Vammaisneuvosto, kokous 9.4.2026

§ 12 Vammaisneuvoston lausunto Rovaniemen kaupungin hyvinvointiohjelmaan vuosille 2026-2029

ROIDno-2025-5089

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi

Perustelut

Perustelut

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (6 §) edellyttää, että kunta asettaa strategisessa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määrittelee tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja –suunnitelma. Kaupunginhallitus vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisten linjausten yhteensovittamisesta ja seurannasta (HS 1.1.2026 § 29).

Rovaniemen kaupungin laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2021-2024 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.2.2025 (§ 6) ja se toimii tietoperustana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelulle meneillään olevalla valtuustokaudella. Laajan hyvinvointikertomuksen lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2025) julkaisua “Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen”, joka toimii kansallisena väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksena.

Hyvinvointiohjelma on kaupunkistrategiaa tukeva ja toimeenpaneva ohjelma, joka sisältää koko väestön, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Yhdistämällä näitä aiemmin erillisohjelmina toteutuneita suunnitelmia pyritään selkiyttämään ohjelmakokonaisuutta ja sen toimeenpanoon ja raportointiin liittyviä vastuita. Muutoksen voidaan arvioida myös parantavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuutta. Aiemmin vastaava asiakirja on ollut nimeltään Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, mutta ohjelmahierarkian selkiyttämiseksi nimi on muutettu vastaamaan muodoltaan Kasvuohjelmaa, joka asettuu ohjelmahierarkiassa hyvinvointiohjelman kanssa samalle tasolle.

Hyvinvointiohjelmassa on asetettu hyvinvointitietoon perustuen kolme päätavoitetta, jotka ohjaavat työtä ohjelmakaudella:

  • Kavennamme hyvinvointieroja ja vahvistamme osallisuutta
  • Edistämme terveellisiä elintapoja
  • Rakennamme turvallista arkea.
     

Ohjelma koostuu tekstiosiosta ja toimenpideosiosta. Tekstiosio sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle asetetut päätavoitteet, kuvauksen hyvinvoinnin teemavuodesta, HYTE-kertoimen (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa) ja TEAviisarin (Terveydenedistämisen aktiivisuus) kuvauksen sekä ohjelman toteutus- ja seurantaprosessin kuvauksen.

Toimenpideosio sisältää tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet, niiden seurannan mahdollistavat mittarit sekä toimenpiteiden vastuutahot. Toimenpiteet on esitetty ikäryhmittäin siten, että osion laajimman osan muodostavat kaikkia ikäryhmiä koskevat toimenpiteet ja lisäksi omat osionsa on lapsille, nuorille, työikäisille ja ikääntyneille.

Toimenpiteet ovat vastuutahojen itsensä määrittelemiä keinoja, joilla eri palveluissa toteutetaan ilmiöperusteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Järjestöt täydentävät omalla toiminnallaan kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja tämä kumppanuus näkyy ohjelmassa toimenpiteinä, joiden osa- tai päävastuullisena toteuttajana ovat järjestöt. Kyseiset toimenpiteet ovat järjestöjen itsensä ohjelmaan nostamia ja muotoilemia ja niitä on työstetty kaupungin ja järjestöjen sopimuksellisessa yhteistyörakenteessa, järjestöjen elämänkaariverkostoissa.

Toimenpiteet ovat ajallisesti koko ohjelmakauden kattavia ja niitä on mahdollista hyödyntää toimielimien talousarvioprosesseissa. Kuntajohdon TEAviisari-tiedonkeruissa selvitetään muun muassa sitä, onko kunta määritellyt talousarviovuodelle mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. Kyseinen indikaattori on osa HYTE-kertoimen tulosindikaattorien kokonaisuutta vaikuttaen siten kunnan saamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määrään. Hyvinvointiohjelma tukee tätä työtä.

Valmisteluprosessi

Hyvinvointiohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteydessä kaupunkistrategian kanssa. Tämä on mahdollistanut strategiaan toteutetun henkilöstö-, luottamushenkilö- ja asukasosallisuuden tuottaman tiedon hyödyntämisen myös hyvinvointiohjelman valmistelussa. Lisäksi osana ohjelman valmistelua on toteutettu seuraavat kuulemiset:

  • 10-11/25: henkilöstötyöpaja ja järjestötyöpaja
  • 11/25 - 2/26: vaikuttamistoimielimien ja kylien kehittämisjaoston kokousten yhteydessä ohjelmatyön esittely ja evästyskeskustelut
  • 1/26: kaupunginhallituksen iltakoulu
  • 2/26: toinen järjestötyöpaja järjestöjen elämänkaariverkostoille.
     

Valmistelusta on vastannut kaupunginjohtajan asettama (kj vips 15.12.23 § 40) Rovaniemen kaupungin poikkialainen hyvinvointiryhmä, jota koordinoidaan sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalta. Hyvinvointiryhmän jäsenet ovat toimineet yhteyshenkilöinä omille toimialoilleen ja palvelualueilleen ja vastanneet näiden edustajina ohjelman toimenpiteiden valmistelusta yksiköissään. Lapin hyvinvointialue on nimennyt hyvinvointiryhmään kuusi jäsentä eri vastuuyksiköistään ja hyvinvointialueen osallistuminen valmisteluprosessiin on toteutunut hyvinvointiryhmän jäsenyyden kautta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää pyytää liitteenä olevasta kaupungin hyvinvointiohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 24.4.2026 mennessä.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Tiia Viiri, erityisasiantuntija, tiia.viiri@rovaniemi.fi

Perustelut

Vammaisneuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa hyvinvointiohjelmasta.

Neuvosto toteaa lausuntonaan seuraavaa: 

Ohjelma on kokonaisuutena tarkoituksenmukainen, selkeä ja monipuolinen, sekä siinä tunnistetaan laajasti eri väestöryhmien hyvinvoinnin edistämisen tarpeita. Erityisen myönteistä on osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä järjestöyhteistyön vahva huomioiminen. 

Vammaisneuvosto pitää erittäin tärkeänä sitä, että ohjelmassa on tunnistettu esteettömyyden edistäminen kaupungin omistamissa tiloissa sekä esteettömyystiedon lisääminen palveluista ja tapahtumista. Myös esteettömyyskartoitusten toteuttaminen on kannatettava toimenpide. 

Vammaisneuvosto esittää kuitenkin, että ohjelmassa vahvistetaan esteettömyyden ja saavutettavuuden asemaa nykyistä selkeämmin strategisena periaatteena. Esteettömyyden tulee koskea fyysisen ympäristön lisäksi palveluprosesseja, viestintää ja digitaalista asiointia. Saavutettavat palvelut tukevat kaikkien kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia arjessa. 

Lisäksi vammaisneuvosto esittää, että ohjelmaan lisätään tavoitteita ja mittareita, joilla seurataan palvelujen saavutettavuutta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Pelkkien määrällisten mittareiden rinnalle tarvitaan laadullista tietoa esimerkiksi siitä, kokevatko toimintarajoitteiset henkilöt kaupungin palvelut aidosti saavutettaviksi ja osallistumismahdollisuudet riittäviksi. 

Digitaalisen hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että ohjelmassa huomioidaan verkkopalvelujen saavutettavuus ja riittävän digitukipalvelun saatavuus erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille. 

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta vammaisneuvosto kannustaa kaupunkia huomioimaan esteettömyyden systemaattisesti tapahtumien ja palvelujen suunnittelussa. Lisäksi vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että kaupunki edellyttää ja kannustaa myös yhteistyökumppaneitaan huomioimaan esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset omassa toiminnassaan. Esteettömät osallistumismahdollisuudet lisäävät hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. 

Vammaisneuvosto korostaa myös kokemustiedon hyödyntämisen merkitystä. Vammaisneuvoston asiantuntemusta on tarkoituksenmukaista käyttää aktiivisesti palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa koko ohjelmakauden ajan. 

Rovaniemen vammaisneuvosto pitää hyvinvointiohjelmaa tärkeänä työkaluna kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja toivoo, että edellä esitetyt näkökulmat huomioidaan ohjelman jatkovalmistelussa.

Päätösehdotus

Vammaisneuvosto hyväksyy lausunnon ja vie sen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, erityisasiantuntija Jonna Leppiaho