Perustelut
Perustelut
Taustaa aloitevastaukselle
Nuorisovaltuusto on tehnyt valtuustoaloitteen koskien nuorten talvityöseteliä. Nuorisovaltuusto esittää, että Rovaniemellä otetaan käyttöön talvityöseteli, joka toimisi samalla periaatteella kuin jo tutuksi tullut kesätyöseteli.
Talvityöseteli madaltaisi yritysten ja yhdistysten kynnystä palkata nuoria myös lyhyisiin työsuhteisiin. Tämä tukisi nuorten työllistymistä, lisäisi heidän mahdollisuuksiaan saada ensimmäinen työkokemus ja vahvistaisi työelämätaitoja, joita tarvitaan myöhemmissä opinnoissa ja työuralla. Talvityöseteliä esitetään käyttöön aluksi kokeiluna yhden talvikauden ajaksi.
Nuorisovaltuusto esitti, että virkahenkilöstö valmistelisi tarkat ehdot ja käytännöt talvityösetelin käyttöönotolle, jotta kokeilu voitaisiin toteuttaa sujuvasti ja oikeudenmukaisesti.
Työllisyyspalveluiden yksikön vastaus valtuustoaloitteeseen
Talvityösetelin pilottia ehdotetaan käyttöönotettavaksi talvikaudella 2026–2027. Talvityösetelille varattaisiin 20 000 euron määräraha ja se toimisi samantyyppisesti, kuin kesätyöseteli. Liitteenä tarkempi kuvaus talvityösetelistä sekä lapsivaikutusten arviointi.
Talvityöseteli on nuorille tarkoitettu avustus, jonka avulla voi saada helpommin talvityön. Rovaniemen kaupungin talvityöseteli on suunnattu vuosina 2008–2010 syntyneille nuorille. Talvityöseteliä haetaan Kuntarekryssä 14.9.2026-31.3.2027 välisenä aikana. Työsuhteen tulee ajoittua 1.10.2026-30.4.2027 väliselle ajalle. Talvityösetelin hakijan on oltava koululainen, opiskelunsa aloittava nuori tai opiskelija. Työttömyysturvaan oikeutettu nuori ei ole hakukelpoinen.
Pilottikokeilussa talvityöseteli myönnetään noin 66–133 nuorelle. Tuki on 150 euroa tai 300 euroa. Talvityösetelin arvosta nuori sopii työnantajan kanssa, ja he tekevät yhdessä päätöksen työsuhteen tuntimäärästä. Määrärahaa on käytettävissä 20 000 euroa ja haku sulkeutuu, kun määräraha on sidottu.
Rovaniemen kaupungin talvityösetelin arvo työnantajalle on 80 % nuorelle maksetusta bruttopalkasta, enimmillään 300 euroa. Bruttopalkalla tarkoitetaan palkkaa, josta ei ole vähennetty veroja ja muita maksuja. Se on tarkoitettu korvaamaan työnantajalle osa nuoren palkkakustannuksista. Talvityösetelin arvo ei ole nuoren palkka. Työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa. Lisäksi on huomioitava laki nuorista työntekijöistä (998/1993).
Tukivaihtoehdot:
1) työtä 60 tuntia tuen määrä enintään 300 euroa (80% palkasta).
2) työtä 30 tuntia tuen määrä enintään 150 euroa (80% palkasta).
Työskentely on joustavaa: Nuoret voivat työskennellä esimerkiksi lomajakson aikana tai tehdä tunteja koulun ohella talvisesongin mittaan. Työpäivän pituus on sovittavissa työnantajan kanssa, mutta sen tulee noudattaa mahdollista työehtosopimusta ja työaikalakia (872/2019).
Talvityösetelin avulla voi hakea talvityötä esimerkiksi yrityksestä, yhdistyksestä, järjestöstä tai seurakunnasta. Työnantajan ei tarvitse olla rovaniemeläinen, mutta työpaikan tulee sijaita Suomessa. Työnantaja ei voi olla kaupunki, kunta, valtio, kunta- tai verotusyhtymä, yksityinen henkilö, kotitalous, tai kuolinpesä. Työnantajalla tulee olla voimassa oleva Y-tunnus. Talvityösetelillä voi myös työllistää itsensä yrittäjyyden kautta.
Työnantaja ja nuori solmivat keskenään työsopimussuhteen. Työnantaja tekee nuoren kanssa kirjallisen työsopimuksen, josta käy ilmi työn alkamis- ja päättymispäivä, työaika, palkka ja mahdollisesti sovellettava työehtosopimus ja tehtävät. Työsuhde kestää vähintään 5 työpäivää ja/tai työtä on tehtävä vähintään 30 tuntia.
Talvityötuesta, sen hakemisesta ja sen tarjoamista erilaisista mahdollisuuksista tiedotetaan alueen oppilaitoksia työllisyyspalveluiden viestinnän kautta. Tuesta kerrotaan myös kaupungin sosiaalisen median kanavissa sekä verkkosivuilla. Työnantajille kohdennettua tiedotusta talvityösetelin käyttömahdollisuuksista tehdään yhteistyössä Business Rovaniemen kanssa.
Työllisyyspalveluiden suunnittelija tekee yhteistyötä oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa talvityösetelin viestinnän osalta. Tarvittaessa talvityöseteliä voidaan markkinoida vierailemalla oppilaitoksissa. Oppilaitoksille toimitetaan talvityöseteliin liittyvää viestintämateriaalia.
Talvityösetelin hakuilmoituksessa on määritelty tarkkaan ehdot, mille ikäryhmälle tuki on tarkoitettu. Tukihakemus hylätään, jos nuori ei kuulu määritettyyn kohderyhmään. Talvityösetelin hakuvaiheessa nuorella on oltava työpaikka tiedossa, jotta määrärahan hallinnointi onnistuu. Asiaa painotetaan viestinnässä. Talvityötä haettaessa nuorella on käytössään esite talvityösetelistä, jonka avulla nuori voi kertoa talvityösetelistä työnantajalle.
Asian valmistelun tueksi on laadittu lapsivaikutusten arviointi (liite 2), jossa tarkasteltiin kahta eri toteutusvaihtoehtoa: 1) Talvityöseteli otetaan käyttöön samoille ikäryhmille, kuin kesätyötuki talvikaudella 2026–2027 2) Talvityöseteliä ei oteta käyttöön. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ikäluokkiin kuuluvilla nuorilla on mahdollisuus käyttää vuoden aikana sekä kesätyöseteli että talvityöseteli. Toinen vaihtoehto kuvaa nykytilannetta, jolloin nuorille ei tarjota tukea talvityökaudelle.
Elinvoimalautakunnalle esitetään, että se valitsisi vaihtoehdon 1 ja että talvityösetelistä tehtäisiin pilottikokeilu talvikaudella 2026–2027, jonka jälkeen sen pysyvästä käyttöönotosta päätettäisiin erikseen. Pilottiin esitetään varattavaksi 20 000 €.
Nuorilta kartoitetaan näkemyksiä talvityösetelin tarpeellisuudesta jo pilottijakson aikana syksyllä 2026, osana kesätyöseteliin liittyvää palautekyselyä. Pilotin jälkeen tarkastellaan kokemuksia ja palautteita talvityösetelistä, jonka jälkeen asia tuodaan uudestaan päätöksentekoon. Määrärahoihin liittyvät asiat tulevaisuuden osalta esitellään ja käsitellään tarkemmin uudessa päätöksenteossa, pilottikokeilun jälkeen.
Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmat ehdot Talvityösetelin pilottiin.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Elinvoimalautakunta päättää kokeilla Talvityöseteli -pilottia talvikaudella 2026–2027 enintään 20 000 € määrärahalla. Talvityösetelin mahdollisesta pysyvästä toimintamallista päätetään erikseen pilottivaiheen jälkeen.