Perustelut
Kaupunginhallitus pyytää liitteenä olevasta kaupungin hyvinvointiohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta sekä lautakunnilta pois lukien tarkastuslautakunta 24.4.2026 mennessä.
Hyvinvointiohjelma on kaupunkistrategiaa tukeva ja toimeenpaneva ohjelma, joka sisältää koko väestön, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Yhdistämällä näitä aiemmin erillisohjelmina toteutuneita suunnitelmia pyritään selkiyttämään ohjelmakokonaisuutta ja sen toimeenpanoon ja raportointiin liittyviä vastuita. Muutoksen voidaan arvioida myös parantavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuutta. Aiemmin vastaava asiakirja on ollut nimeltään Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, mutta ohjelmahierarkian selkiyttämiseksi nimi on muutettu vastaamaan muodoltaan Kasvuohjelmaa, joka asettuu ohjelmahierarkiassa hyvinvointiohjelman kanssa samalle tasolle.
Hyvinvointiohjelmassa on asetettu hyvinvointitietoon perustuen kolme päätavoitetta, jotka ohjaavat työtä ohjelmakaudella:
- Kavennamme hyvinvointieroja ja vahvistamme osallisuutta
- Edistämme terveellisiä elintapoja
- Rakennamme turvallista arkea.
Ohjelma koostuu tekstiosiosta ja toimenpideosiosta. Tekstiosio sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle asetetut päätavoitteet, kuvauksen hyvinvoinnin teemavuodesta, HYTE-kertoimen (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa) ja TEAviisarin (Terveydenedistämisen aktiivisuus) kuvauksen sekä ohjelman toteutus- ja seurantaprosessin kuvauksen.
Ohjelman kolme päätavoitetta – hyvinvointierojen kaventaminen ja osallisuuden vahvistaminen, terveellisten elintapojen edistäminen sekä turvallisen arjen rakentaminen – ovat lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen kannalta erittäin kannatettavia. Ohjelma vastaakin lakisääteiseen velvoitteeseen sisällyttää toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Keskeisiä elementtejä lasten ja nuorten näkökulmasta
On erittäin myönteistä, että Rovaniemi sitoutuu säilyttämään UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ja toteuttamaan siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa. Myös lupa säännönmukaisesta lapsivaikutusten arvioinnista (LVA) päätöksenteossa on lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeää.
Ohjelma painottaa Harrastamisen Suomen mallin käyttöä kaikilla peruskouluilla, mikä varmistaa maksuttoman harrastustoiminnan lähellä lasten arkea. Lisäksi loma-aikojen toiminta, kuten liikennepuisto- ja leiritoiminta, tukee lasten mielekästä vapaa-aikaa.
Ohjelmassa on tunnistettu tarve kehittää oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaa sekä nuorisovaltuuston roolia. Tämä on tärkeää nuorten demokratiakasvatuksen ja omiin asioihin vaikuttamisen kannalta.
Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy sekä ehkäisevä päihdetyö on nostettu turvallisen arjen keskiöön. Erityisen tärkeä on maininta yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kehittämisestä ja varhaisesta tuesta.
Ohjelma tarttuu ajankohtaisiin haasteisiin, kuten lasten ja nuorten digilaitteiden käyttösuositusten edistämiseen sekä lukutaidon vahvistamiseen oman lukutaito-ohjelman kautta. Vaikka ohjelma mainitsee "Pyydä apua" -palvelun ja matalan kynnyksen tuen, edellyttää lasten ja nuorten kasvava mielenterveyskriisi erittäin tiivistä yhteistyötä Lapin hyvinvointialueen kanssa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi
Sivistyslautakunta antaa seuraavan lausunnon:
Hyvinvointiohjelmaluonnos tunnistaa hyvin lasten ja nuorten arjen keskeiset osa-alueet. Onnistuminen riippuu siitä, miten toimenpiteet resursoidaan ja kuinka hyvin ne niveltyvät toimintaan.
On tärkeää, että mittareina käytettävien indikaattoreiden tulokset todella johtavat korjaaviin toimenpiteisiin, jos esimerkiksi koulujen terveydenedistämisaktiivisuudessa havaitaan laskua.
Lisätoimenpiteenä tulisi entisestään lisätä vuorovaikutusta ja edunvalvontaa Laphan suuntaan. Kaupungin ja hyvinvointialueen vastuiden selkiyttäminen vaatii edelleen tarkentamista. Tämä on tärkeää etenkin eri tavoilla oirehtivien lasten ja nuorten korjaavien palveluiden saatavuuden kannalta.
Ohjelmassa tulisi varmistaa, etteivät lapset ja nuoret putoa palveluiden väliin kaupungin ja hyvinvointialueen rajapinnassa.