Kaupunginvaltuusto, kokous 20.10.2025

§ 97 Periaatepäätös uimahallin toteuttamisesta

ROIDno-2023-1639

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pekka Hämäläinen, liikuntajohtaja, pekka.o.hamalainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Uimahalli-investoinnin jatkotoimenpiteet

Rovaniemen kaupungin uimahallin kehittämisen tarveselvitys on valmistunut vuonna 2014. Viranhaltijoista koostunut tarveselvitystyöryhmä pohti uimahallin kehittämistä seuraavien kehittämistarpeiden kautta: uimahallin nykyinen kunto, uimahallin lisätilan tarve, uimahallin sijainti ja uimahallin kehittämisen toteutusvaihtoehdot. 

Tarveselvitystyöryhmä teki vaikutusten arviointia seuraaville kehittämisen toteutusvaihtoehdoille: 1. nykyisen uimahallin peruskorjaus, 2. nykyisen uimahallin peruskorjaus ja laajennus, 3. uusi uimahalli nykyisellä sijainnilla ja 4. uusi uimahalli uudella sijainnilla. Tarveselvitystyöryhmän esitys oli, että ensimmäisenä uimahallin kehittämisvaihtoehtona olisi keskustaan rakennettava uusi, tilatarpeiltaan riittävä uimahalli.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy laati vuonna 2015 elinkeinopoliittisen selvityksen koskien uimahallin sijaintia. Tässä vaiheessa uuden uimahallin sijoituspaikaksi oli esitetty Rovaniemen keskustan aluetta tai Ounasvaaran aluetta Santasportin läheisyydessä. Selvityksen tavoitteena oli selvittää uimahallin sijaintipaikan vaikutuksia elinkeinoelämään erityisesti matkailutoimijoiden ja paikallisten urheiluseurojen näkökulmasta.

Lisäksi Inspira Oy laati vuonna 2015 Rovaniemen kaupungin toimeksiannosta Rovaniemen uimahallivaihtoehtojen vertailulaskelmat, joissa mallinnettiin kahden vaihtoehdon taloudellisia vaikutuksia Rovaniemen kaupunkikonsernin kannalta. Tarkastellut vaihtoehdot olivat: 1. Rakennetaan uusi uimahalli urheiluopiston yhteyteen Ounasvaaralle ja puretaan vanha keskustan uimahalli, ja  2: Rakennetaan uusi uimahalli Rovaniemen keskustaan ja peruskorjataan urheiluopiston vanha halli.

Kaupunginhallitus päätti 9.10.2017 §480 käynnistää uuden uimahallin hankesuunnittelun. Päätöksen mukaisesti uimahallihanke on suunniteltu toteutettavaksi seuraavasti:

  1. Kiinteistö Oy Lappi Areena laatii hankesuunnitelman ja tarkemman kustannusarvion ja sen valmistuttua Rovaniemen kaupunginvaltuusto päättää erikseen hankkeen rahoittamisesta sekä investoinnista. Hankesuunnittelun tuloksia voidaan hyödyntää joka tapauksessa eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa.
  2. Hankkeen yhteydessä selvitetään Ounasvaaran alueen sekä Urheiluopiston paikoitus- ja liikennejärjestelyt.
  3. Hankkeen yhteydessä selvitetään alueen liikuntakiinteistöjen keskittämisellä aikaan saadut energian säästöihin sekä kiinteistönhuoltoon ja tilojen käyttöön liittyvät synergiaedut.
  4. Hankesuunnittelussa varmistetaan se, että liikuntapaikka on kaikille käyttäjäryhmille esteettömästi saavutettavissa.
  5. Hankesuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupunkikonsernissa vältetään päällekkäiset uimahalli-investoinnit. Investointi tukee toisen asteen liikunta-alan koulutuksen säilymistä Rovaniemellä.
  6. Tavoitteena on parantaa kaupungin uimahalliolosuhteet nykyaikaiselle tasolle ja minimoida verorahoituksella katettava määrärahan lisäystarve.

Kiinteistö Oy Lappi Areenalle myönnettiin hankesuunnittelua varten 200.000 euron suunnittelumääräraha, joka sijoitettiin yhtiöön oman pääoman ehtoisena sijoituksena. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että myös keskustassa säilyy perustasoinen halli sisältäen 25 m altaan. 

Arktes Oy:n laatima hankesuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2018. Kaupunginhallitus 12.3.2018 § 94 esitti kaupunginvaltuustolle, että

  1. uuden uimahallin suunnittelu käynnistetään ja että vuoden 2018 talousarvion investointiosaan kaupunginhallituksen kohtaan osakkeet ja osuudet varataa 600 000 euron suunnittelumääräraha, 
  2. valtuutetaan kaupunginhallitus päättämään määrärahan käytöstä Kiinteistö Oy Lappi Areenan kanssa ja samalla selvitetään yhtiön mahdollisuus toimia uimahallin rakennuttajana sekä ylläpitäjänä jatkossa,
  3. investointimäärärahan lisäys rahoitetaan talousarviolainalla, joka huomioidaan talousarvion  rahoitusosan muutoksena,
  4. uimahallin rakentamiseen tarvittavat määrärahat eri suunnitelmavuosille tarkennetaan ja varataan kaupungin taloussuunnitelmaan valtuuston päättäessä vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2020 - 2021 taloussuunnitelmasta,
  5. uuden uimahallin käytöstä ja käyttökulujen kattamisesta sovitaan erikseen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa,
  6. kahden hallin mallin mukaisesti Vesihiiden hallin korjaussuunnittelu etenee omana hankkeena ja että
  7. lisäksi tulee selvittää vastaako uuden hallin uimaratojen lukumäärä Uimaliiton suositusta.

Kaupunginvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan 12.11.2018 myöntää uimahallin suunnittelurahaa vuosille 2019-2021 Kiinteistö Oy Lappi Areenalle.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 25.3.2019 § 106 päättänyt, että kiinteistöosakeyhtiö Lappi Areenalle tehdään toteutussuunnittelua varten enintään 900.000 euron suuruinen vapaan oman pääoman ehtoinen sijoitus.

Kaupunginvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan 11.11.2019, että uimahallin rakentaminen aloitetaan 2022 ja uimahalli aloittaa toimintansa 2024.

Talousarviokokouksessa 16.11.2020 valtuusto päätti, että uimahalli-investointi ja operoinnin toimintamalli tulee arvioida uudelleen. Valtuusto päättää uimahallihankkeen jatkosta, investoinnista ja operointimallista yhdessä Redun kanssa vuonna 2021. Uimahallin arvioitu investointikustannus oli tässä vaiheessa 24,1 milj. euroa ja valtionavustus 0,8 milj.€. 

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2022 talousarviokäsittelyn yhteydessä (15.11.2021, § 136), että uimahallihanke arvioidaan uudelleen taloussuunnitelmakaudella 2022-2025.

Vuoden 2024 talousarvioon on kirjattu (s. 124), että käynnistetään uimahallin hankesuunnitelman päivitys.

 

Uuden uimahallin hankesuunnittelu ja sen rahoitus 

Ounasvaaralle suunnitellun uuden uimahallin hankesuunnitelman on teettänyt KOy Lappi Areena, jonka taseeseen kirjattiin suunnittelurahaa yhteensä 1 300 000 €. Tämä keskeneräinen hankinta alaskirjattiin KOy Lappi Areenan taseesta marraskussa 2023, mikä aiheutti yhtiön tulokseen vastaavansuuruisen tappion. Lisäksi Napapiirin Energia ja Vesi oy on tehnyt urheiluopiston alueelle 550 000 € kunnallistekniikan investoinnin. Kaupunginhallitus hyväksyi 25.06.2018 § 289 sopimuksen kunnallistekniikan siirtokustannusten takaisinmaksusta ja valtuutti kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä allekirjoittamaan sopimuksen Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan Rovaniemen kaupunki sitoutui korvaamaan kunnallistekniikan siirrosta aiheutuneet kustannukset Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle yhtiön niin vaatiessa, jos uimahallihanke ei toteutuisi suunnitellulla tavalla ja uimahallia ei rakennettaisi kyseiselle paikalle. Kaupunki on korvannut sopimuksen mukaisen summan Nevelle vuonna 2022.

 

Redun lausunto uimahallihankkeeseen

Valtuuston 16.11.2020 päätöksen mukaisesti Rovaniemen kaupunki on pyytänyt ja saanut Redun hallitukselta lausunnon Ounasvaaralle suunnitellusta uudesta uimahallista (liitteenä).

Redun kiinteistöjen käytön kehittämisohjelmassa vuosille 2023-32 todetaan, että Santasportin uimahallin teknisen käyttöiän päättyessä siitä luovutaan ja vapautuva alue hyödynnetään muuttuvan ja kehittyvän toiminnan tarpeisiin. Tämä on ajoitettu vuosille 2028-29.

 

Uuden uimahalli-investoinnin suunnittelun jatkotoimenpiteet ja uimahallin sijaintipaikasta päättäminen

Uimahallin tarveselvitystä tehtäessä selvitettiin kaupungin liikennevirtoja, väestön sijaintia keskuksen alueella, taloudellisuutta, uimahallin käyttäjäprofiileja sekä eri sijaintipaikkoja. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti hallin kustannuksiin osallistuisivat Rovaniemen kaupunki, Redu sekä Santasport omalta osaltaan operaattorina. Santasport Finland Oy:n riskiä rajattaisiin alkuperäisen sopimuksen mukaisesti siten, että kaupunki olisi valmis tarvittaessa tukemaan operaattorin toimintaa. Esityksen mukaisesti perusteet uimahallin sijainnille Ounasvaaralle olivat seuraavia:

  • Alue tarjoaa poikkeuksellisen monipuoliset liikuntapalvelut Rovaniemen kaikille väestöryhmille: hiihto, lenkkeily, kävely, suunnistus, kuntosali, keilailu, ryhmäliikunta, urheiluhallin eri palvelut, laskettelu, jäähalli, jalkapallohalli, jne.
  • Santasport tarjoaa kattavasti uimahallin yhteyteen sopivia hyvinvointipalveluja eri väestöryhmille.
  • Edesauttaa Ounasvaaran liikuntakeskittymän kehittymistä ja monipuolistumista.
  • Mahdollistaa Santasportin eri palveluiden kehittämisen
  • Synergiaetu uimahallin, Santasportin, Lappi Areenan ja Ounashallin välillä: ylläpito, palvelut, tuotteet, liikuntakeskuksen sisäinen liikkuminen, urheilu- ja liikuntatapahtumat
  • Uimahalli-investoinnin kustannuksissa säästäminen hyödyntämällä Santasportissa jo olemassa olevia toimintoja: kassajärjestelmä, kahvio, sosiaalitilat, valmennuskeskus, kuntosalipalvelut
  • Matkailuliiketoiminnan palvelujen kehittämis- ja tuottopotentiaali
  • Julkisen liikenteen edellytysten paraneminen keskustan ja Ounasvaaran alueen välillä (esim. city-bussi tyyppinen yhteys keskustan, Santasportin ja keskussairaan välille) 

Hankkeen suunnittelun yhteydessä uuden uimahallin sijainti Ounasvaaralla nosti esille kuitenkin seuraavia huolenaiheita: Ounasvaara on uimahallin sijaintipaikkana vaikeasti saavutettavissa, erityisesti ikäihmisten osalta samoin kuin niiden käyttäjien kohdalla, joilla ei ole käytössä omaa autoa. Lisäksi katsottiin, että julkinen liikenne Rovaniemellä ei ole riittävää palvelemaan uimahallin käyttäjiä. Ounasvaaralla sijaitsevan uimahallin epäiltiin myös palvelevan vain urheiluopiston tarpeita ja lipun hinnan pelättiin nousevan liian korkeaksi.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehtiin päätös vanhan kaupungin uimahallin Vesihiiden korjaamisesta. Korjausinvestoinnin suuruus oli n. 1 milj. €. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaupungin tavoite oli yhden uimahallin malli, jonka mukaisesti urheiluopiston ja kaupungin vanha uimahalli korvataan uudella uimahallilla. Tällä ratkaisulla olisi myös lisätty vesipinta-alaa nykyisen tilanteeseen verrattuna. Uuden uimahallihankkeen suunnittelun yhteydessä hankkeen kustannusarvio nousi alkuperäistä arviota suuremmaksi. 

Koska hanke keskeytettiin, kaupunki ja Redu eivät ehtineet sopia operointimallista tai kustannusten jaosta. Keskustelua sopimuksesta ei ole jatkettu Redun ja kaupungin välillä, koska sijaintipaikasta ei ole tehty lopullista ratkaisua. Kaupungilla on myös toteutuksessa useita koulu- ja päiväkoti-investointeja. Mikäli alkuperäinen suunnitelma operoinnista ja kustannusten jaosta sekä yhden uimahallin mallista ei toteudu, investointi rasittaa suunniteltua huomattavasti enemmän kaupungin käyttötaloutta.

Uuden uimahallin valmistelua on tärkeä jatkaa senkin vuoksi, että kaupunkikonserniin kuuluvat Santasport Lapin Urheiluopisto ja KOy Lappi Areena voivat päivittää omat investointi- ja peruskorjaussuunnitelmansa valmistelun tulosten pohjalta.

Rovaniemen kaupungin uimahalli Vesihiisi on rakennettu vuonna 1968, ja rakennus alkaa olla elinkaarensa päässä. Santasportin uimahalli on Redun suunnitelman mukaan poistumassa käytöstä 4-5 vuoden kuluttua.

Ottaen huomioon Redun lausunto, kuntalaisten ja sidosryhmien mielipiteet, kustannukset sekä uimahallihankkeeseen liittyvän päätöksenteon pitkittyminen, asiaa valmistellut työryhmä esittää seuraavaa:

  • Hyvinvointilautakunta käynnistää uimahallin tarveselvityksen päivittämisen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta päättää käynnistää uuden uimahallin tarveselvityksen päivittämisen viranhaltijatyönä. Hyvinvointilautakunta voi tarvittaessa nimetä tarveselvitystyöryhmään edustajansa.

Päätös

Jäsen Jonna Parviainen poistui klo 14.34.

Uuden uimahallin jatkovalmisteluohjausryhmään lautakunta valitsi puheenjohtaja Kimmo Niukkasen ja jäsenet, Ella Keski-Panulan ja Jonna Parviaisen

Hyvinvointilautakunta päätti toimialajohtajan päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Pekka Hämäläinen, liikuntajohtaja, pekka.o.hamalainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Uuden uimahallin tarveselvitystöryhmä on kokoontunut tähän mennessä kaksi kertaa. Päällimmäisinä asioina ovat olleet uimahallin tilaohjelma ja sijainti. Uimahallin suunnittelun edistämiseksi on tärkeää päättää allasosaston tilaohjelmasta. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan esitykset uimahallin oheistiloista ja -palveluista sekä sijainnista.

Tarveselvitystyöryhmä esittää, että uuden uimahallin allasosaston minimitilatarve on:

- Iso allas: 50 x 20 metriä, syvyys 1,2–3,8 metriä, 8 rataa. Iso allas tulee olla jaettavissa kahteen 25 metrin altaaseen.

- Hyppytorni (3 ja 5 metrin tasot): sijoitetaan ison altaan syvän päädyn viereen 

- Opetusallas: vähintään 7 x 12 metriä, syvyys 0,8 metriä (uimaopetus)

- Monitoimiallas: vähintään 6 x 15 metriä, syvyys 1-1,6 metriä (vesijumpat, vesihierontapisteet)

- Lastenallas: 5 x 8 metriä, syvyys 0,5 metriä (ml. pieni liukumäki)

- Iso liukumäki ja sen alastuloallas 

- Kylmävesiallas 

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta hyväksyy uuden uimahallin allasosaston minimitilavaatimukset suunnittelun lähtökohdiksi.

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti palvelualuepäällikön päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Pekka Hämäläinen, liikuntajohtaja, pekka.o.hamalainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Hyvinvointilautakunta käynnisti uuden uimahallin tarveselvityksen päivittämisen kokouksessaan 19.6.2024. Samalla lautakunta perusti tarveselvitystyöryhmän, joka laati esityksen uimahallin allasosaston tilaohjelmasta. Hyvinvointilautakunta on hyväksynyt uuden uimahallin allasosaston tilaohjelman kokouksessaan 24.4.2025. 

Tarveselvitystyöryhmä käsitteli kokouksissaan myös uimahallin sijaintivaihtoehtoja. Hallintosäännön 30 §:n mukaan tilajaosto päättää kaupungin tilahankinnoista 5 miljoonaan euroon saakka sekä muista tehtäväalueensa pitkävaikutteisista menoista. Yli 5 miljoonan euron rakennus- ja tilahankinnoista tarvitaan talousarvion määrärahapäätöksen lisäksi valtuuston periaatepäätös ennen tilajaoston päätöstä hankinnan varsinaisesta toteuttamisesta. 

Uimahallin sijoittamiseksi on tarkasteltu kymmentä vaihtoehtoa, joista on rajattu pois viisi vaihtoehtoa toteutettavuudeltaan muita huonompina.

Tällä hetkellä uuden uimahallin sijaintivaihtoehtoina ovat: 

  • Santasport Lapin Urheiluopisto (aiemman päätöksen mukainen uimahallin sijaintipaikka)

  • Antinpuisto 

  • Koskipuisto 

  • Linja-autoasema 

  • Kauppatori 

Neljää uutta vaihtoehtoa (Antinpuisto, Koskipuisto, linja-autoasema ja kauppatori) esitellään tarkemmin kokouksessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta päättää antaa oman evästyksensä uuden uimahallin jatkovalmisteluun. Selvitystyön valmistuttua hyvinvointilautakunta käsittelee asian uudelleen, jonka jälkeen uimahallin sijaintipäätöksen käsittely etenee hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon.

Päätös

Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Antti Määttä, tilapalvelukeskuksen päällikkö Juha Välitalo ja arkkitehti Eero Vesala liittyivät kokoukseen etäyhteydellä tämän asian käsittelyn ajaksi klo 14.48. – 15.25.

Puheenjohtajan esityksestä hyvinvointilautakunta esittää yksimielisesti, että uuden uimahallin sijaintipaikka on linja-autoaseman alue.

Talouspäällikkö Pirjo Tallqvist ja kaupunginjohtaja poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen klo 15.25.

Valmistelija

Pekka Hämäläinen, liikuntajohtaja, pekka.o.hamalainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Tausta ja toimivalta 

Hallintosäännön 10 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevien hankesuunnitelmien hyväksymisestä, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa. 

Hallintosäännön 30 §:n mukaan hyvinvointilautakunta:  

1. vastaa toimialansa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä ja päättää toimialansa yksittäisten palveluyksiköiden lakkauttamisesta ja perustamisesta valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian ja ja kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätösten mukaisesti. Palveluverkosta peruskoulujen, lukioiden ja kirjastojen osalta päättää kuitenkin valtuusto;  

2. osallistuu toimialansa investointien hankesuunnitteluun;  

3. hyväksyy toimialaansa liittyvien tilainvestointihankkeiden tarveselvityksen ja hankesuunnitelman. 

Hallintosäännön 29 §:n perusteella yli 5 miljoonan euron rakennus- ja tilahankinnoista tarvitaan talousarvion määrärahapäätöksen lisäksi valtuuston periaatepäätös ennen tilajaoston päätöstä hankinnan varsinaisesta toteuttamisesta.  

Koska kysymyksessä on kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta erittäin merkittävä ja pitkän ajanjakson käytössä oleva investointi, on valtuuston periaatepäätös tarkoituksenmukaista tehdä jo tarveselvityksen valmistumisen jälkeen ja ennen kuin aletaan laatia hankesuunnitelmaa uimahallin toteuttamista valittavaan sijaintiin. 

Allasosaston tilaohjelman minimivaatimukset 

Hyvinvointilautakunnan hyväksymän tarveselvityksen mukaan tilaohjelman minimivaatimukset ovat seuraavat: 

- Iso allas: 50 x 20 metriä, syvyys 1,2–3,8 metriä, 8 rataa. Iso allas tulee olla jaettavissa kahteen 25 metrin altaaseen. 

- Hyppytorni (3 ja 5 metrin tasot): sijoitetaan ison altaan syvän päädyn viereen  

- Opetusallas: vähintään 7 x 12 metriä, syvyys 0,8 metriä (uimaopetus) 

- Monitoimiallas: vähintään 6 x 15 metriä, syvyys 1-1,6 metriä (vesijumpat, vesihierontapisteet) 

- Lastenallas: 5 x 8 metriä, syvyys 0,5 metriä (ml. pieni liukumäki) 

- Iso liukumäki ja sen alastuloallas  

- Kylmävesiallas 

Tilaohjelmaa voidaan tarkentaa hankesuunnittelun yhteydessä. 

Sijaintivaihtoehdot 

Uimahallin sijainnin osalta on nyt tehdyssä valmistelussa tarkasteltu viittä vaihtoehtoa, jotka ovat: 

Vaikutus Antinpuisto/Koskipuisto Kauppatori Linja-autoasema Nykyinen sijainti
Liikennevaikutukset Sijaintivaihtoehtojen välillä ei ole eroja. 
Saavutettavuus  Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Taloudelliset vaikutukset maankäytön kannalta Neutraali Neutraali Saamatta jää  vuokratulo 0,30 miljoonaa euroa vuodessa, 52,5 me yksityinen investointi jää toteutumatta (rakennusoikeuden arvo 400,50 euroa/m2, määrä 15 000 kem2)  Saamatta jää 0,12 me miljoonan euron vuokratulo, 21 me yksityinen investointi jää toteutumatta (rakennusoikeuden arvo 408,00 euroa/m2, määrä 6000 kem2) 
Maankäytölliset vaikutukset  Ei vähennä asumisen rakennuspaikkoja, edistää ranta-alueen kehitystä ja käyttöä  Ei vähennä asumisen rakennuspaikkoja  Rakennuspaikka voitaisiin käyttää myös asumiseen  Rakennuspaikka voitaisiin käyttää myös asumiseen 
Muut vaikutukset  Tukee rannan palvelujen kehittymistä, Koskipuisto mahdollistaa avantouinnin tukeutumisen uimahalliin, uimahallista avautuu kaunis näkymä jokimaisemaan ja uimahalli olisi tässä sijainnissa näyttävä maamerkki  Edellyttää torin siirtämistä, alueen pysäköintipaikkojen määrä on jo nyt liian pieni, joten pysäköinnistä voi tulla ongelma  Edellyttää linja-autoaseman laiturien siirtämistä, uimahalli olisi tässä sijainnissa rautatieasemalle liikkuvien matkailijoiden helposti saavutettavissa, alueen pysäköintipaikkojen määrä on jo nyt liian pieni, joten pysäköinnistä voi tulla ongelma  Uimahalli olisi pois käytöstä 3-3,5 vuoden ajan 
Toteutettavuus  Hyvä, rakennuspaikka on väljä  Huono, rakennuspaikka on liian ahdas  Hyvä, rakennuspaikka on väljä  Hyvä
Arvioitu valmistumisaikataulu  Mikäli kaavoitus käynnistyy syksyllä 2025, uimahalli valmistuu vuonna 2031. 
Yhteenveto  Sijainti palvelee ranta-alueen kehittymistä ja rannan käyttäjiä, on maisemallisesti vaihtoehdoista paras, mahdollistaa asuntorakentamisen muihin sijaintivaihtoehtoihin, Koskipuisto –vaihtoehto tukee talvi- ja luonnonvesiuinnin järjestämistä ja 5 kilometrin säteellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä. Tämän vaihtoehdon toteutuessa muista sijaintivaihtoehdoista voidaan saada maanvuokratuloja 0,42 miljoonaa euroa vuodessa. Uimahallin toteuttaminen Koskipuistoon vapauttaa resursseja muulle rakentamiselle ja kaupunkikehittämiselle. Huonon toteutettavuuden vuoksi tämä sijainti ei ole suositeltava.  Alle 1 km:n etäisyydellä asuu muihin vaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä, sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa pitkän matkan liikenteen käyttäjien osalta. Tontti voitaisiin käyttää asuntorakentamiseen.  Sijainti on keskeinen ja käyttäjille tuttu, pysäköinti saadaan järjestettyä hyvin. Tontti voitaisiin käyttää asuntorakentamiseen. 

Aiemmin on laadittu hankesuunnitelma ja asemakaava uimahallin sijoittamiseksi Lapin urheiluopiston yhteyteen. Tämän vaihtoehdon vaikutuksia ei ole arvioitu nyt uudelleen, koska ne on arvioitu jo aiemman valmistelun yhteydessä. Vaihtoehto on toteutusaikataulultaan noin vuoden muita vaihtoehtoja nopeampi, koska sijainnissa on valmis ja lainvoimainen kaava. Rakentamiseen voitaisiin ryhtyä hankesuunnitelman päivityksen ja rakennusluvan saamisen jälkeen. 

Aikataulu 

Toteutuksen suunniteltu aikataulu:  

  • Kaavamuutoksen käynnistäminen syksyllä 2025.  

  • Kaavan hyväksymiskäsittely kaupunginvaltuustossa syksyllä 2026.  

  • Hankesuunnitelman valmistelun käynnistäminen syksyllä 2026, mikäli kaava saisi lainvoiman.  

  • Hankesuunnitelman valmistuminen kesällä 2027.   

  • Kilpailutuksen käynnistyminen alkusyksyllä 2027 ja valmistuminen tammikuussa 2028.   

  • Kehitysvaiheen käynnistyminen keväällä 2028.  

  • Kehitysvaiheen valmistuminen joulukuussa 2028.  

  • Toteutusvaiheen käynnistyminen keväällä 2029.  

  • Toteutusvaiheen valmistuminen kesällä 2031.  

Kaavan hyväksymispäätöksestä tehtävä valitus lykkäisi toteutusta noin 2-3 vuodella ja voisi estää toteutuksen kokonaan. 

Liikennevaikutusten arviointi 

Liikenteellisestä näkökulmasta sijaintivaihtoehdoilla ei ole toisistaan poikkeavia liikenteellisiä vaikutuksia. Kaikki vaihtoehdot sijaitsevat hyvien liikenteellisten yhteyksien päässä tiiviissä kaupunkirakenteessa. Antinpuiston ja Koskipuiston välittömässä läheisyydessä (alle 1 km) asuu muihin vaihtoehtoihin verrattuna selvästi vähemmän asukkaita mutta ero tasoittuu viiden kilometrin etäisyydellä mitattaessa. Sijaintivaihtoehdoista Koskipuiston ja Antinpuiston 5 km etäisyydellä asuu eniten ihmisiä. 

Kaikki vaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa myös kestävillä kulkumuodoilla jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Linja-autoaseman ja Kauppatorin sijaintivaihtoehdot ovat alle puolen kilometrin säteellä rautatieasemasta, eli hyvin saavutettavissa myös pitkän matkan liikenteen matkustajille. 

Taloudelliset vaikutukset käyttötalouden ja investointiosan osalta

Uimahallin rakentamisen kustannusarvio on tällä hetkellä 40 miljoonaa euroa. Mikäli toteutus alkaa vasta useiden vuosien kuluttua, kustannusarvio tulee olemaan tätä suurempi. Vuoden 2025 talousarviossa on varattu uimahallin rakentamiseen edellä mainittu 40 miljoonan euron summa vuosille 2025-2028. 

Uimahallin käyttöönoton jälkeen uudella uimahallilla on edellä mainitulla investointisummalla kaupungin talouteen poistojen kautta 1,3 milj. euron ja korkomenojen kautta noin 1,2 milj. euron  vaikutus vuodessa. Uimahallin valmistuessa entisen uimahallin käyttökulut n. 0,3 milj. euroa jäävät pois, mutta uuden hallin korkeammat käyttökustannukset n. 1,0 milj. euroa tulevat tilalle. Lisäksi on huomioitava vanhan uimahallin purkukulut 0,8 milj. euroa. Uuden uimahallin siivouskustannukset tulevat olemaan kaksinkertaiset nykyiseen nähden, eli 0,3 milj. euroa. Redun uimahallin loppumisen Ounasvaaralla arvioidaan tuplaavan uimahallin käyttäjämäärän, jolloin pääsylipputuloiksi arvioidaan yhteensä 1,5 milj. euroa. Uuden uimahallin taloudellinen vaikutus kaupungin käyttötalouteen on yhteensä -2,6 miljoonaa euroa vuosittain. 

Käyttötalousvaikutukset
Lipputuottojen lisäys +0,8 me
Uimahallin käyttökulujen lisäys (lämpö, sähkö jne.)  -0,7 me
Siivousmenojen lisäys  -0,2 me
Korkomenot -1,2 me
Poistot  -1,3 me
Yhteensä -2,6 me
Lisäksi kertaluonteiset vanhan uimahallin purkukustannukset  -0,8 me
Nykyisen uimahallin tontista saatavat vuokratuotot  +0,12 me
Linja-autoaseman tontista saatavat vuokratuotot  +0,30 me

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta kuulee esittelyt koskien uimahallin eri sijaintivaihtoja sekä niiden liikenteellisiä vaikutuksia. Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että uimahalli sijoitetaan joko Koskipuistoon tai linja-autoasemalle. Hyvinvointilautakunta päättää myös kumpi edellä mainituista vaihtoehdoista esitetään ensisijaiseksi ja kumpi toissijaiseksi valinnaksi.

Uimahallin toteuttaminen Koskipuistoon palvelee ranta-alueen kehittymistä keskustassa ja monipuolisesti myös rannan käyttäjiä. Viiden (5) kilometrin säteellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä.  Uimahallin sijoittaminen Koskipuistoon mahdollistaa asuntorakentamisen muihin sijaintivaihtoehtoihin, tukee talvi- ja luonnonvesiuinnin järjestämistä ja on maisemallisesti vaihtoehdoista paras. Liikennevaikutusten arvioinnin perusteella sijaintivaihtoehto ei poikkea muista sijaintivaihtoehdoista. Uimahallin totettaminen Koskipuistoon vapauttaa resursseja muulle rakentamiselle ja kaupunkikehittämiselle. Arvio muista sijaintivaihtoehdoista saatavista maanvuokratuotoista on 0,42 miljoonaa euroa vuodessa.

Uimahalli toteuttaminen linja-autoasemalle tarjoaa väljän rakennuspaikan. Yhden (1) kilometrin etäisyydellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä. Linja-autoaseman sijaintivaihtoehto on alle puolen kilometrin säteellä rautatieasemasta, eli hyvin saavutettavissa myös pitkän matkan liikenteen matkustajille. Mikäli alueelle ei tule muuta rakentamista, se mahdollistaa esimerkiksi puistorakentamisen tontille kaupunkivihreän lisäämiseksi.

Hyvinvointilautakunta toteaa, että hankkeen tarveselvitysvaihe päättyy, kun uimahallin sijaintipaikasta on päätetty ja siirrrytään hankesuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi todetaan, että ennen uimahallin hankesuunnitelman valmistelun käynnistämistä asia etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi asiaa koskevan periaatepäätöksen tekemiseksi. Hankesuunnitelma laaditaan järjestyksessä ensimmäiseen kaupunginvaltuuston hyväksymään sijaintivaihtoehtoon.   

Päätös

Toimitusjohtaja Eero Vesala ja henkilöstö-​ ja hallintojohtaja Antti Määttä kävivät aiemmin talousarvioasian käsittelyn jälkeen kokouksessa etäyhteydellä,​ Eero Vesala esitteli uuden uimahallin havainnekuvat ja poistui kokouksesta klo 15.33. Antti Määttä poistui klo 15.33.

Head of department Aino Saarela, kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi ja henkilöstö- ja hallintopäällikkö Antti Määttä liittyivät kokoukseen etäyhteydellä klo 15.41.
Topi Tuomikoski poistui klo 16.31, Pirjo Tallqvist klo 16.40.

Ella Keski-Panula teki muutosesityksen:

Hyvinvointilautakunta kuuli esittelyt koskien uimahallin eri sijaintivaihtoehtoja sekä niiden liikenteellisiä vaikutuksia.

Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että uimahalli sijoitetaan linja-autoasemalle. Uimahallin toteuttaminen linja-autoasemalle tarjoaa väljän rakennuspaikan. Yhden (1) kilometrin etäisyydellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä.

Linja-autoaseman sijaintivaihtoehto on alle puolen kilometrin säteellä rautatieasemasta, eli hyvin saavutettavissa myös pitkän matkan liikenteen matkustajille. Mikäli alueelle ei tule muuta rakentamista, se mahdollistaa esimerkiksi puistorakentamisen tontille kaupunkivihreän lisäämiseksi.

Hyvinvointilautakunta toteaa, että hankkeen tarveselvitysvaihe päättyy, kun uimahallin sijaintipaikasta on päätetty ja siirrytään hankesuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi todetaan, että ennen uimahallin hankesuunnitelman valmistelun käynnistämistä asia etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi asiaa koskevan periaatepäätöksen tekemiseksi. Hankesuunnitelma laaditaan järjestyksessä ensimmäiseen kaupunginvaltuuston hyväksymään sijaintivaihtoehtoon.

Esitystä kannattivat Pirita Nenonen, Antti Pakkanen ja Anu Toivonen
 

Jukka Mäyrä teki muutosesityksen:

Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että uimahalli sijoitetaan joko Koskipuistoon tai Ounasvaaralle.

Uimahallin toteuttaminen Koskipuistoon palvelee ranta-alueen kehittymistä keskustassa ja monipuolisesti myös rannan käyttäjiä. Viiden (5) kilometrin säteellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä. Uimahallin sijoittaminen Koskipuistoon mahdollistaa asuntorakentamisen muihin sijaintivaihtoehtoihin, tukee talvi- ja luonnonvesiuinnin järjestämistä ja on maisemallisesti vaihtoehdoista paras. Liikennevaikutusten arvioinnin perusteella sijaintivaihtoehto ei poikkea muista sijaintivaihtoehdoista.

Uimahallin toteuttaminen Koskipuistoon vapauttaa resursseja muulle rakentamiselle ja kaupunkikehittämiselle. Arvio muista sijaintivaihtoehdoista saatavista maanvuokratuotoista on 0,42 miljoonaa euroa vuodessa. Uimahallin toteuttaminen Ounasvaaralle ylläpitää liikunnan- ja urheilun klusteria Ounasvaaralla. Rakentamiseen voitaisiin ryhtyä hankesuunnitelman päivityksen ja rakennusluvan saamisen jälkeen. Vaihtoehto on toteutusaikataulultaan noin vuoden muita vaihtoehtoja nopeampi. Uimahallin sijoittaminen Ounasvaaralle mahdollistaa esimerkiksi asuntorakentamisen muihin sijaintivaihtoehtoihin ja edelleen se vapauttaisi resursseja muulle rakentamiselle ja kaupunkikehittämiselle.

Hyvinvointilautakunta toteaa, että hankkeen tarveselvitysvaihe päättyy, kun uimahallin sijaintipaikasta on päätetty ja siirrytään hankesuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi todetaan, että ennen uimahallin hankesuunnitelman valmistelun käynnistämistä, asia etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi asiaa koskevan periaatepäätöksen tekemiseksi. Hankesuunnitelmaa voidaan laatia/päivittää molempiin sijaintivaihtoehtoihin.

Esitystä kannattivat: Petri Keihäskoski, Sanna Kylmänen, Eero Hietanen ja Tri Nguyen

Aino Saarela poistui klo 17.04, Markku Pyhäjärvi ja Antti Määttä poistuivat klo 17.17.

Hyvinvointilautakunta piti tauon klo 17.17.- 17.30.

Koska on tehty kaksi palvelualuepäällikön pohjaesityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä,​ puheenjohtaja totesi,​ että asiasta on äänestettävä. Äänestystapa sähköinen äänestys.

Ensimmäinen äänestys:

Jaa= Ella Keski-Panulan muutosesitys
Ei= Jukka Mäyrän muutosesitys

Äänestyksen tulos:
Jaa 6 ääntä,
Ei 5 ääntä

Toinen äänestys:

Jaa= palvelualuepäällikön pohjaesitys
Ei= Ella Keski-Panulan muutoesitys

Äänestyksen tulos:

Jaa 3 ääntä
Ei 8 ääntä

Puheenjohtaja totesi,​ että hyvinvointilautakunnan päätökseksi tuli Ella Keski-Panulan muutosesitys:

Hyvinvointilautakunta kuuli esittelyt koskien uimahallin eri sijaintivaihtoehtoja sekä niiden liikenteellisiä vaikutuksia.

Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että uimahalli sijoitetaan linja-autoasemalle. Uimahallin toteuttaminen linja-autoasemalle tarjoaa väljän rakennuspaikan. Yhden (1) kilometrin etäisyydellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä.

Linja-autoaseman sijaintivaihtoehto on alle puolen kilometrin säteellä rautatieasemasta, eli hyvin saavutettavissa myös pitkän matkan liikenteen matkustajille. Mikäli alueelle ei tule muuta rakentamista, se mahdollistaa esimerkiksi puistorakentamisen tontille kaupunkivihreän lisäämiseksi.

Hyvinvointilautakunta toteaa, että hankkeen tarveselvitysvaihe päättyy, kun uimahallin sijaintipaikasta on päätetty ja siirrytään hankesuunnitelmavaiheeseen. Lisäksi todetaan, että ennen uimahallin hankesuunnitelman valmistelun käynnistämistä asia etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi asiaa koskevan periaatepäätöksen tekemiseksi. Hankesuunnitelma laaditaan järjestyksessä ensimmäiseen kaupunginvaltuuston hyväksymään sijaintivaihtoehtoon.

Äänestystulokset

  • Kyllä 6 kpl 55%

    Ella Keski-Panula, Minna Muukkonen, Anu Toivonen, Pirita Nenonen, Piritta Lämsä, Antti Pakkanen

  • Ei 5 kpl 45%

    Jukka Mäyrä, Petri Keihäskoski, Sanna Kylmänen, Eero Hietanen, Tri Nguyen

  • Kyllä 3 kpl 27%

    Petri Keihäskoski, Eero Hietanen, Jukka Mäyrä

  • Ei 8 kpl 73%

    Ella Keski-Panula, Minna Muukkonen, Pirita Nenonen, Anu Toivonen, Sanna Kylmänen, Piritta Lämsä, Antti Pakkanen, Tri Nguyen

Valmistelija

  • Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
  • Hannu Pessa, konsernitalouspäällikkö , hannu.pessa@rovaniemi.fi

Perustelut

Tausta ja toimivalta

Hallintosäännön 10 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevien hankesuunnitelmien hyväksymisestä, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Hallintosäännön 30 §:n mukaan hyvinvointilautakunta:

  1. vastaa toimialansa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä ja päättää toimialansa yksittäisten palveluyksiköiden lakkauttamisesta ja perustamisesta valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian ja ja kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätösten mukaisesti. Palveluverkosta peruskoulujen, lukioiden ja kirjastojen osalta päättää kuitenkin valtuusto;
  2. osallistuu toimialansa investointien hankesuunnitteluun;
  3. hyväksyy toimialaansa liittyvien tilainvestointihankkeiden tarveselvityksen ja hankesuunnitelman.

Hallintosäännön 29 §:n perusteella yli 5 miljoonan euron rakennus- ja tilahankinnoista tarvitaan talousarvion määrärahapäätöksen lisäksi valtuuston periaatepäätös ennen tilajaoston päätöstä hankinnan varsinaisesta toteuttamisesta.

Koska kysymyksessä on kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta erittäin merkittävä ja pitkän ajanjakson käytössä oleva investointi, on valtuuston periaatepäätös tarkoituksenmukaista tehdä jo tarveselvityksen valmistumisen jälkeen ja ennen kuin aletaan laatia hankesuunnitelmaa uimahallin toteuttamista valittavaan sijaintiin.

Allasosaston tilaohjelman minimivaatimukset

Hyvinvointilautakunnan hyväksymän tarveselvityksen mukaan tilaohjelman minimivaatimukset ovat seuraavat:

  • Iso allas: 50 x 20 metriä, syvyys 1,2–3,8 metriä, 8 rataa. Iso allas tulee olla jaettavissa kahteen 25 metrin altaaseen.
  • Hyppytorni (3 ja 5 metrin tasot): sijoitetaan ison altaan syvän päädyn viereen
  • Opetusallas: vähintään 7 x 12 metriä, syvyys 0,8 metriä (uimaopetus)
  • Monitoimiallas: vähintään 6 x 15 metriä, syvyys 1-1,6 metriä (vesijumpat, vesihierontapisteet)
  • Lastenallas: 5 x 8 metriä, syvyys 0,5 metriä (ml. pieni liukumäki)
  • Iso liukumäki ja sen alastuloallas
  • Kylmävesiallas

Tilaohjelmaa voidaan tarkentaa hankesuunnittelun yhteydessä.

Sijaintivaihtoehdot

Aiemmin on laadittu hankesuunnitelma ja asemakaava uimahallin sijoittamiseksi Lapin urheiluopiston yhteyteen. Tämän vaihtoehdon vaikutuksia ei ole arvioitu nyt uudelleen, koska ne on arvioitu jo aiemman valmistelun yhteydessä. Vaihtoehto on toteutusaikataulultaan noin vuoden muita vaihtoehtoja nopeampi, koska sijainnissa on valmis ja lainvoimainen kaava. Rakentamiseen voitaisiin ryhtyä hankesuunnitelman päivityksen ja rakennusluvan saamisen jälkeen.

Uimahallin sijainnin osalta on nyt tehdyssä valmistelussa tarkasteltu kuutta vaihtoehtoa, jotka ovat:

Vaikutus Antinpuisto/Koskipuisto Kauppatori Linja-autoasema Nykyinen sijainti Ounasvaara
Liikennevaikutukset Sijaintivaihtoehtojen välillä ei ole eroja. Ounasvaara sijaitsee muista vaihtoehdoista kauempana tiiviistä kaupunkirakenteesta, millä on vaikutusta kulkutapajakaumaan (saavutaan todennäköisesti muita vaihtoehtoja enemmän autolla).
Saavutettavuus  Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Kestävän liikkumisen (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne) näkökulmasta Ounasvaaran sijainti on muita vaihtoehtoja huonommin saavutettavissa etäisyyden ja korkeuseron vuoksi. 
Taloudelliset vaikutukset maankäytön kannalta Neutraali Neutraali Saamatta jää  vuokratulo 0,30 miljoonaa euroa vuodessa, 52,5 me yksityinen investointi jää toteutumatta (rakennusoikeuden arvo 400,50 euroa/m2, määrä 15 000 kem2)  Saamatta jää 0,12 me miljoonan euron vuokratulo, 21 me yksityinen investointi jää toteutumatta (rakennusoikeuden arvo 408,00 euroa/m2, määrä 6000 kem2)  Neutraali
Maankäytölliset vaikutukset  Ei vähennä asumisen rakennuspaikkoja, edistää ranta-alueen kehitystä ja käyttöä  Ei vähennä asumisen rakennuspaikkoja  Rakennuspaikka voitaisiin käyttää myös asumiseen  Rakennuspaikka voitaisiin käyttää myös asumiseen  Kohteessa on valmis kaava uimahallia varten
Muut vaikutukset  Tukee rannan palvelujen kehittymistä, Koskipuisto mahdollistaa avantouinnin tukeutumisen uimahalliin, uimahallista avautuu kaunis näkymä jokimaisemaan ja uimahalli olisi tässä sijainnissa näyttävä maamerkki  Edellyttää torin siirtämistä, alueen pysäköintipaikkojen määrä on jo nyt liian pieni, joten pysäköinnistä voi tulla ongelma  Edellyttää linja-autoaseman laiturien siirtämistä, uimahalli olisi tässä sijainnissa rautatieasemalle liikkuvien matkailijoiden helposti saavutettavissa, alueen pysäköintipaikkojen määrä on jo nyt liian pieni, joten pysäköinnistä voi tulla ongelma  Uimahalli olisi pois käytöstä 3-3,5 vuoden ajan  Tukee urheiluopiston palvelujen kehittymistä ja mahdollistaa synergiaedut urheiluopiston kanssa esimerkiksi kahvilapalvelujen ja talotekniikan osalta.
Toteutettavuus  Hyvä, rakennuspaikka on väljä  Huono, rakennuspaikka on liian ahdas  Hyvä, rakennuspaikka on väljä  Hyvä Hyvä
Arvioitu valmistumisaikataulu  Mikäli kaavoitus käynnistyy syksyllä 2025, uimahalli valmistuu vuonna 2031.  Mikäli toteuttajan kilpailutus käynnistyy syksyllä 2025, toteutusvaihe voisi alkaa maaliskuussa 2027 ja uimahalli valmistuisi keväällä 2029.
Yhteenveto  Sijainti palvelee ranta-alueen kehittymistä ja rannan käyttäjiä, on maisemallisesti vaihtoehdoista paras, mahdollistaa asuntorakentamisen muihin sijaintivaihtoehtoihin, Koskipuisto –vaihtoehto tukee talvi- ja luonnonvesiuinnin järjestämistä ja 5 kilometrin säteellä sijainnista asuu muihin sijaintivaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä. Tämän vaihtoehdon toteutuessa muista sijaintivaihtoehdoista voidaan saada maanvuokratuloja 0,42 miljoonaa euroa vuodessa. Uimahallin toteuttaminen Koskipuistoon vapauttaa resursseja muulle rakentamiselle ja kaupunkikehittämiselle. Huonon toteutettavuuden vuoksi tämä sijainti ei ole suositeltava.  Alle 1 km:n etäisyydellä asuu muihin vaihtoehtoihin verrattuna eniten ihmisiä, sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa pitkän matkan liikenteen käyttäjien osalta. Tontti voitaisiin käyttää asuntorakentamiseen.  Sijainti on keskeinen ja käyttäjille tuttu, pysäköinti saadaan järjestettyä hyvin. Tontti voitaisiin käyttää asuntorakentamiseen.  Sijainti palvelee urheiluopiston kehittymistä ja mahdollistaa synergiaetujen hyödyntämisen. Toteutus tähän sijaintivaihtoehtoon on kaikista vaihtoehdoista varmin ja nopein. Sijaintivaihtoehtoon ei sisälly kaavoitusriskiä.

 

Aikataulu

Toteutuksen suunniteltu aikataulu:

  • Kaavamuutoksen käynnistäminen syksyllä 2025.
  • Kaavan hyväksymiskäsittely kaupunginvaltuustossa syksyllä 2026.
  • Hankesuunnitelman valmistelun käynnistäminen syksyllä 2026, mikäli kaava saisi lainvoiman.
  • Hankesuunnitelman valmistuminen kesällä 2027.
  • Kilpailutuksen käynnistyminen alkusyksyllä 2027 ja valmistuminen tammikuussa 2028.
  • Kehitysvaiheen käynnistyminen keväällä 2028.
  • Kehitysvaiheen valmistuminen joulukuussa 2028.
  • Toteutusvaiheen käynnistyminen keväällä 2029.
  • Toteutusvaiheen valmistuminen kesällä 2031.
     

Kaavan hyväksymispäätöksestä tehtävä valitus lykkäisi toteutusta noin 2-3 vuodella ja voisi estää toteutuksen kokonaan.

Liikennevaikutusten arviointi

Liikenteellisestä näkökulmasta sijaintivaihtoehdoilla ei ole toisistaan poikkeavia liikenteellisiä vaikutuksia. Kaikki vaihtoehdot sijaitsevat hyvien liikenteellisten yhteyksien päässä tiiviissä kaupunkirakenteessa. Antinpuiston ja Koskipuiston välittömässä läheisyydessä (alle 1 km) asuu muihin vaihtoehtoihin verrattuna selvästi vähemmän asukkaita mutta ero tasoittuu viiden kilometrin etäisyydellä mitattaessa. Sijaintivaihtoehdoista Koskipuiston ja Antinpuiston 5 km etäisyydellä asuu eniten ihmisiä.

Kaikki vaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa myös kestävillä kulkumuodoilla jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Linja-autoaseman ja Kauppatorin sijaintivaihtoehdot ovat alle puolen kilometrin säteellä rautatieasemasta, eli hyvin saavutettavissa myös pitkän matkan liikenteen matkustajille.

Taloudelliset vaikutukset käyttötalouden ja investointiosan osalta

Uimahallin rakentamisen kustannusarvio on tällä hetkellä 40 miljoonaa euroa. Mikäli toteutus alkaa vasta useiden vuosien kuluttua, kustannusarvio tulee olemaan tätä suurempi. Vuoden 2025 talousarviossa on varattu uimahallin rakentamiseen edellä mainittu 40 miljoonan euron summa vuosille 2025-2028.

Uimahallin käyttöönoton jälkeen uudella uimahallilla on edellä mainitulla investointisummalla kaupungin talouteen poistojen kautta 1,3 milj. euron ja korkomenojen kautta noin 1,2 milj. euron vaikutus vuodessa. Uimahallin valmistuessa entisen uimahallin käyttökulut n. 0,3 milj. euroa jäävät pois, mutta uuden hallin korkeammat käyttökustannukset n. 1,0 milj. euroa tulevat tilalle. Lisäksi on huomioitava vanhan uimahallin purkukulut 0,8 milj. euroa. Uuden uimahallin siivouskustannukset tulevat olemaan kaksinkertaiset nykyiseen nähden, eli 0,3 milj. euroa. Redun uimahallin loppumisen Ounasvaaralla arvioidaan tuplaavan uimahallin käyttäjämäärän, jolloin pääsylipputuloiksi arvioidaan yhteensä 1,5 milj. euroa. Uuden uimahallin taloudellinen vaikutus kaupungin käyttötalouteen on yhteensä -2,6 miljoonaa euroa vuosittain.

Käyttötalousvaikutukset
Lipputuottojen lisäys +0,8 me
Uimahallin käyttökulujen lisäys (lämpö, sähkö jne.)  -0,7 me
Siivousmenojen lisäys  -0,2 me
Korkomenot -1,2 me
Poistot  -1,3 me
Yhteensä -2,6 me
Lisäksi kertaluonteiset vanhan uimahallin purkukustannukset  -0,8 me
Nykyisen uimahallin tontista saatavat vuokratuotot  +0,12 me
Linja-autoaseman tontista saatavat vuokratuotot  +0,30 me

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus 29.9.2025 § 280 esittää kaupunginvaltuustolle, että uimahallin sijainniksi päätetään Linja-autoasema.

Päätös

Ryhmäpuheenvuoron käyttivät: 

  • Riku Tapio (Keskusta) 

  • Terhi Heikkilä (SDP) 

  • Päivi Alaoja (Kokoomus ja Kristillisdemokraatit)

  • Tiina Outila (Vasemmistoliitto)

  • Tapio Keränen (PS)

  • Ella Keski-Panula (Vihreät)
     

Ryhmäpuheenvuorot merkittiin pidetyiksi.
 

Riku Tapio teki ryhmäpuheenvuorossaan Terhi Heikkilän ja Sara Seppäsen kannattamana seuraavat toimenpidealoitteet Rovaniemen kaupunginhallitukselle:  

 "Hallintosäännön 119 §:n mukaan tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen.  

Koskipuisto on Rovaniemen keskusta-alueen merkittävin puisto- ja virkistäytymisalue uimarantoineen ja leirintäalueineen sekä lisäksi Koskipuisto on kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue.  

Keskustan ryhmä esittää kokonaisvaltaista selvitystä ja suunnitelmaa Koskipuiston kehittämiseksi, huomioiden asukkaiden ja matkailijoiden tarpeet. Lisäksi selvitystyössä tulee ottaa huomioon talviuinnin kehittämistarpeet ja osalistaa kuntalaiset laajasti selvitykseen.   

Keskustan ryhmä esittää myös toisena toimenpidealoitteena, että kaupunki ryhtyy selvittämään paikkaa matkakeskukselle, kun nykyisen linja-autoaseman tontille sijoitetaan uusi uimahalli."


Päivi Alaoja esitti ryhmäpuheenvuorossaan seuraavan esityksen mm. Tapio Keräsen, Heikki Autton ja Petteri Pohjan kannattamana:
"Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää, että uusi uimahalli rakennetaan Ounasvaaralle sille jo kertaalleen varatulle ja rakentamisvalmiille paikalle.” 

Kaupunginvaltuusto piti tauon kello 17.59. - 18.20. Tauon jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Timo Tolonen oli poistunut kokouksesta tauon aikana. 

Heikki Kontiosalo esitti, että kaupunginvaltuusto päättää uimahallin sijainniksi Koskipuiston. 

Puheenjohtaja totesi, että varavaltuutettu Vesa Ylinampa saapui kokoukseen kello 18.54.

Petteri Pohja teki kokouksessa seuraavan toimenpidealoitteen Rovaniemen kaupunginhallitukselle Päivi Alaojan kannattaman: 

“Esitän, että valtuusto edellyttää, että ennen lopullista investointipäätöstä uudesta uimahallista kaupunginhallitus teettää riippumattoman ja avoimesti julkisen investointimenolaskelman sekä kannattavuuslaskelman eri sijaintivaihtoehdoista (linja-autoasema, Koskipuisto ja Ounasvaara) 50 vuoden elinkaarella. Lisäksi valtuusto pitää tärkeänä, että linja-autoaseman alueella tehdään tarvittavat pilaantuneen maan tutkimukset ennen kaavoituksen aloittamista, sekä että uimahallin sijaintivaihtoehtoihin liittyvä liikenneturvallisuus ja liikennejärjestelyt kustannuksineen arvioidaan osana kokonaisuutta. Näiden selvitysten tulokset ja niiden tausta-aineisto tuodaan valtuuston päätöksenteon pohjaksi ennen kuin uimahallin sijainti- ja toteutusratkaisusta tehdään sitovia päätöksiä.” 

Puheenjohtaja totesi, että Kontiosalon esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat pohjaehdotuksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Alaojan esityksen kannalla vastaavat EI. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä, 16 EI -ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. 

Puheenjohtaja totesi, että valtuuston tehtyä päätöksen käsiteltävänä olevasta asiasta, otetaan seuraavaksi käsittelyyn tehdyt toimenpidealoitteet (hallintosääntö 119 §).

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Tapion molemmat toimenpidealoitteet ja päätti lähettää ne kaupunginhallitukselle valmisteltaviksi. 

Puheenjohtaja totesi, että Pohjan tekemästä toimenpidealoitteesta suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat sitä mieltä, että Pohjan toimenpidealoite hyväksytään vastaavat JAA, ja ne jotka ovat sitä mieltä, että toimenpidealoite hylätään, vastaavat EI. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 13  JAA -ääntä ja 37 EI -ääntä, 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena Pohjan toimenpidealoite hylättiin.

Äänestystulokset

  • Kyllä 35 kpl 69%

    Johanna Ojala-Niemelä, Mari Ikonen, Henri Ramberg, Riku Tapio, Jonna Parviainen, Maria Selin, Ari Karvo, Kaisu Huhtalo, Mira Mustonen, Kimmo Niukkanen, Elina Holm, Tiina Outila, Sara Seppänen, Ella Keski-Panula, Heidi Jauhojärvi, Maria-Riitta Mällinen, Minna Muukkonen, Terhi Heikkilä, Vesa Puuronen, Päivi Alanne-Kunnari, Antti Väänänen, Ismo Kreivi, Hilpi Ahola, Laura Tarvainen, Sanna Pyykönen, Ilkka Ruotsala, Esa Teerijoki, Ella Partanen, Päivi Salminen, Susanna Viitala, Antti Pakkanen, Tuomas Koskiniemi, Vesa Ylinampa, Timo Haapa-aro, Eemeli Kajula

  • Ei 16 kpl 31%

    Heikki Kontiosalo, Toni Jänkälä, Heikki Autto, Sanna Kylmänen, Marko Ruohomäki, Mikko Riikola, Päivi Alaoja, Heikki Luiro, Annika Sipola, Miika Alajääskö, Petteri Pohja, Riitta-Maija Hokkanen, Perttu Pörhölä, Juho-Matti Pekkala, Tapio Keränen, Katri Kerola

  • Kyllä 13 kpl 26%

    Katri Kerola, Annika Sipola, Perttu Pörhölä, Petteri Pohja, Toni Jänkälä, Heikki Luiro, Riitta-Maija Hokkanen, Päivi Alaoja, Marko Ruohomäki, Juho-Matti Pekkala, Tapio Keränen, Heikki Autto, Miika Alajääskö

  • Ei 37 kpl 74%

    Tuomas Koskiniemi, Heidi Jauhojärvi, Ari Karvo, Minna Muukkonen, Vesa Ylinampa, Päivi Alanne-Kunnari, Johanna Ojala-Niemelä, Hilpi Ahola, Ella Keski-Panula, Riku Tapio, Laura Tarvainen, Terhi Heikkilä, Maria Selin, Kaisu Huhtalo, Ismo Kreivi, Sanna Pyykönen, Tiina Outila, Esa Teerijoki, Henri Ramberg, Mira Mustonen, Antti Väänänen, Jonna Parviainen, Kimmo Niukkanen, Timo Haapa-aro, Susanna Viitala, Ella Partanen, Sara Seppänen, Mari Ikonen, Päivi Salminen, Elina Holm, Vesa Puuronen, Mikko Riikola, Antti Pakkanen, Ilkka Ruotsala, Maria-Riitta Mällinen, Sanna Kylmänen, Eemeli Kajula


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valtuuston päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 

  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 

  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Hallinto-oikeus ei tutki yksinomaan vahingonkorvausperusteella tehtyä valitusta. Yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä asiassa erimielisyys voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

 

Valitusviranomainen

Viranomainen, jolle kunnallisvalitus tehdään, on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                        

Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             

Käyntiosoite: Torikatu 34-40, Oulu                                                     

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 5642 841

Puhelinnumero: 029 5642 800 (vaihde)

Asiakaspalvelu avoinna: ma - pe kello 8.00 – 16.15

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

  3. vaatimusten perustelut;

  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki) säädetään.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 19, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15.

 

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.