Tekninen lautakunta, kokous 25.8.2026

Perustelut

Lampelan sijainti Rovaniemen kaupungin keskustan läheisyydessä ja keskellä kattavaa palveluverkkoa tekee siitä otollisen kaupunkikehityskohteen. Kaavamuutoksella tavoitellaan viihtyisän asuinalueen luomista, joka tarjoaa kestävää ja laadukasta asumista.​ Tavoitteena on vahvistaa alueen vahvuudet vetovoimatekijäksi ja luoda asumisviihtyvyydeltään korkeatasoinen asuinalue, jossa on tarjolla kohtuuhintaisia ja monipuolisesti erilaisia asuntoja.

Asemakaavan laaja-alainen muuttaminen edellyttää, että alueelle asetetaan määräaikainen rakentamiskielto.

Rakennuskiellon asettaminen 132/1999 Alueidenkäyttölaki​

7 luku 53 § Kiellot asemakaavaa laadittaessa​

Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Maisemaa muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuudesta rakennuskieltoalueella säädetään rakentamislain 53 §:ssä. (21.4.2023/752)

Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

7 luku 60 § Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.

Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakentamislupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuskohteen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. (21.4.2023/752)

Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 §:n 5 momentin mukainen kielto. (30.12.2008/1129)

Tarkemmat säännökset asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista annetaan asetuksella.

7 luku 61 § Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset​

Jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakentamislupaa ei saa myöntää ennen asemakaavan muuttamista ajanmukaiseksi. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.

Lampelan voimassa olevan asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi
Lampelan nykyinen asemakaava tuli vireille vuonna 2008 ja kaava sai lainvoiman 16.03.2017. Kaava on toteutunut vain osittain. Nykyinen Lampela on epäviihtyisä ja alueella useita ongelmia: liiketontit ovat nykyiseen kysyntään nähden liian pieniä, alueen keskiosien olevat tontit eivät ole houkuttelevia​, Varastotie on korjausikäinen, alueen katujärjestelyt ovat turvattomia eivätkä ne tue pyöräilyä eikä jalankulkua. Samoin​ jalankulku- ja polkupyöräsilta rautatieasemalle puuttuu​. Alueella on erittäin paljon kovia pintoja​ - puustoa ja vehreyttä vähän, ja sekin vain alueen reunoilla​. Alueella ei ole turvallisesti saavutettavia lähivirkistyspalveluja (leikkipuistot, luontopolut, hiihtoladut). Lisäksi alueella on runsaasti osin raskastakin kunnostusta vaativia pilaantuneita maita (pima), joiden kunnostuskustannukset ovat nykykaavan rakennusoikeuden taloudelliseen arvo​on nähden kestämättömiä.

Lampela asuinalueena
Kaavatalouden näkökulmasta alueen vahvuus on, että se tukeutuisi olemassa oleviin​ kunnallisiin palveluihin koulu- ja varhaiskasvatuksen osalta. Samoin alueen yhdyskuntatekniikka ja liikennejärjestelmä liittyvät pääosin olemassa oleviin verkostoihin. ​Kaavamuutoksella on mahdollisuus saavuttaa runsaat positiiviset kerrannaisvaikutukset. Lampela on varteenotettava vaihtoehto asumismieltymyksiltään kaupunkimaisen sijainnin ystäville​. Käyttämättömän maaomaisuuden valjastaminen toisi runsaasti uutta verokertymää. Kokonaisinvestoinnit alueen toteutuessa olisivat arviolta jopa 350M €​. Kaupunkirakenteen eheyttämisen myönteiset vaikutukset ulottuvat Lampelan ulkopuolelle. Muutos vahvistaisi Viirinkankaan ja Ratantaustan kaupunginosien vetovoimaa sekä laajemmin kaupungin sosiaalista kestävyyttä.

Lampelan muuttaminen asuinalueeksi mahdollistaa enimmillään  2500 uutta asukasta, joka lisää elinvoimaa ja tulevaisuuskestävää kaupunkia. Tavoitteena on uudistaa alue viihtyisäksi​ asuinalueeksi seuraavan nopeimmillaan 10 vuoden kuluessa. 

Kaavamuutosalueen koko on noin 53 ha. Rajaus osoitettu karttaliitteellä.
Kaavamuutosalueen maanomistus osoitettu karttaliitteellä.

Rakennuskieltoalueen koko on noin 28 ha. Kielto koskee kortteleita 63 (pl. kiinteistö 26:194), 65, 66 (vain tontti 8), 67 ja 68 (pl. tontit 4, 6, 13 ja 18 ja kiinteistöt 26:104 ja 26:106). Rajaus osoitettu karttaliitteellä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Tekninen lautakunta päättää asettaa alueelle rakentamiskiellon kahdeksi vuodeksi, 1.9.2026-1.9.2028 väliseksi ajaksi, ja jota aikaa voidaan lain puitteissa ja kaavatyön niin vaatiessa jatkaa korkeintaan 1.9.2030 saakka.

Päätös

Tekninen lautakunta kuuli asiassa kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärveä. Jäsen Viivi Vesala poistui kokouksesta asian kuulemisen aikana klo 14.54. 

Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.