Kaupunginhallitus, kokous 19.2.2026

Perustelut

Johdanto

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntalain (410/2015) muuttamisesta. Esityksessä selkiytettäisiin valtiovarainministeriön toimivaltaa ja roolia kuntien toiminnan ja talouden varautumisen yleisessä ohjauksessa ja seurannassa. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä muita muutoksia.

Tausta

Valtiovarainministeriön tehtävistä säädetään kuntalain 10 §:ssä, jonka mukaan valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta. Säännöksen voidaan tulkita jo nykyisin antavan ministeriölle toimivallan seurata kuntien varautumista osana kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa. Sen sijaan kuntalaissa tai muualla lainsäädännössä ei ole säännöstä, joka antaisi valtiovarainministeriölle selkeästi toimivallan yleisesti ohjata kuntien toiminnan ja talouden varautumista. Tilanteen selkiyttämiseksi lakiin lisättäisiin säännös, josta ministeriön ohjaustoimivalta kävisi nimenomaisesti ilmi. Kuntalaissa on lisäksi havaittu tarve täsmentää vaikuttamistoimielinten oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita. Nuorisovaltuuston aloiteoikeuden tarkentaminen edistäisi osaltaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjauksen tavoitetta, jonka mukaan hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vanhusneuvostoa koskevaa sääntelyä tulisi muuttaa myös siten, että vaikuttamistoimielimestä voitaisiin käyttää vanhusneuvoston sijasta sellaista nimitystä, joka kuvaisi paremmin sen edustamaa paikallista väestöryhmää.

Nykyinen kuntalaki ei edellytä, että konserniohjeessa tulisi olla määräykset kunnan tytäryhteisöjen varautumisesta. Tytäryhteisöjen varautumista olisi kuitenkin perusteltua vahvistaa konserniohjeen kautta. Tämän vuoksi lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan konserniohjeessa tulisi antaa tytäryhteisöjen varautumista koskevat tarpeelliset määräykset. Lisäksi lakia on tarve täsmentää kirjanpitolain soveltamisen ja kunnan toimintakertomuksessa annettavien tietojen osalta.

Tavoitteet

Esityksellä parannettaisiin valtiovarainministeriön edellytyksiä ohjata yleisesti kuntien toiminnan ja talouden varautumista. Ohjauksella pyrittäisiin lisäämään kuntien varautumisen tasoa ja sen yhtenäisyyttä, ja siten parantamaan kuntien edellytyksiä selvitä tehtävistään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi esityksellä tehostettaisiin kuntien riskien hallintaa ja kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöiden varautumista, edistettäisiin taloudellisen vastuullisuuden tiedostamista ja raportointia osana toimintakertomusta sekä parannettaisiin kuntien talouden vertailukelpoisuutta. Esityksellä myös vahvistettaisiin kunnan vaikuttamistoimielinten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä mahdollistettaisiin vanhusneuvoston nimeäminen nykyistä joustavammin.

Esitys kaupungin lausunnoksi:

Näkemyksenne kuntien varautumisen yleistä ohjausta ja seurantaa koskevasta muutosehdotuksesta (10 §):

Muutosehdotus on perusteltu, kunhan huomioidaan varautumisen ohjeistuksessa toimivalta selkeästi valtiovarainministeriön ja eri sektoriministeriöiden välillä. Varautumisen ohjaukseen hyvä luoda valtakunnalliset ohjeet, koska kunnilla samankaltaiset haasteet esim. talouden varautumisen suhteen eikä kaikilla ole resursseja laatia omia toimintamalleja poikkeustilanteiden varalle.

Näkemyksenne vaikuttamistoimielinten aloiteoikeutta ja vanhusneuvoston nimeämistä koskevista muutosehdotuksista (26-28 §):

Rovaniemen kaupunki pitää tärkeänä, että kuntalaissa vahvistetaan nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston asemaa kunnissa lisäämällä siihen selkeä ja velvoittava kirjaus aloiteoikeudesta. Aloiteoikeuden säädöstasoinen turvaaminen vahvistaa erityisryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä edistää demokraattista päätöksentekoa. Rovaniemen kaupunki korostaa samalla, että kunnilla tulee olla mahdollisuus harkita ja päättää itse aloiteoikeuden käytännön toteuttamistavasta, jotta malli voidaan rakentaa paikallisesti siten, että se on nuorisovaltuustolle sekä vanhus- ja vammaisneuvostolle tarkoituksenmukainen, riittävän joustava ja ketterä.

Näkemyksenne konserniohjetta koskevasta muutosehdotuksesta (47 §):

Rovaniemen kaupungin konserniohjeessa on jo tällä hetkellä lyhyt turvallisuutta ja varautumista koskeva kohta, mutta asia olisi hyvä mainita yleisellä tasolla lainsäädännössä. Lainsäädännön lisäksi tulisi tarjota kunnille työkaluja toteuttaa lainsäädännön muutosta. Tällainen voisi olla esim. Kuntaliiton ja ministeriöiden yhdessä laatima konserniohje malli varautumisen osalta.

Näkemyksenne kirjanpitoa ja toimintakertomusta koskevista muutosehdotuksista (112 ja 115 §):

Esitetyt 112 §:n poikkeukset eivät aiheuta muutosta valitsevaan käytäntöön. Nykyisellään kirjanpitolautakunnan (Kila) kuntajaoston antamat yleisohjeet ovat olleet toimiva ohjeistus kirjanpidon toteuttamiseen, joten muutoksella sinänsä ei nähdä suurta merkitystä.

Toimintakertomuksessa on nykyiselläänkin Kilan yleisohjeen mukaisesti esitetty merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Pelkän lainsäädännöllisen muutoksen lisäksi olisi tarpeen ohjeistaa tarkemmin, mitä asioita kuntien halutaan toimintakertomuksen riskiosiossa esittää ja kuvata. Tällaisenaan niin Kilan nykyinen ohje kuin esitetty 115 §:n muutos jättävät yksittäisille kunnille edelleen laajan harkinnan mikä riski ja epävarmuustekijä koetaan merkittäväksi. Tämän asian esittäminen toimintakertomuksessa myös riippuu hyvin paljon kunnissa olevasta osaamisesta ja panostuksesta riskienhallintaan. Tällaisenaan esitys ei tule parantamaan taloudellisen vastuullisuuden tiedostamista ja raportointia.

Näkemyksenne esitysluonnoksen vaikutusarvioinneista:

Varautumisen lisäämisellä konserniohjeeseen ei varsinaisesti lisätä kunnan tytäryhteisöiden varautumista, valmiussuunnittelua eikä yhteensovittamista konsernitasolla, jos edellä mainittujen asioiden toteuttaminen ja ohjeistaminen jää jokaisen kunnan omaan harkintaan. Tämän toteuttamiseksi tavoitteen mukaisesti tarvitaan kuntakentälle ohjeita ja työkaluja käyttöön. Vaikutusarvioinneissa olisi myös hyvä huomioida, että kuntakonserneihin kuuluu paljon erilaisia yhteisöitä, joilla on omat erityslakinsa. Tytäryhteisöilä voi tulla varautumiseen liittyviä velvoitteita jo erityislainsäädännöstä (esim. vesihuoltolaki), jota kunta ei voi konserniohjeella ohittaa. Voi olla myös tilanteita joissa kunta on valvova viranomainen suhteessa tytäryhteisöönsä, joka olisi myös huomioitava ohjeistuksessa ja lainsäädännössä.

Muut huomionne esitysluonnoksesta:

Ei muita huomioita.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää antaa esittelytekstin mukaisen lausunnon.