Perustelut
Kylien kehittämisjaosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa kasvuohjelman visiosta, painopisteistä, kärkitoimenpiteistä ja kilpailukykykärjistä erityisesti maaseutu- ja kyläalueiden elinvoiman näkökulmasta.
1. Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio
Elinvoimapoliittinen visio kuvaa pääpiirteissään hyvin Rovaniemen tulevaisuuden suuntaa ja tunnistaa arktisen osaamisen, yhteistyön ja kestävän kasvun merkityksen.
Kylien näkökulmasta on kuitenkin olennaista, että vision tavoite monipuolisesta elinkeinorakenteesta koko kaupungin alueella konkretisoituu myös käytännössä kylä- ja maaseutualueilla, eikä painotu ensisijaisesti kaupunkikeskustaan.
Visiossa korostetaan kaupungin, yritysten ja oppilaitosten välistä vuoropuhelua. Kylien kehittämisjaosto pitää tärkeänä, että tähän vuoropuheluun tunnistetaan selkeästi myös kyläyhteisöt, asukasyhdistykset ja muut paikalliset toimijat elinvoiman keskeisinä kumppaneina.
Kyläalueiden elinvoima rakentuu monitoimijuudesta, paikallislähtöisyydestä ja pitkäjänteisestä yhteisöllisestä kehittämisestä, mikä tulisi näkyä vahvemmin myös vision tulkinnassa.
Osaajaveto- ja pitovoimaa tarkastellaan ohjelmassa vahvasti työelämän ja osaajamarkkinoiden näkökulmasta. Kylien kannalta pitovoima muodostuu lisäksi arkisista elinolosuhteista: asumisen mahdollisuuksista, peruspalvelujen ja digiyhteyksien saavutettavuudesta, liikkumisesta sekä turvallisesta ja yhteisöllisestä elinympäristöstä.
Näiden tekijöiden huomioiminen vahvistaisi vision kokonaisvaltaisuutta.
2. Elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet
Kasvuohjelman painopisteet – yrittäjälähtöisyys, osaajaveto- ja pitovoima sekä kehittämisen kulttuuri – vastaavat pääosin Rovaniemen kehittämistarpeita. Kylien kehittämisjaosto korostaa kuitenkin, että painopisteiden vaikuttavuus kyläalueilla edellyttää tarkempaa konkretisointia ja alueellista eriyttämistä.
Yrittäjälähtöisyyden ja yritysmyönteisyyden osalta on tarpeen täsmentää, mitä nämä tarkoittavat käytännössä maaseudun pienyrityksille, kausiluonteisille toimijoille ja monialaista yrittäjyyttä harjoittaville. Vuoropuhelun merkitystä korostetaan ohjelmassa, mutta jatkovalmistelussa tulisi kuvata selkeämmin, miten vuoropuhelu toteutuu käytännössä, kuka sitä koordinoi ja miten kyläalueiden yritykset ja toimijat tavoitetaan tasavertaisesti.
Kylien elinkeinovahvuuksien ja -potentiaalin selvittäminen on erittäin kannatettava toimenpide. Työssä on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa tietoa, aiempia kyläselvityksiä ja paikallisten toimijoiden osaamista.
Samalla kylien elinvoiman vahvistamiseen tulee kytkeä nykyistä vahvemmin edunvalvontatyö valtion suuntaan, erityisesti tiestön, joukkoliikenteen, digitaalisten yhteyksien, maaseuturahoituksen ja kestävän matkailun rahoitusratkaisujen osalta.
Maaseuturahoituksen ja paikallislähtöisen Leader-rahoituksen merkitys kehittämistoiminnassa on ollut Rovaniemen kylä- ja maaseutualueella merkittävää. Leader-rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen tulisi nostaa yhdeksi edunvalvonnan tavoitteeksi.
Lapissa Leader-toiminta tukee kylliä, yhdistyksiä, mikroyrityksiä ja nuoria sekä tavoittaa ne, jotka muuten jäävät ulkopuolelle. Leader-työllä vahvistetaan paikallista omistajuutta, pidetään palveluja ja toimintaa elävänä harvaan asutuilla alueilla.
Se mahdollistaa rahoituksen toimijoille, joille suuret rahoitusinstrumentit ovat liian raskaita.
Kehittämisen kulttuurin osalta jaosto pitää myönteisinä kokeilu- ja pilotointikirjauksia. Kyläalueet tulee nähdä tasavertaisina kehittämisen alustoina kaupunkiympäristöjen rinnalla.
Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja paikallistarpeiden tunnistamiseen, kyläyhdistysten systemaattista hyödyntämistä sekä palautemekanismeja, joilla paikallistieto viedään osaksi päätöksentekoa.
Osaajaveto- ja pitovoiman näkökulmasta keskeinen kysymys kyläalueilla ei ole niinkään vetovoima vaan se, miten houkuttelevuus kääntyy pysyväksi asettumiseksi keskustan ulkopuolelle.
Tämä edellyttää asumisen mahdollistamista, sujuvia palvelupolkuja ja muualta muuttaneiden aitoa kotoutumista osaksi paikallisyhteisöjä.
3. Kilpailukykykärjet
Valitut kilpailukykykärjet perustuvat Rovaniemen tunnistettuihin vahvuuksiin ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia myös kyläalueille. Jaosto pitää erityisen myönteisinä kirjauksia, joissa tunnistetaan kylien rooli matkailussa, turvallisuudessa, logistiikassa ja huoltovarmuudessa.
Ympärivuotinen matkailu ja hyvinvointi ovat kylien elinvoiman kannalta keskeisiä. Kyläalueiden luonto-, kulttuuri- ja elämyskohteet tarjoavat vahvan perustan kestävälle matkailulle.
Uusien matkailualueiden suunnittelussa ja luvituksessa tulee huomioida jo alkuvaiheessa henkilöstön asuminen ja liikkuminen, perheiden palvelutarpeet sekä turvallinen arki ja pitkät työurat.
Sosiaalinen kestävyys, ilmastoviisaus ja paikallisten asukkaiden hyötyminen matkailusta tulee määritellä konkreettisiksi kriteereiksi, ja kestävän matkailualueen käsite tulisi avata selkeämmin ohjelmassa.
Arktinen turvallisuus ja logistiikka tarjoavat kyläalueille mahdollisuuksia hajautettujen ratkaisujen, pilotointiympäristöjen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Paikallisten asukkaiden osallistaminen ja paikallistuntemuksen hyödyntäminen ovat edellytys hyväksyttäville ja toimiville ratkaisuille.
Mineraaliteollisuuden ja sitä palvelevien arvoketjujen osalta on tärkeää huomioida kiertotalouden mahdollisuudet, avoin viestintä ja asukkaiden osallistaminen.
Teollisten toimintojen yhteensovittaminen asumisen, palveluiden ja ympäristön kanssa edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua myös maaseutualueilla.
Luovat alat ja tapahtumatoiminta ovat merkittävä elinvoimatekijä myös kyläalueilla. Kulttuuri ja luova toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä, paikallisidentiteettiä ja matkailun sisältöjä.
On tärkeää, että luovat alat tunnistetaan aidosti kasvualaksi ja että kaupunki tukee niiden kehittymistä omilla hankinnoillaan, tilaratkaisuillaan ja monialaisella yhteistyöllä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mahdollisuuksia tuoda esiin osaamistaan tulee vahvistaa.
Tavoiteltava tulevaisuuskuva 2040
Kasvuohjelman liitteenä oleva tavoiteltava tulevaisuuskuva vuodelle 2040 kokoaa hyvin ohjelman pitkän aikavälin tavoitteet. Kylien kehittämisjaosto korostaa, että elinvoiman vahvistamisen rinnalla tulee edistää vastuullista ja laillista yritystoimintaa, sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista.
Liikunnan ja kulttuurin aseman vahvistuminen edellyttää myös toimivia ja sujuvia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka parantavat saavutettavuutta, tukevat lasten ja nuorten omatoimista liikkumista ja vähentävät liikenteen päästöjä.
Yhteenveto
Kylien kehittämisjaosto pitää Rovaniemen kasvuohjelmaluonnosta pääosin hyvin laadittuna ja strategisesti perusteltuna.
Jotta ohjelma tukisi koko kaupungin elinvoimaa täysimääräisesti, on tärkeää konkretisoida toimenpiteitä kylä- ja maaseutualueiden näkökulmasta, vahvistaa paikallislähtöisyyttä ja vuoropuhelua sekä varmistaa, että kasvu on sosiaalisesti, ekologisesti ja alueellisesti kestävää.
Kylät eivät ole vain kasvun kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja mahdollistajia Rovaniemen elinvoimassa nyt ja tulevaisuudessa.
Päätös
Erja Sainio poistui kokouksesta klo 15.11.
Puheenjohtaja Jorma Kiviniemi esitti jäsen Anne Saarijärven kannattamana seuraavan lisäyksen:
Lisäys: Alkutuotannon turvaaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, erityisesti ruokatuotannon näkökulmasta. Alkutuotanto on myös keskeinen osa paikallista yritystoimintaa ja aluetaloutta, ja maatilojen monialaisuus tulee tunnistaa. Kylien elinvoima edellyttää nuorten kiinnittymistä alueeseen sekä sukupolvenvaihdosten mahdollistamista.
Kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä lisäyksen, muilta osin kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esitetyn lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030.