Perustelut
Työvoimapalveluiden ja kotoutumispalveluiden tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa tehdään KEHA-keskuksen (ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus) toimesta. KEHA-keskus laatii kerran vuodessa alueellisen asiantuntija-arvion työllisyysalueiden toiminnasta sekä valtakunnallisen asiantuntija-arvion TE-palvelujärjestelmän tilasta valtakunnalliseen neuvottelukuntaan. Lisäksi KEHA-keskus tuottaa kolme kertaa vuodessa suppeamman tilastokatsauksen työvoimapalveluiden järjestämisestä. Arvioinnin tulokset käydään vuosittain läpi yhteistyö- ja seurantakeskustelussa, johon osallistuu työllisyysalueiden lisäksi KEHA-keskus, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä alueen ELY-keskus.
KEHA-keskus on toimittanut alueille tilastoseurannat ajalta 1-8/2026. Toinen tilastoseuranta koskee Rovaseudun työllisyysaluetta ja toinen on valtakunnallinen tilastoseuranta. Tilastoseurannoissa tarkastellaan laajasti erilaisia työvoimaan ja työttömyyden rakenteeseen liittyviä mittareita, alueen työpaikkakehitystä, työvoimapalveluiden järjestämistä, työvoimapalveluiden käyttöä sekä sijoittumista eri mittareilla suhteessa muihin työllisyysalueisiin.
Rovaseudun työllisyysalueen yhteenveto
Rovaseudun työmarkkinakehitys oli alkuvuonna varsin myönteistä verrattuna valtakunnalliseen tilanteeseen. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni selvästi samalla, kun koko maassa työttömyys kasvoi. Alueen työttömyysaste jäi huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa alemmaksi, ja myös nuorten sekä ulkomaalaisten työttömyys oli selvästi maan keskimääräistä tasoa vähäisempää. Lisäksi laaja työttömyys ja rakennetyöttömyys vähenivät merkittävästi, mikä kertoo työmarkkinoiden vahvistumisesta ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemisestä.
Myönteistä kehitystä tukevat myös pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvät tunnusluvut. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli selvästi koko maan keskiarvoa matalampi, työttömyysjaksot olivat keskimäärin lyhyempiä ja siirtyminen yli vuoden mittaiseen työttömyyteen oli huomattavasti harvinaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Tämä viittaa siihen, että työttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille ovat Rovaseudulla suhteellisen hyvät.
Työvoiman kysynnän näkökulmasta kehitys oli heikompi. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 27,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä huolimatta työnantajayhteistyö vahvistui: työnantajakontaktien määrä kasvoi ja työpaikkojen haettavaksi osoittaminen sekä työnhakijaesittelyt lisääntyivät merkittävästi.
Työllisyyspalveluiden vaikuttavuus näkyi myös korkeana aktivointiasteena ja palveluihin osallistumisen voimakkaana kasvuna. Yleisin palvelu oli työvoimakoulutus. Palveluiden päättäneistä työllistyi suurempi osuus kuin maassa keskimäärin, ja työllistymistulokset paranivat edellisvuodesta. Samalla työnhakija-asiakkaiden kasvokkaiset tapaamiset toteutuivat valtakunnallista keskiarvoa useammin. Ajantasaisia palvelusuunnitelmia oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja alkuhaastattelut järjestettiin hieman valtakunnallista keskiarvoa nopeammin. Asiakastyytyväisyys ja suositteluhalukkuus olivat koko maan keskiarvoa korkeammat.
Työttömyyden kustannukset kasvoivat edelleen. Työllisyysalueen kuntien osarahoittamien työttömyysetuuksien kustannukset olivat tammi-elokuussa yhteensä 4,72M€. Kasvua vuodentakaisesta noin 12%. Kasvu oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin jossa kuntien rahoittamat työttömyysetuudet kasvoivat 23 prosentilla.
Kokonaisuutena Rovaseudun työllisyystilanne ja työllisyyspalveluiden tuloksellisuus olivat alkuvuonna selvästi valtakunnallista keskiarvoa vahvemmalla tasolla
Valtakunnallisen seurannan yhteenvetona tiettyjen mittarien perusteella voidaan todeta, että tammi-elokuun aikana kehitys on ollut suotuisinta Pietarsaaren seudun, Tunturi-Lappi ja Pellon, Rovaseudun, Kuntayhtymä Kympin sekä Pohjois- ja Itä Lapin työllisyysalueilla.
Kun vertaillaan työllisyysalueita usealla eri mittarilla, Rovaseudun työllisyysalue sijoittuu 45:n työllisyys alueen vertailussa kolmanneksi parhaaksi.
Liite 1: Rovaseudun tilastoseuranta 1-8/2026
Liite 2: Valtakunnallinen tilastoseuranta 1-8/2026
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Dina Solatie, elinvoimajohtaja, dina.solatie@rovaniemi.fi
Elinvoimalautakunta merkitsee tiedoksi esittelyn ja liitteenä olevat tilastoseurannat.
Päätös
Lautakunnalle asiaa esitteli työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivu.
Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.