yritysvaikutusten arviointi jätteenkuljetusjärjestelmään siirtymisestä (Yrva) laadittiin jätehuoltojaoston alaisten viranhaltijoiden sekä Business Rovaniemen yhteistyönä. Rovaniemen Yrittäjien Advisory Boardilta pyydettiin laaditusta yritysvaikutusten arvioinnista lausunto, joka myös liitteenä. Yritysvaikutusten arvioinnin tuloksista on laadittu myös liitteenä olevat esittelydiat, joissa muiden huomioiden ohella esitetty vastauksia myös yrittäjien lausunnossaan esittämiin huoliin jätteenkuljetusjärjestelmän mahdollisesta muutoksesta ja sen vaikutuksista.
Yleisesti voidaan todeta, että yrittäjien lausunnossaan esittämiin asioihin voidaan varautua varsin kattavasti, kun kunnanjärjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutuksissa huomioidaan seuraavat asiat:
- Hankintoja suunniteltaessa tehdään markkinakartoitus, jossa edistetään hankintayksikön käsitystä siitä, minkälaisia jätteenkuljetuspalveluita alueella on tarjolla ja miten hankinta ja sen ehdot kannattaa tarjouspyynnössä määritellä, jotta siihen on mielekästä osallistua.
- Tarjouspyynnössä jätteenkuljetuspalveluiden kesto sekä hankinnan ajankohta suunnitellaan siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä, jopa aivan uusilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.
- Ennen hankinnan käynnistämistä ja hankinnan aikana käydään vuoropuhelua palveluntarjoajien kanssa laadukkaan ja tasapuolisen kilpailutuksen varmistamiseksi.
- Hankinta kilpailutetaan tarkoituksenmukaisiin osiin jaettuna siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Tarjouskilpailussa voidaan jopa rajata, että yksi yritys voi saada hoidettavakseen vain yhden urakka-alueen. Jaottelussa ja rajauksessa tulee kuitenkin huomioida alueella tarjolla olevien palveluntuottajien määrä siten, että jokaiselle urakka-alueelle saadaan kilpailutuksessa valituksi palveluntuottaja.
Kunnanjärjestämään jätteenkuljetukseen varataan riittävä (3 vuoden) siirtymäaika, jotta kuljetusyrityksillä on mahdollisuus valmistautua tulevaan kilpailutukseen.
Selvitys jätteenkuljetusrekisteristä
Rovaniemen kaupunginhallitus edellytti niin ikään kokouksessaan 27.5.2024 §140, että ennen lausunnon antamista tulee saada selvitys jätteenkuljetusrekisteristä.
Jätelain 39 §:n mukaan jätteen kuljettajan on vähintään neljännesvuosittain annettava sähköisesti muokattavassa muodossa ajantasaiset tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Lisäksi vuosittain on annettava sähköisesti muokattavassa muodossa jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista. Yleisesti näitä kuljetusyritysten toimittamia tietoja kutsutaan jätteenkuljetustiedoiksi, jotka yhdistetään jätehuoltoviranomaisen jätteenkuljetusrekisteriin.
Rovaniemen kaupungin teknisen toimialan yhdyskuntatekniikka sekä paikkatieto- ja tonttipalvelut ovat yhteistyössä tehneet vertailun, jossa jätteenkuljetusyritysten toimittamia jätteenkuljetustietoja verrattiin Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin sekä jätehuollon perusmaksurekisterin tietoihin. Rakennus- ja huoneistorekisteri (RaHu) sisältää tiedon kaikista rakennuksista ja huoneistoista, joista vertailuun valittiin rakennukset ja huoneistot, joiden käyttötarkoituksena on vakituinen tai vapaa-ajan asuminen. Jätehuollon perusmaksurekisteri puolestaan käsittää kaikki ne vakituiset ja vapaa-ajanhuoneistot, jotka ovat velvollisia maksamaan joko vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon jätehuollon perusmaksun.
Koska teknisellä toimialalla on suora pääsy toistaiseksi ainoastaan Rovaniemen kaupungin RaHu-rekisterin tietoihin, rajattiin viimeisin vertailu Rovaniemen alueen vakituisen ja vapaa-ajan asumiseen piirissä oleviin kiinteistöihin.
Tehdyn vertailun tuloksena saatiin selville, että Rovaniemen alueella on tällä hetkellä järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymättömiä kiinteistöjä yhteensä 4342 kappaletta, joista vakituisen asumisen piirissä on 1802 ja vapaa-ajan asumisen piirissä 2539 kappaletta. Tarkempi erittely järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisen asteesta on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa (Jätteenkuljetuksen liittymisaste Rovaniemi-Ranua-Pello). Taulukonnissa on esitetty myös aiempia tarkasteluja, joissa on mukana myös Pellon kunnan alue. Lisäksi liitteenä on jätteenkuljetusrekisterin selvityksestä laaditut esittelydiat (Esittelydiat jätteenkuljetusrekisteri Rovaniemi päiv30.4.2025), joissa lisää tietoa rekisteriselvityksestä.
Vertailussa selvisi myös, että kaikilla jätteenkuljetusyrityksillä ei ole toimitettavissa tietoa, kuinka monta asiakasta kutakin jäteastiaa käyttää. Esimerkiksi niin sanottujen kimppa-astioiden osalta kuljetustiedossa ei ole mainittuna kaikkien kimppa-astioiden osalta muita kuin se asiakas, joka laskun maksaa. Muista mahdollisista samaa astiaa käyttävistä asiakkaista ei ole kaikilta osin tietoa.
Lisäksi kuljetustiedoista kävi ilmi, että osaa asiakkaiden jäteastioista ei todennäköisesti tyhjennetä jätehuoltomääräysten mukaisesti tietyn tyhjennysrytmin mukaisesti, vaan aina erikseen asiakkaan tilatessa tyhjennyksen. Satunnaistarkastuksen perusteella ainakaan yhdellä jätteenkuljetusyrityksellä ei ole toimittamissa jätteenkuljetustiedoissa kaikkia niitä asiakkaita, joilta jäteastioita tiettävästi tyhjennetään. Tiedon puuttumisen syytä ei osattu arvioida.
Lisäksi selvityksen tuloksena muodostettiin nykyisen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kuljetusreittien ristikkäisyyksien ja päällekkäisyyksien havainnollistamiseksi muutamia karttakuvia eri yritysten asiakkuuksista tietyillä alueilla (Karttakuvia eri yritysten asiakkuuksista eri alueilla). Näiden karttakuvien avulla voidaan havainnollistaa sitä, kuinka paljon eri kuljetusyritysten päällekkäistä ajoa kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus esimerkiksi pientaloalueilla aiheuttaa. Samalla pientaloalueella saattaa käydä neljä (4) eri jätteenkuljetusyritystä tyhjentämässä vierekkäisten kiinteistöjen jäteastioita. Päällekkäistä ajoa syntyy luonnollisesti myös eri alueiden välisessä siirtymisajossa.
Kunnanjärjestämässä jätteenkuljetuksessa kullakin alueella kävisi vain yksi kuljetusyritys nykyisen neljän sijaan. Kuljetus- ja keräysreitit pystytään optimoimaan ja suunnittelemaan keskitetysti. Päällekkäiset ja ylimääräiset ajokilometrit aiheuttavat merkittävästi enemmän hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ympäristöön, niin asuinalueilla kuin siirtymäreiteillä, sekä heikentävät merkittävästi jätteenkuljetusten operatiivista ja taloudellista tehokkuutta verrattuna kunnanjärjestämään jätteenkuljetukseen.
Säädäntöperusta
Jätelaki (646/2011, uusi jätelaki) on tullut voimaan 1.5.2012. Lain 35 §:n mukaisesti kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin ja että jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Lain 36 §:n mukaisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus on pääsääntö ja se on järjestettävä kuljetushankintojen osalta tietyin ehdoin.
Lain 37 §:ssä asetetaan kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle tietyt ehdot, mikäli 36 §:n mukaisesta pääsäännöstä poiketaan. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tulee täyttyä 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset, jätteenkuljetuksen tulee edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukea jätehuollon alueellista kehittämistä eikä saa aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Päätöksen vaikutukset tulee voida arvioida kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisen toimintaan.
Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus Pellon kunnan ja Rovaniemen kaupungin tietyillä alueilla ei tehtyjen selvitysten perusteella kaikilta osin täytä jätelain 35 § ja 37§ vaatimuksia, jolloin jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen on saatettava jätelain 37 §:n 3. momentin mukaisesti jätehuoltoviranomaisen käsiteltäväksi. Koska suuri osa alueen asuinkiinteistöistä ei ole edelleenkään liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen, ei kuljetuspalveluja voida olettaa olevan tarjolla kattavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Liittymättömien kiinteistöjen sekajätteen ei voida siten luotettavasti osoittaa päätyvän lain edellyttämästi kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Myöskään jätehuoltomääräyksiä ei siten näiden kiinteistöjen osalta voida todeta noudatettavan, kuten laki edellyttää. Vaikuttaa myös sille, että kaikilla kuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä ei kuljetusrekisteritietojen perusteella ole myöskään jätehuoltomääräysten mukaisia tyhjennysvälejä.
Kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen, jätteenkuljetusten ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä lain muiden vaatimusten täyttämiseksi on siten perusteltua esittää, että jätteen kuljetus järjestettäisiin kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena koko jätehuoltoviranomaisen toimialueella. Selvyydeksi todetaan, että Ranuan kunnan alueella säilyy nykyinen kunnanjärjestämä jätteenkuljetus sellaisenaan koko kunnan alueella, ja tämä esitys kuljetusjärjestelmän muuttamista koskee Rovaniemen kaupunkia ja Pellon kuntaa.
Selvyydeksi todettakoon vielä, että tässä on kyse sekalaisen yhdyskuntajätteen eli sekajätteen kuljetusjärjestelmästä. Saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäisestä kuljetuksesta päätettäisiin myöhemmin erikseen, kun selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä saostus- ja umpisäiliölietteiden osalta on laadittu.
Jätteenkuljetusjärjestelmät Suomen kunnissa
Suomen Kiertovoima ry KIVO:n kokoaman tilastoinnin mukaan yli 58 prosenttia Suomen kunnista on päättänyt järjestää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen kunnanjärjestämänä. Näiden kuntien alueella asuu noin 4,4 miljoonaa eli 78 prosenttia suomalaisista. Suunta on ollut viime vuosina tasaisen kasvava, eli niin sanotun kuntavastuullisen jätehuollon kuljetukset ovat siirtyneet eri kunnissa kohti kunnanjärjestämää kuljetusta. Bio- ja pakkausjätteiden osalta kuljetukset ovat jo kuntien vastuulla.
Asiakastyytyväisyys
Jätteenkuljetusjärjestelmäpäätösehdotukseen saaduista lausunnoista ja mielipiteistä saadaan viitteitä siitä, että ne asiakkaat, jotka ovat nykyisin järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä, ovat tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään. Jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta näin varmasti onkin, sillä yksittäisille jätehuollon piirissä jo olevalle asiakkaalle näkymä järjestetyn jätteenkuljetuksen toimivuuteen rajoittuu lähinnä oman jäteastian tyhjennystapahtumaan ja siihen liittyviin järjestelyihin. Kunnan vastuulla oleva jätehuolto ja viranomaisia koskeva vastuu on kuitenkin paljon laajempi ja monitahoisempi kokonaisuus, jossa sen toimivuutta ja lainmukaisuutta viranomainen joutuu tarkastella kokonaisvaltaisesti. Jätehuoltoviranomaisen tekemän tarkastelun perusteella muun muassa Rovaniemellä on edelleen merkittävä määrä vakituisia asuinkiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja, jotka eivät ole järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Määräysten mukaan jokaisen asuinkiinteistön tulee hoitaa jätehuoltonsa asianmukaisesti sekä liittyä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Näin ollen nykyinen tilanne osassa jätehuoltoviranomaisen toimialuetta on näiltä osin lain ja jätehuoltomääräysten vastainen ja siten asia on käsiteltävä jätehuoltoviranomaisessa.
Asiakkaiden vapaus valita jäteastian tyhjentäjä päätöksen johdosta luonnollisesti poistuu. Toisaalta asiakastyytyväisyyttä todennäköisesti lisäisi merkittävästi se, että keskitetyn jätehuoltojärjestelmän myötä jätteiden kuljetusten ylimääräiset kilometrit ja päästöt ympäristöön vähenevät merkittävästi ja vähenevien turhien ajokilometrien vaikutus tehokkuuteen tullee näkymään myös jätehuollon kokonaiskustannuksissa. Lisäksi kunnanjärjestämään jätteenkuljetukseen mahdollistaa koko jätehuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen, josta yhtenä merkittävänä esimerkiksi sekajätteen yhteiskeräyspisteverkoston laajentamisen koko toiminta-alueelle tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Tällä olisi merkittävä vaikutus esimerkiksi vapaa-ajan asumiseen painottuvien alueiden jätehuoltoon sekä asumisviihtyvyyteen.
Yhteiskeräyspisteiden rakentaminen palvelemaan kiinteistöjä, joilla ei ole halua tai tarvetta omalle kiinteistökohtaiselle jäteastialle, on mahdollista toteuttaa vain kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella. Yhteiskeräyspisteet ovat ympäristöystävällinen ja tehokas keräysjärjestelmä varsinkin harvaan asutuilla ja vapaa-ajan asumiseen painottuvilla alueilla. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla yhteiskeräyspisteverkostoa voidaan rakentaa ja kehittää tukemaan alueen jätehuoltopalveluita, kun kunkin alueen tarpeista ja olosuhteista sekä kertyvistä jätemääristä ja asiakkuuksista saadaan kokonaisvaltainen näkemys.
Vaikutukset yrityksiin
Mahdollisen jätteenkuljetusjärjestelmän päätöksen vaikutuksia yrityksiin on osaltaan arvioitu päätöksenteon tueksi laaditussa yritysvaikutusten arvioinnissa (liitteenä), sekä siitä saadussa yrittäjien lausunnossa (liitteenä) ja lausunnon eri kohtiin annetuissa vastineissa (diaesitys liitteenä). Lisäksi eri yritysten ja sidosryhmien antamat lausunnot (LIITE A) on huomioitu päätöksenteon valmistelussa.
Jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisella Rovaniemen ja Pellon nykyisestä kiinteistönhaltijan järjestämästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on kiistämättä vaikutuksia myös jätteenkuljetusyritysten toimintaan. Laadukkaalla kilpailutuksella ja tarkoituksenmukaisilla sopimusehdoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa nykyisten ja mahdollisien uusien yritysten mahdollisuuksiin menestyä myös kunnan järjestämässä kilpailutuksessa ja saada vähintään yksi urakka-alue hoidettavakseen. Kilpailutuksen ehdoissa voidaan mm. rajoittaa sitä, ettei mikään yritys voi saada koko toimintaaluetta hoidettavakseen, vaan usealla yrityksellä on edelleen mahdollisuudet menestyksekkääseen liiketoimintaan.
Mikäli yritys kilpailutukseen osallistuu ja siinä menestyy, nykyisen paikallisen markkinatilanteen näkökulmasta yritystoiminnan edellytysten ei pitäisi merkittävästi heiketä. Asuinkiinteistöjen jäteastioiden määrä ei tule ainakaan vähenemään, joten palveluntarve pitäisi säilyä nykyisellä tasolla. Keskitetysti suunnitellut reitit ja päällekkäisistä ajoreiteistä karsitut urakka-alueet pitäisi päinvastoin lisätä ekologisuuden ohella myös toiminnan tehokkuutta ja siten myös kannattavuutta.
Kilpailua ei myöskään tietyssä mielessä tulla varsinaisesti rajoittamaan, vaan kuljetusten tilaaja olisi jatkossa kiinteistön haltijan sijaan kunta (tai sen yhtiö). Yritykset edelleen kilpailisivat astiatyhjennyksistä, tarjouksen pyytäjä vain muuttuu ja tarjouksia pyydetään alueittain tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja tasapuolisin ehdoin. Tyhjennettävien jäteastioiden määrä ei muutoksessa tulisi vähenemään, joten palvelutarpeen määrä alueella pysyisi vähintään nykyisellään. Pitkät sopimuskaudet toisivat myös tiettyä varmuutta yrityksen liiketoiminnan ja investointien suunnitteluun sekä henkilöstön hankintaan.
Huoltovarmuus
Huoltovarmuuden näkökulmasta erilaiset häiriö- ja poikkeusolosuhteet vaativat varautumista, valmiutta ja reagointikykyä myös jätehuoltoviranomaiselta. Yhteiskunnan kriittiset toiminnot, joihin jätteenkuljetus monen muun asian ohella kuuluu, on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on tämän osalta haastava, sillä sopimussuhde on kuljetusyrityksen ja kiinteistön haltijan välinen, jossa kunta tai sen omistajaohjauksessa oleva jätelaitos (Napapiirin Residuum Oy) ei ole osapuoli.
Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella kunnalla (tai sen omistajaohjaamalla jätelaitoksella) ei ole siten suoraa sopimussuhdetta jätteenkuljetusyrityksiin, eikä voi siten suoraan ohjata toimintaa tai varmistua riittävän jätteenkuljetuskaluston ja kuljettajien olevan käytettävissä näissä erityistilanteissa. Kunnanjärjestämässä jätteenkuljetuksissa jätteenkuljetusyritykset olisivat suorassa sopimussuhteessa kuntaan (tai sen omistajaohjauksessa olevaan jätelaitokseen) ja siten sopimuksellisesti paremmin myös kunnan ohjattavissa. Näin voitaisiin sopimuksellisesti myös varautua riittävän kuljetuskaluston ja henkilöstön saatavuuteen häiriö- ja poikkeusoloissa.