Perustelut
TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. TE-uudistuksella on olennaisia henkilöstövaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun arvioidaan millä tavoin TE-palvelut kunnan alueella tullaan jatkossa järjestämään (oman kunnan järjestämänä, kuntayhtymänä tai vastuukuntana).
Rovaniemen kaupunginhallitus 8.5.2023 (§ 159) ja Ranuan kunnanhallitus 27.3.2023 (§ 64) ovat päättäneet Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteisen työllisyysalueen valmistelusta, jossa Rovaniemi toimii vastuukuntana.
Valmistelutyötä on tehty vastuukuntamallin pohjalta, jossa Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimisi päättävänä toimielimenä. Valmistelutyön edellytyksenä on ollut, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella ja että kunnat laativat yhteistoimintasopimuksen.
Työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 31.10.2023 mennessä: 1) Sopimus yhteisestä toimielimestä/yhteistoiminnasta sekä 2) Suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämiseksi (myöhempänä järjestämissuunnitelma). Yhteistoimintasopimus ja järjestämissuunnitelma ovat tällä hetkellä valmistelussa elinvoimalautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esittelyä varten, mutta niiden keskeisin sisältö on selostettu tuonnempana.
Järjestämissuunnitelman rakenne ja sisältö on ohjeistettu työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.
Työllisyysalueet voivat täsmentää ja kehittää järjestämissuunnitelmaansa lokakuun 2023 jälkeen alueen tarpeiden mukaan. Kuntien yhteinen valmistelutyö on aloitettu keväällä 2023.
Rovaseudun työllisyysalueen yhteistoiminnan keskeiset periaatteet
Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteistä työllisyysaluetta nimitetään Rovaseudun työllisyysalueeksi. Rovaniemen kaupunki toimii kuntalain 8 §:n tarkoittamana vastuukuntana ja vastaa työllisyysalueella työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023). Laissa tarkoitettuina julkisina työvoimapalveluina järjestetään 1) työnvälityspalveluja; 2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja; 3) valmennusta; 4) työvoimakoulutusta; 5) muutosturvakoulutusta. Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, edellä mainitun lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset. Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen perustuu elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja muutosten ennakointiin sekä asiakkaiden palvelutarpeeseen.
Työllisyysalueen päättävänä toimielimenä toimii Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta. Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunnan jäsenten lisäksi Ranuan kunta nimeää lautakuntaan kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Ranuan kunnan valitsemat jäsenet voivat osallistua lautakunnan kokoukseen ja päätöksentekoon vain yhteistoimintasopimuksen kohteena olevien asioiden osalta. Muilta osin lautakunnan toiminnassa noudatetaan vastuukunnan hallintosäännön määräyksiä. Mikäli Rovaniemen kaupungin hallintosääntöä muutetaan olennaisesti laaditun yhteistoimintasopimuksen kohteena olevien viranomaistehtävien järjestämisen osalta, tulee Rovaniemen kaupungin kuulla Ranuan kuntaa ennen muutoksia. Yhteisen toimielimen toimikausi alkaisi 1.8.2024, jotta se voi osallistua vuoden 2025 talousarvion valmisteluun.
Elinvoimalautakunnan tehtävät yhteistoimintasopimuksen kohteena olevista tehtävistä on kuvattu yhteistoimintasopimuksessa.
1.1.2025 alkaen valtionhallinnosta siirtyvä henkilöstö ja omaisuus siirtyy vastuukunnalle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun voimaanpanolain (383/2023) mukaisesti. Kaikki lakisääteisiä työvoimapalveluja tuottava henkilöstö on vastuukunnan palveluksessa. Työllisyysalueen toiminta organisoidaan osaksi elinvoimapalvelujen toimialaa sekä olemassa olevia johtamisrakenteita.
Yhteistoiminta-alueen talous ja hallinto
Yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat turvaavat lakisääteisten työllisyyspalveluiden riittävän rahoittamisen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvion laadinnassa otetaan huomioon myös vastuu- ja muiden kuntien taloudellinen tilanne sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteen asettelu. Yhteistoiminta-alueen taloutta varten vastuukunta perustaa erillisen tulosyksikön, joka vastaa yhteisesti tuotetuista työllisyyspalveluista. Työllisyysalueen nettokustannukset jaetaan samalla kriteerillä kuin siirtyvää tehtävää koskevat valtionosuudet määritellään. Eli kustannuksista 50 % kohdennetaan sopijakuntien 18-64 vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja työttömyys) suhteellisten osuuksien perusteella. Samalla jakosuhteella kohdennetaan työllisyysalueen henkilöstön työaikaa kuntiin sekä hankittavia ostopalveluita sekä tukia ja korvauksia (mm. palkkatuki, starttiraha, muut korvaukset) kuitenkin huomioiden asiakkaiden tarpeet.
Tulosyksikön talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuotena vastuukunnan talousarvioprosessin ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvio lähetetään Ranualle lausunnoille ennen talousarvion hyväksymistä. Hallinnon kustannukset vyörytetään kirjanpidossa vastuukunnan prosessin mukaisesti. Hallinnon kustannuksia ovat mm palkanlaskenta, talous, ict, viestintä, lakipalvelut. Työttömyysturvamenoista vastaavat kunnan itse eivätkä ne siirry yhteisen työllisyysalueen budjettiin. Vastuukunta vastaa työvoimapalveluiden siirron valmistelusta, josta tehdään erillinen kustannusarvio. Kustannusarviosta pyydetään lausunto sopijakunnalta. Valmistelun nettokustannukset veloitetaan sopijakunnilta kustannustenjakomallin mukaisesti.
Työvoimapalveluiden järjestämisen periaatteet
Palvelutuotanto työllisyysalueella tapahtuu sekä omana tuotantona että ostettavina palveluina. Ostopalvelut kilpailutetaan avoimesti markkinoilla ja niissä säilyy monituottajamalli. Ostopalveluina hankitaan muun muassa yksilö- ja ryhmävalmennuksia, asiantuntija-arviointeja sekä työvoimakoulutuksia (ml kotoutumiskoulutukset).
Työllisyysalueella on kaksi palvelupistettä, molemmissa kunnissa omansa. Ranualla tuotetaan lähipalveluina työnhakija-asiakkaan palveluprosessiin kiinteästi kuuluvat tehtävät sekä joitakin työnantajapalveluihin kuuluvia tehtäviä. Lähipalveluna tuotettavat palvelut tarkentuvat valmistelun edetessä ja asiakastarpeiden tarkentuessa. Työllisyysalueella tullaan panostamaan erityisesti kasvokkaiseen lähipalveluun monikanavaisten palvelujen lisäksi. Palvelumallin keskiössä on ns. omavalmentaja-malli, jolla tarkoitetaan sitä, että asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä joka johtaa asiakkaan palveluprosessia. Työssä korostuu valmennuksellinen ja ohjauksellinen työote, vahva työmarkkinatuntemus sekä vaikuttava verkostoyhteistyö. Palvelumallin mahdollistamiseksi asiakassalkuissa pyritään maksimissaan 120 asiakkaan asiakassalkkuihin. Palvelumallissa korostuu tehostettu työnhaun alkuvaihe, jolla pyritään estämään työttömyyden pitkittymistä ja kunnan työttömyysturvan rahoitusvastuun alkamista. Toimialakohtaisilla tiimeillä varmistetaan alueen työmarkkinoiden tuntemus ja sujuva yhteydenpito yrityksiin. Monialaista palvelua tarvitsevien palvelukokonaisuus rakennetaan yhdessä Eduro-säätiön kanssa (hankkeistettu).
Uusimman tiedon mukaan valtionhallinnosta (TE-toimisto, ELY-keskus, KEHA-keskus) olisi siirtymässä Rovaseudun työllisyysalueelle liikkkeenluovutuksella noin 61 henkilötyövuotta. Lisäksi Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden yhdeksästä (9) vakituisesta työntekijästä seitsemän (7) tekisi jatkossa työllisyysalueen viranomaistehtäviä. Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden yleisen toimialan tehtäviä jäisi hoitamaan 2 henkilötyövuotta. Näihin tehtäviin kuuluu muun muassa nuorten kesätyöt, kunnan yksiköihin työllistäminen ja kolmannen sektorin työllistämisen avustukset. Lisäksi paikalliset työllisyyshankkeet jäävät kuntien omaksi toiminnaksi. Työllisyysalueen tarvittavan henkilöstön määräksi vuodelle 2025 on arvioitu noin 74 henkilötyövuotta, joka mahdollistaa omavalmentajamallin mukaisen toiminnan. Työllisyysalueella 74 henkilötyövuotta resursoidaan asiakastyön lisäksi palveluiden ja prosessien kehittämiseen, yhteistyörakenteiden koordinointiin sekä asiakasviestintään. Työllisyysalueen henkilöstö tulisi suunnitelman mukaan sijoittumaan Rovaniemen palvelupisteeseen lukuunottamatta korkeintaan 2 htv:ta, jotka voivat sijoittua Ranuan palvelupisteeseen.
Tarkempi palvelusuunnittelu käynnistyy syksyn 2023 aikana ja se hankitaan asiantuntijapalveluna. Tarkempi henkilöstö- ja taloussuunnittelu tehdään syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana, kun tiedot valtiolta siirtyvästä henkilöstöstä, sopimuksista ja laskelmat valtionosuuksista tarkentuvat.
Ylialueellinen yhteistyö
Tällä hetkellä Lapissa valmistellaan neljän eri työllisyysalueen perustamista. Kahden valmisteilla olevan alueen osalta tullaan hakemaan poikkeuslupaa. Lapin Liiton TE4 koordinaatiohankkeen avulla syksyn aikana suunnitellaan, miltä osin Lapissa on tarpeen tuottaa palveluita työllisyysalueiden välillä, joko yhteistyöhön perustuen tai sopimuksellisesti. Rovaniemen kaupunki voi tarvittaessa tuottaa sopimuksellisesti palveluita muille työllisyysalueille, mikäli palveluiden hinnoittelusta päästään yhteisymmärrykseen. Tässä vaiheessa valmistelua näiden mahdollisten sopimuksellisten palveluiden tuottamisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Asia on käsitelty kaupungin yhteistyötoimikunnassa 20.9.2023. Hallintosäännön 29 §:n 1 momentin mukaan henkilöstö- ja nimitysjaoston tehtävänä on seurata ja edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Henkilöstö- ja nimitysjaosto merkitsee asian tiedoksi.
Päätös
Palvelussuhdenpäällikkö Paavo Aarnio esitteli asiaa jaostolle. Läsnä olivat lisäksi henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä ja riskienhallintapäällikkö Johanna Aho.
Henkilöstö- ja nimitysjaosto merkitsi asian tiedoksi.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.24.