Kaupunginvaltuusto, kokous 26.10.2026

Perustelut

Rovaniemen kaupungille laaditaan pitkän aikavälin matkailustrategia, jonka tavoitteena on ohjata kaupungin matkailun kehitystä vuoteen 2040 asti. Strategiaprosessin keskiössä ovat kestävän matkailun edistäminen, paikallisyhteisön hyvinvointi sekä ympäristön kantokyvyn huomioiminen. Matkailun kasvu ja sen tuomat haasteet, kuten sesonkiajan ylikuormitus ja sosiaalisen kantokyvyn rajat, edellyttävät hallittua kasvua ja selkeitä suuntaviivoja, jotta sekä asukkaiden että matkailijoiden tyytyväisyys voidaan varmistaa.

Strategiaprosessin tavoitteet ovat:

• Kestävän matkailun edistäminen: Strategia painottaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Tavoitteena on varmistaa luonnonympäristön säilyminen, ilmastonmuutoksen hillintä, resurssien kestävä käyttö sekä paikallisten asukkaiden hyvinvointi ja osallistuminen.
• Matkailun hallittu kasvu: Määritellään suuntaviivat ja toimenpiteet, joilla ohjataan matkailun kasvua niin, että liikamatkailun haitat minimoidaan ja matkailun tuomat hyödyt maksimoidaan.
• Paikallisyhteisön hyvinvointi: Varmistetaan, että matkailun kehitys tukee asukkaiden palveluita, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä säilyttää myönteisen suhtautumisen matkailuun.
• Kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen: Kehitetään matkailun ekosysteemiä, yrityspalveluita, osaavaa työvoimaa ja infrastruktuuria, jotta Rovaniemi säilyy kansainvälisesti houkuttelevana ja ympärivuotisena matkailukohteena.
• Turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen: Otetaan huomioon riskien hallinta, esteettömyys, liikennejärjestelyt ja majoituskapasiteetin kehittäminen.
• Osallistava prosessi: Strategian valmistelu toteutetaan osallistavasti, hyödyntäen fokusryhmähaastatteluja, työpajoja ja Howspace-vuorovaikutusalustaa, jotta eri sidosryhmien näkemykset ja asiantuntemus tulevat huomioiduksi.

Strategiaprosessi etenee vaiheittain: ensin muodostetaan kattava tilannekuva Rovaniemen matkailusta ja toimintaympäristöstä, analysoidaan kehitystrendejä ja riskejä, benchmarkataan kansainvälisiä esimerkkejä sekä järjestetään työpajoja vision ja suuntaviivojen määrittämiseksi. Lopputuloksena syntyy saavutettavuuskriteerit täyttävä, visuaalisesti selkeä ja tiivis raportti sekä infograafinen huoneentaulu, jotka tukevat strategian jalkautusta ja viestintää. Strategian toteutumista seurataan määriteltyjen mittareiden avulla.

Strategian valmistelu on alkanut ja työ valmistuu maaliskuussa 2026. Kaupunginhallituksen on nyt tarpeen päättää strategiatyön ohjaamisesta. Hallintosääntötyöryhmän työskentelyn yhteydessä on keskusteltu siitä, että mahdollisesti hallintosääntömuutoksen yhteydessä toimivalta matkailustrategian hyväksymisestä päättämiseen siirrettäisiin kaupunginvaltuustolle, koska kyse on strategisesti niin merkittävästä asiasta.

Perustelut

Rovaniemen matkailuohjelma on kaupunkistrategiaa toteuttava pitkän aikavälin ohjelma, joka ulottuu vuoteen 2040. Ohjelma määrittää matkailun kehittämisen vision, strategisen suunnan, kasvun hallinnan periaatteet sekä keskeiset toimenpiteet ja seurannan. Matkailuohjelman keskeisenä tavoitteena on ohjata matkailun kehitystä hallitusti, kestävästi ja laadullisesti siten, että matkailu tuottaa hyvinvointia paikallisille asukkaille, vahvistaa elinkeinoelämää ja turvaa arktisen luonnon kantokyvyn.

Ohjelman valmistelu on toteutettu laajassa yhteistyössä matkailun kehitysryhmässä, sidosryhmien ryhmähaastatteluissa, poliittisessa ohjausryhmässä sekä valtuustoseminaarissa. Valmistelun taustalla ovat lisäksi rovaniemeläisten näkemykset (asukaskyselyt ja keskustelutilaisuudet) sekä Rovaniemen matkailun tilannekuva.

Tausta ja lähtökohdat

Rovaniemen matkailu on kasvanut voimakkaasti viime vuosina erityisesti talvikaudella. Kasvu on ollut investointivetoista ja kansainvälisen kysynnän varaan rakentuvaa. Samanaikaisesti matkailun voimakas sesonkiluonteisuus, lyhytvuokrauksen kasvu sekä matkailijamäärien keskittyminen huippusesonkeihin ovat lisänneet vaikutuksia asukkaiden arkeen, infrastruktuuriin, palveluihin ja turvallisuusresursseihin. Sosiaalinen hyväksyttävyys ja kokonaiskantokyky ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi matkailun tulevaisuuden kannalta.

Matkailuohjelman lähtökohtana on varmistaa, että Rovaniemen matkailun kasvu on jatkossa ennakoitavaa, hallittua ja kestävissä rajoissa. Kasvun painopistettä siirretään määrällisestä volyymista kohti korkeampaa arvoa matkailijaa kohden, pidempää viipymää, ympärivuotisuutta sekä laadullista ja vastuullista matkailukokemusta.

Strateginen suunta ja visio

Matkailuohjelman strategiseksi suunnaksi on määritelty hallittu ja laadullinen kehittyminen. Tavoitteena on, että matkailijamäärät kasvavat maltillisesti, mutta matkailutulo, viipymä ja arvo matkailijaa kohden kasvavat. Kesä- ja lumettoman ajan matkailua vahvistetaan merkittävästi, työllisyyttä tasapainotetaan ympärivuotisemmaksi ja matkailun vaikutukset paikallisyhteisöön ja luontoon huomioidaan systemaattisesti. Majoituskapasiteetin kasvu sidotaan käyttöasteeseen, kysyntäennusteisiin ja kantokykyseurantaan.

Visiona on, että Rovaniemi on vuonna 2040 kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka luo enemmän arvoa paikallisille, matkailijoille ja ympäristölle.

Keskeiset painopisteet ja toimenpidekokonaisuudet

Matkailuohjelma jäsentyy neljän strategisen kokonaisuuden ympärille:

1. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu
2. Hallittu kasvu ja ennakointi
3. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus
4. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky
    

Näitä toteutetaan konkreettisilla toimenpiteillä, jotka koskevat muun muassa matkailun vaikuttavuuden mittaamista ja tiedolla johtamista, matkailijamaksun edistämistä, lyhytvuokrauksen ohjausta, vuoropuhelun ja viestinnän vahvistamista, resilienssin kehittämistä, uusien vastuullisten matkailualueiden suunnittelua, investointien ohjaamista, korkean lisäarvon matkailuprofiilin vahvistamista, osaavan työvoiman saatavuutta sekä kesä- ja sulanmaan matkailun vetovoimatekijöiden kehittämistä.

Maankäyttö ja investoinnit

Ohjelmassa korostetaan matkailun maankäytön strategista roolia. Matkailuinvestoinnit ohjataan ensisijaisesti olemassa olevan infrastruktuurin ja palvelurakenteen yhteyteen, hajautuvaa ja kustannuksia lisäävää rakentamista vältetään ja matkailun painetta ohjataan pois keskustan alueelta. Uuden kapasiteetin mitoitus perustuu ennakoivaan kysyntä-, kapasiteetti- ja kantokykyseurantaan.

Toimeenpano ja seuranta

Ohjelman toimeenpano perustuu aikataulutettuun ja vastuutettuun toimenpidesuunnitelmaan sekä selkeään seurantamittaristoon. Kaupungin organisaatioon nimetään matkailutoiminnasta vastaava viranhaltija, joka toimii ohjelman omistajana. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti matkailun kehitysryhmälle sekä kaupungin päätöksentekoelimille, ja ohjelmaa päivitetään viiden vuoden välein.

Vaikutukset

Matkailuohjelma luo yhteisen pitkän aikavälin kehyksen Rovaniemen matkailun kehittämiselle. Sen arvioidaan parantavan matkailun ennakoitavuutta, vahvistavan sosiaalista hyväksyttävyyttä, tukevan kestävää talouskasvua, turvaavan asukkaiden arjen laatua sekä vahvistavan Rovaniemen asemaa kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja vastuullisena arktisena matkailukaupunkina.

Jatkokäsittely

Matkailuohjelmasta on suunniteltu pyydettävän lausuntoja kaupunkilaisilta, kaupungin lautakunnilta, jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä ja kaikilta sidosryhmiltä lausuntopalvelu.fi:n kautta 3.7.2026 mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen lausuntokierroksen jälkeen elokuussa ja kaupunginvaltuuston suunniteltu hyväksymiskäsittely tapahtuu tämän jälkeen.

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja lausuntopalvelun kautta 15.8.2026 mennessä. Lausunnot pyydetään kaupunkilaisilta, kaupungin lautakunnilta, jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä ja kaikilta sidosryhmiltä lausuntopalvelu.fi:n kautta 3.7.2026 mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen lausuntokierroksen jälkeen elokuussa ja kaupunginvaltuuston suunniteltu hyväksymiskäsittely tapahtuu tämän jälkeen. 

Elinvoimalautakunnan lausunnoksi ehdotetaan seuraavaa:

1. Visio 

Matkailuohjelman visio ohjaa matkailun kehitystä toivottuun suuntaan. Tavoite rakentaa Rovaniemestä kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka tuottaa arvoa paikallisille, vieraille ja ympäristölle, on kunnianhimoinen mutta samalla perusteltu. Visio siirtää painopistettä määrällisestä kasvusta kohti matkailun laatua, vaikuttavuutta ja paikallista hyväksyttävyyttä, mikä on Rovaniemen nykyisessä tilanteessa oikeansuuntainen valinta. 

Vision vahvuus on siinä, että se yhdistää elinvoiman, vastuullisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin samaan kokonaisuuteen. Samalla visio on hyvin linjassa Rovaniemen kasvuohjelman kanssa, jossa korostuvat kestävä kasvu, kilpailukyky, yhteistyöhön perustuva kehittämiskulttuuri sekä koko kaupungin elinvoiman vahvistaminen. Matkailuohjelma konkretisoi näitä samoja tavoitteita matkailun näkökulmasta. 

2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu  

Tavoite on erittäin tärkeä ja vie matkailua oikeaan suuntaan. Ohjelman vahvuus on siinä, että se tunnistaa matkailun hyväksyttävyyden edellyttävän aktiivista vuoropuhelua paikallisyhteisön kanssa, vaikutusten seurantaa sekä sitä, että matkailun hyödyt näkyvät myös asukkaiden arjessa. Asukaskyselyt, vuosittainen matkailufoorumi ja matkailun vaikutuksista viestiminen ovat hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä. 

Jatkossa olisi hyvä varmistaa, että sosiaalisen hyväksyttävyyden seurannalle määritellään selkeät mittarit. 

3. Hallittu kasvu ja ennakointi 

Hallittua kasvua ja ennakointia koskeva kokonaisuus on ohjelman keskeisiä vahvuuksia. Ohjelmassa tunnistetaan oikein maankäytön, majoituskapasiteetin, lyhytvuokrauksen, liikenteen ja turvallisuuden yhteys matkailun kasvuun. Erityisen tärkeää on, että kasvua ei tarkastella vain volyymina, vaan suhteessa kantokykyyn, infrastruktuuriin, asumiseen, luonnon kestävyyteen ja paikalliseen hyväksyttävyyteen. 

Toimenpiteet vievät matkailua oikeaan suuntaan erityisesti silloin, kun ne sidotaan systemaattiseen tiedolla johtamiseen ja ennakoivaan maankäytön suunnitteluun. Ohjelman vahvuus on myös siinä, että siinä nostetaan esiin varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tämä vastaa hyvin myös kasvuohjelman linjauksia, joissa korostuvat ennakoiva maankäyttö, saavutettavuus, elinkeinojen kasvuedellytysten vahvistaminen sekä ympärivuotisen matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen yhtenä kaupungin kilpailukykykärkenä. 

4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus  

Tämä kokonaisuus vie matkailua selvästi haluttuun suuntaan. Ohjelman vahvuutena on, että laatu, turvallisuus ja vastuullisuus eivät jää erillisiksi tavoitteiksi, vaan ne kytketään maankäyttöön, investointeihin, liikkumiseen, yritystoiminnan kehittämiseen ja matkailun pelisääntöihin. Tämä tukee pitkäjänteistä kehitystä ja vahvistaa Rovaniemen asemaa vastuullisen matkailun kohteena. 

Erityisen myönteistä on, että turvallisuus nähdään osana kokonaisvaltaista matkailun kehittämistä ja että ohjelmassa tunnistetaan myös viranomaisresurssien, sesonkihuippujen ja turvallisuusviestinnän merkitys.  

5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky  

Paikallisen identiteetin ja ympärivuotisen kilpailukyvyn näkökulmasta ohjelma on oikeansuuntainen. On erittäin tärkeää, että ohjelmassa painotetaan arktista kesää, kulttuurimatkailua, tapahtumia, jokiluontoa, kyliä ja paikallista omaleimaisuutta. Nämä tekijät vahvistavat Rovaniemen erottautumista ja tukevat tavoitetta vähentää riippuvuutta talvisesongista. 

Jatkossa olisi hyvä huolehtia siitä, että paikallinen identiteetti näkyy matkailussa vielä nykyistä konkreettisemmin sisältöinä, palveluina, ympäristöinä ja kokemuksina, jotka ovat aidosti rovaniemeläisiä. Tämä tukisi myös kasvuohjelman tavoitetta vahvistaa Rovaniemen omaleimaisuutta, kulttuurista vetovoimaa, luovia aloja ja tapahtumallisuutta osana ympärivuotista elinvoimaa. Ympärivuotisuuden kehittämisessä on lisäksi tärkeää, että matkailuinvestoinnit, reitistöt, tapahtumat ja muu palvelukehitys muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. 

6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä  

Ohjelmassa eri toimijoiden roolit on tunnistettu hyvin, ja roolituksen kirjaaminen lisää toteutuksen selkeyttä. Erityisen tärkeää on, että kaupungin, Visit Rovaniemen, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien tehtävät on kuvattu osana yhteistä kokonaisuutta. Tämä tukee sitä, että matkailun kehittäminen nähdään laajana ekosysteeminä eikä vain yksittäisten organisaatioiden tehtävänä. Näin matkailuohjelma vastaa myös kasvuohjelman painotusta yhteistyöhön perustuvasta kehittämiskulttuurista, yritysmyönteisyydestä sekä kumppanuuksien vahvistamisesta. 

Toimeenpanovaiheessa voisi kuitenkin olla hyödyllistä täsmentää vastuunjakoa erityisesti ohjelman koordinoinnin, edunvalvonnan, tiedolla johtamisen ja käytännön toimeenpanon osalta.  

7. Edunvalvonnan teemat  

Määritetyt edunvalvonnan teemat ovat oleellisia matkailun kehittämisen kannalta. Erityisesti lainsäädäntöön, kokonaisturvallisuuteen, saavutettavuuteen ja TKI-rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, joihin paikallisella ohjelmalla voidaan tunnistaa tarpeet, mutta joiden ratkaiseminen edellyttää myös kansallista ja alueellista vaikuttamistyötä. Teemat tukevat hyvin ohjelman tavoitteita ja vastaavat matkailun kasvun mukanaan tuomiin rakenteellisiin tarpeisiin. Samalla ne ovat hyvin yhdenmukaisia kasvuohjelman edunajamisen painotusten kanssa, joissa korostuvat juuri matkailun toimintaedellytykset, saavutettavuus, turvallisuus sekä kehittämisrahoituksen turvaaminen. 

8. Jalkautus ja seuranta  

Ohjelman jalkautusta ja seurantaa koskeva suunnitelma on hyvä lähtökohta, ja erityisen myönteistä on, että toteutus kytketään talousarvioprosessiin, toimialojen suunnitteluun sekä säännölliseen raportointiin. Tämä lisää ohjelman vaikuttavuutta ja vähentää riskiä sille, että ohjelma jää strategiseksi asiakirjaksi ilman käytännön toimeenpanoa. Ratkaisu on myös hyvin linjassa kasvuohjelman kanssa, jossa ohjelman toteutusta arvioidaan vuosittain sekä laadullisilla että määrällisillä mittareilla ja jossa vastuiden yhteensovittaminen nähdään keskeisenä osana toimeenpanoa. 

Seurannan näkökulmasta ohjelman vahvuus on mittareiden tunnistamisessa, mutta toimeenpanovaiheessa olisi tärkeää määritellä vielä selkeämmin, kuka vastaa tiedon kokoamisesta, kuinka usein seurantatietoa käsitellään ja miten se vaikuttaa toimenpiteiden päivittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää myös riittävää resursointia, vastuutettua koordinaatiota sekä eri toimijoiden aitoa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 

9. Muut kommentit 

Kokonaisuutena matkailuohjelma muodostaa vahvan ja ajankohtaisen pohjan Rovaniemen matkailun pitkäjänteiselle kehittämiselle. Ohjelman ansiona on, että se tunnistaa kasvun mahdollisuudet mutta myös hallinnan tarpeen. Samalla matkailuohjelma vastaa hyvin kaupungin kasvuohjelmaan: se konkretisoi käytännön tasolla kasvuohjelman tavoitteita kestävän kasvun, ympärivuotisen matkailun ja hyvinvoinnin, yritysmyönteisyyden, yhteistyöhön perustuvan kehittämiskulttuurin, edunvalvonnan sekä kilpailukykyä vahvistavien investointi- ja osaamispanostusten osalta. Jatkotyössä olisi tärkeää varmistaa, että nämä yhteiset linjaukset muuttuvat konkreettisiksi valinnoiksi, resursoinniksi ja seurattaviksi toimenpiteiksi.

Perustelut

Kaupunginhallitus on 25.5.2026 § 162 päättänyt pyytää lausunnot matkailuohjelmaluonnoksesta. Lausuntoja pyydetään kaupunkilaisilta, toimielimiltä ja sidosryhmiltä sekä muilta tahoilta 15.8.2026 mennessä ja ne annettaan lausuntopalvelu.fi:n kautta. Asia käsitellään kaupunginhallituksessa uudelleen elokuussa lausuntokierroksen jälkeen ja etenee tämän jälkeen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Teknisen toimialan johtoryhmä päätti 4.6.2026, että toimiala antaa matkailuohjelmasta yhden, toimielinten yhteisen lausunnon. Lausunto käsitellään teknisessä lautakunnassa. Lausunto on muotoiltu lausuntopalvelu.fi:n lausuntopyynnön rakenteen mukaisesti.

Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan yhteislausunto Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmasta

1. Visio

Matkailuohjelman visio ohjaa matkailun kehitystä oikeaan suuntaan. Tavoite asemoida Rovaniemi kestävän matkailun kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi on perusteltu ja vastaa kaupungin kehitysvaihetta, jossa matkailun määrällisen kasvun rinnalle on noussut tarve laadun, vaikuttavuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen.

Matkailun kehittäminen on tiiviisti sidoksissa kaupungin eri toimialojen sekä muiden sidosryhmien toimenpiteisiin erityisesti liikenteen ja investointien osalta. Kaupungin osalta korostuu kaavoituksen, kaupunkirakenteen ja infran merkitys, minkä vuoksi toimiva yhteistyö teknisen toimialan kanssa on keskeinen edellytys vision toteutumiselle.
 

2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu

Tavoite on keskeinen ja tukee matkailun pitkäjänteistä kehittämistä. Ohjelma tunnistaa perustellusti, että matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää vuorovaikutusta, vaikutusten seurantaa sekä hyötyjen jakautumista paikalliselle väestölle.

Lautakunnat korostavat, että hyväksyttävyyden arviointi ei voi rajoittua ainoastaan mielipidemittareihin, vaan sen tulee perustua myös konkreettisiin mittareihin, kuten liikenteen toimivuuteen, kaupunkiympäristön kuormitukseen, asumisolosuhteisiin ja ympäristön tilaan. Näiden tekijöiden seuranta kytkeytyy suoraan teknisen toimialan vastuisiin.

Lisäksi matkailijamaksun jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, että mahdolliset tuotot kohdennetaan läpinäkyvästi niihin toimintoihin, joihin matkailu aiheuttaa lisäkuormitusta, kuten infrastruktuuriin, kunnossapitoon sekä ympäristön hoitoon ja terveysvalvontaan.
 

3. Hallittu kasvu ja ennakointi

Hallittu kasvu ja ennakointi muodostavat ohjelman rakenteellisesti vahvimman kokonaisuuden. Ohjelmassa tunnistetaan oikeansuuntaisesti matkailun kasvun vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen, kapasiteettiin ja ympäristöön.

Lautakunnat painottavat, että hallittu kasvu toteutuu käytännössä vain, jos matkailun kehittäminen sidotaan systemaattisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön. Ennakoiva maankäytön suunnittelu, alueiden mitoitus sekä infrastruktuurin kapasiteetin arviointi ovat keskeisiä välineitä matkailun hallinnassa.

Lyhytvuokrauksen osalta ohjelma tunnistaa haasteen, mutta jatkossa on tarpeen täsmentää ohjauskeinoja erityisesti maankäytön, käyttötarkoitusten ja valvonnan näkökulmasta.

Lisäksi lautakunnat korostavat, että ennakointi tulee ulottaa myös kunnallistekniikan, liikennejärjestelmän ja viranomaisresurssien mitoitukseen erityisesti sesonkihuippuina.
 

4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus

Kokonaisuus tukee matkailun laadullista kehittämistä ja vastaa hyvin toimintaympäristön muutoksiin.

Lautakunnat korostavat, että laadun ja vastuullisuuden tulee konkretisoitua erityisesti kaavoituksessa, rakentamisen ohjauksessa ja matkailurakentamiseen liittyvissä tontinluovutusehdoissa. Näiden kautta kaupunki voi vaikuttaa suoraan siihen, millaista matkailurakentamista ja toimintaa alueelle syntyy.

Turvallisuuden osalta keskeistä on, että se nähdään osana fyysistä ympäristöä ja toimivaa infrastruktuuria. Liikennejärjestelyt, reitit, kaupunkitilat ja palvelurakenteet muodostavat kokonaisuuden, jossa turvallisuus syntyy suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon yhteisvaikutuksena.

Kokonaisuutena lähestymistapa on perusteltu, mutta sen toimeenpanossa korostuu viranomaisyhteistyön merkitys.
 

5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky

Ohjelman painotukset ovat oikeansuuntaisia ja tukevat matkailun tasapainoisempaa kehittymistä. Erityisesti kesämatkailun, tapahtumien ja kulttuurisisältöjen vahvistaminen tukee ympärivuotisuutta.

Lautakuntien näkökulmasta keskeistä on, että kilpailukyky perustuu myös fyysiseen ympäristöön: kaupunkikuvaan, reitistöihin, julkisiin tiloihin ja saavutettavuuteen. Näiden kehittäminen ja ylläpito kuuluu keskeisesti tekniselle toimialalle.

Ympärivuotisuuden kehittämisessä on tärkeää varmistaa, että investoinnit, infrastruktuuri ja palveluverkko tukevat toisiaan eikä synny erillisiä tai alikäytölle jääviä rakenteita.
 

6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä

Toimijoiden roolit on tunnistettu pääpiirteissään hyvin.

Lautakunnat korostavat kuitenkin, että teknisten palvelujen ja ympäristölautakunnan rooli on matkailun kehittämisessä perustavanlaatuinen. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkirakenne, toimiva infra, kunnossapito, liikennejärjestelmät, lupapalvelut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta määrittävät pitkälti matkailun toimintaedellytykset.

Roolitusta tulisi täsmentää siten, että teknisen toimialan vastuut näkyvät selkeämmin myös suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan osalta. Lisäksi turvallisuus-, jätehuolto- ja kunnossapitotoimijoiden rooli on keskeinen matkailun arjen toimivuudessa ja tulisi huomioida kokonaisuudessa.
 

7. Edunvalvonnan teemat

Määritetyt teemat ovat olennaisia ja tukevat matkailun kehittämistä.

Lautakunnat korostavat erityisesti saavutettavuuden, lainsäädännön ja kokonaisturvallisuuden merkitystä. Näiden lisäksi on tärkeää nostaa esiin infrastruktuurin rahoitus ja ylläpito, sillä matkailun kasvu lisää merkittävästi yhdyskuntarakenteen käyttöä ja huoltovelvoitteita.

Edunvalvonnassa tulisi huomioida myös kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuus ja ennakoitavuus.
 

8. Jalkautus ja seuranta

Jalkauttamisen malli on rakenteellisesti toimiva ja kytkeytyy kaupungin talousarvioon ja johtamisjärjestelmään.

On tärkeää, että seuranta tuottaa tietoa, joka tukee konkreettista päätöksentekoa. Lautakunnat painottavat erityisesti sitä, että seurantaan sisällytetään myös teknisen toimialan näkökulmasta keskeiset mittarit, kuten infrastruktuurin kuormitus, liikenteen toimivuus ja ympäristövaikutukset.

Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeää koordinaatiota sekä toimialojen välistä jatkuvaa yhteistyötä.
 

9. Muut kommentit

Kokonaisuutena matkailuohjelma muodostaa hyvin jäsentyvän ja ajankohtaisen strategisen kokonaisuuden. Ohjelman keskeinen vahvuus on kasvun ja hallinnan samanaikainen tarkastelu.

Lautakunnat korostavat, että matkailun kehittämisen keskeinen edellytys on maankäytön, infrastruktuurin ja ympäristövaikutusten hallinta. Näiden tekijöiden huomioiminen systemaattisesti kaikissa toimenpiteissä edellyttää tiivistä yhteistyötä teknisen toimialan kanssa sekä riittävää resurssia suunnitteluun ja toteutukseen.

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja lausuntopalvelun kautta 15.8.2026 mennessä. Lausunnot pyydetään kaupunkilaisilta, kaupungin lautakunnilta, jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä ja kaikilta sidosryhmiltä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen lausuntokierroksen jälkeen elokuussa, jonka jälkeen asia etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. 

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja lausuntopalvelun kautta 15.8.2026 mennessä. Lausunnot pyydetään kaupunkilaisilta, kaupungin lautakunnilta, jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä sekä kaikilta sidosryhmiltä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen lausuntokierroksen jälkeen, jota seuraa kaupunginvaltuuston suunniteltu hyväksymiskäsittely. 

Perustelut

Rovaniemen matkailuohjelma 2040 
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja 15.8.2026 mennessä. Matkailuohjelman tavoitteena on ohjata matkailun kehittämistä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa, että matkailun kasvu on hallittua, vastuullista ja kestävää. Kylien kehittämisjaosto tarkastelee ohjelmaa erityisesti maaseutu- ja kyläalueiden elinvoiman, asukkaiden hyvinvoinnin sekä kestävän matkailun näkökulmasta. 

Kylien kehittämisjaosto esittää lausunnokseen seuraavaa:
 

1. Visio
Visio 2040: Rovaniemi on kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka tuottaa arvoa paikallisille, vierailleen ja ympäristölle. 

- Kylien kehittämisjaosto pitää visiota onnistuneena ja oikeansuuntaisena. Erityisen tärkeää on, että matkailun vaikuttavuutta tarkastellaan paikallisten asukkaiden, matkailijoiden sekä ympäristön näkökulmasta. 

- Jaosto esittää harkittavaksi, voisiko vision sanavalintoja vielä täsmentää. Sana "vierailija" kuvastaa matkailijaa paremmin kuin yleisluontoinen käsite "vieras" ja tukee matkailuohjelman tavoitteita selkeämmin. Lisäksi olisi hyvä avata, mitä visiolla tarkoitetaan silloin, kun todetaan matkailun tuottavan arvoa "ympäristölle". Tällä hetkellä ilmaisu jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, viitataanko ympäristöllä kaupunkiympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja palveluverkostoon vai luontoympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Tarkempi määrittely vahvistaisi vision ymmärrettävyyttä ja ohjaisi tavoitteiden käytännön toteutusta. Samalla jaosto esittää harkittavaksi, voisiko vision yhteydessä korostaa nykyistä vahvemmin kestävyyden kaikkia ulottuvuuksia – ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Matkailun tulee tuottaa hyvinvointia koko kaupungin alueelle, myös kylä- ja maaseutualueille. 

2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu 

Kärkitoimenpiteet: 

• Matkailun tilannekuva ja tiedolla johtaminen 

• Matkailijamaksun pilotointi 

• Vuoropuhelun ja viestinnän vahvistaminen 
   

- Kylien kehittämisjaosto pitää tavoitteita ja toimenpiteitä erittäin tärkeänä. Ohjelmassa käytetty ilmaisu "sosiaalisesti hyväksytty matkailu" voisi kuitenkin olla täsmällisempi muodossa "sosiaalisesti kestävä matkailu". Sosiaalinen kestävyys on hyväksyttävyyttä laajempi käsite, joka sisältää paikallisten asukkaiden hyväksynnän lisäksi muun muassa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, hyvinvoinnin, osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä kokemuksen oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta. 

- Matkailun pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että sen tuottamat hyödyt ja haitat jakautuvat kohtuullisesti eri toimijoiden, alueiden ja väestöryhmien kesken. Sosiaalisesti kestävä matkailu tukee paikallisten ihmisten hyvinvointia, vahvistaa luottamusta matkailun kehittämiseen ja lisää matkailun hyväksyttävyyttä osana paikallisyhteisöjen arkea. Kyläalueiden näkökulmasta tämä tarkoittaa erityisesti paikallisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista sekä sitä, että matkailun kehittäminen tukee myös asukkaiden elinympäristöä, palveluita, elämänlaatua ja työmahdollisuuksia.  

- Matkailijamaksun pilotoinnin yhteydessä tulisi määritellä selkeästi, miten mahdolliset tuotot kohdennetaan. Jaosto pitää tärkeänä, että maksuista saatavia varoja suunnataan matkailun kuormittaman infrastruktuurin ylläpitoon, reitistöihin, ympäristönhoitoon sekä palvelujen kehittämiseen. 

- Vuoropuhelun vahvistamisen rinnalla tulisi korostaa myös paikallisen osallistamisen vahvistamista. Pelkät kyselyt eivät välttämättä anna riittävää kuvaa matkailun vaikutuksista. Kyläillat, työpajat ja jatkuva keskustelu paikallisyhteisöjen kanssa ovat tärkeitä osallistamisen keinoja. 

- Matkailun tiedolla johtamisen mittareihin voisi lisätä myös matkailun vaikutuksia paikallisten hyvinvointiin sekä kausityöntekijöiden kokemuksiin ja työoloihin liittyviä mittareita. 

3. Hallittu kasvu ja ennakointi 

Kärkitoimenpiteet: 

• Uusien vastuullisten matkailualueiden ja reittien kehittäminen 

• Lyhytvuokrauksen ohjaus ja hallinta 

• Liikenteen kehittäminen 

• Ennakointi ja varautuminen 
   

- Jaosto pitää tavoitetta erittäin kannatettavana. 

​​​​- Uusien matkailualueiden, reittien ja kohteiden suunnittelussa tulee huomioida jo alkuvaiheessa mitä vastuullisuus matkailualueiden kehittämisessä pitää sisällään. Huomioitavia asioita on esimerkiksi henkilöstön asuminen ja työolosuhteet, liikkuminen, palvelujen saavutettavuus, turvallisuus sekä vaikutukset paikallisyhteisöihin. Sosiaalisen kestävyyden näkökulma tulee huomioida yhtä vahvasti kuin ympäristövaikutukset. 

- Ohjelmassa käytettyä käsitettä "matkailun kehittämisalueet" olisi syytä täsmentää. Ei ole täysin selvää, tarkoitetaanko sillä maantieteellisiä alueita, matkailukohteita vai kehittämisen painopistealueita. 

- Liikenteen kehittämisen osalta jaosto pitää tärkeänä tiivistä yhteistyötä Elinvoimakeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Matkailun kasvu näkyy erityisesti kyläalueilla lisääntyneinä liikennemäärinä, minkä vuoksi liikenneturvallisuuteen, nopeusrajoituksiin sekä joukkoliikenneyhteyksiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. 

- Ennakoinnissa ja varautumisessa tulisi hyödyntää myös valmisteltava olevan Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita ja mittareita. 

4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus 

Kärkitoimenpiteet: 

• Arvopolku-matkailuprofiilin vahvistaminen 

• Laatukriteerien vahvistaminen 

• Työvoiman saatavuuden varmistaminen 

• Innovaatioiden edistäminen 

- Kylien kehittämisjaosto kannattaa tavoitetta ja sen kärkitoimenpiteitä. Ohjelmassa käytetty ilmaisu "arktisen luonnon kestävä käyttö" voisi olla tarkoituksenmukaisempaa korvata ilmaisulla "arktisen luonnon kestävä hyödyntäminen", joka kuvaa paremmin matkailun, elinkeinojen ja virkistyskäytön kokonaisuutta. 

- Laatu- ja vastuullisuuskriteerien osalta olisi tärkeää kuvata nykyistä tarkemmin, mitä vastuullisuudella käytännössä tarkoitetaan ja miten sitä seurataan. Jaosto esittää, että vastuullisuuskriteeristöä tarkastellaan yhtenevästi kaupungin ilmasto-ohjelman kanssa ja että kriteerit huomioidaan maankäytössä, tontinluovutuksessa, investoinneissa, lupakäytännöissä ja tilapäisissä käyttöoikeuksissa. 

- Työvoiman saatavuuden varmistamisessa tulee huomioida myös asumisen edellytykset. Työvoimaa ei voida houkutella ilman riittävää ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Lisäksi matkailuohjelmassa tulisi tunnistaa nykyistä vahvemmin työntekijöiden oikeudet, työolojen lainmukaisuus sekä kansainvälisen työvoiman vastuullinen kohtelu osana matkailun laatua ja Rovaniemen mainetta. 

- Innovaatioiden edistämiseen liittyvän living lab -toiminnan sisältöä olisi hyvä avata selkeämmin, jotta tavoitteen käytännön merkitys hahmottuu paremmin. 

5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky 

Kärkitoimenpiteet: 

• Arktisen kesän toimintaympäristön vahvistaminen 

• Tapahtumamatkailun edistäminen 

• Kulttuurimatkailun kehittäminen 

• Ympärivuotisten vetovoimainvestointien edistäminen 

- Tavoite kokonaisuudessaan tukee hyvin Rovaniemen ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Jaosto esittää harkittavaksi, olisiko "arktisen kesän" sijasta selkeämpi käyttää ilmaisua "lumettoman ajan matkailu", joka kuvaa paremmin tavoiteltavaa ympärivuotisuutta. 

- Tapahtumamatkailun osalta olisi tarpeen määritellä selkeämmin tapahtumien koordinoinnin vastuut sekä tapahtumien palvelu- ja lupaprosessien johtaminen. Lisäksi ilmasto-ohjelman tavoitteita olisi syytä hyödyntää tapahtumien lupa- ja avustuskäytännöissä. 

- Kulttuurimatkailun kehittämisessä tulee huomioida myös kylien kulttuuriperintö, paikalliskulttuuri sekä nuorten oma kulttuuri. Luovuuden ja taiteen tulisi näkyä kaupunki- ja kyläkuvassa matalalla kynnyksellä, ja nuorille ja muille asukkaille tulee tarjota mahdollisuuksia tuoda osaamistaan esille esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin ja kuvataiteen kautta. 

- Vastuullisia investointeja markkinoitaessa olisi tärkeää määritellä vastuullisuuskriteerit nykyistä konkreettisemmin. 

6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä 

Matkailun kehittämisessä tunnistetaan laajasti keskeiset toimijat. 

- Kylien kehittämisjaosto esittää, että listauksessa huomioidaan nykyistä näkyvämmin kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, Leader-toimijat sekä muut paikallisyhteisöt. Nämä toimijat ovat keskeisessä asemassa matkailun paikallisen kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Paikallisyhteisöjen roolia matkailun kehittämisessä olisi syytä kuvata nykyistä konkreettisemmin ja avata, miten osallistaminen toteutetaan käytännössä. 

7. Edunvalvonnan teemat 

Luonnoksessa esitetyt teemat: 

• Matkailutoimintaan liittyvä lainsäädäntö 

• Kokonaisturvallisuus 

• Saavutettavuuden parantaminen 

• TKI-rahoitus 

- Jaosto pitää valittuja teemoja perusteltuina. Näiden rinnalle tulisi korostaa myös maaseuturahoituksen ja Leader-rahoituksen edunvalvontaa, kyläalueiden saavutettavuutta, tieverkon kuntoa, joukkoliikenteen kehittämistä sekä digitalisaation ja tietoliikenneyhteyksien merkitystä matkailun kehittämisessä. 

8. Jalkautus ja seuranta 

Ohjelman toteutuksen ja seurannan tulee perustua avoimeen tiedon jakamiseen sekä jatkuvaan vuoropuheluun paikallisten toimijoiden kanssa. 

Mittaristoon olisi perusteltua lisätä matkailun vaikutukset paikallisten hyvinvointiin, kyläalueiden elinvoimaan, työntekijöiden kokemuksiin sekä kausityövoiman tyytyväisyyteen. Erityisesti työntekijöiden lainmukainen kohtelu ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka ovat keskeinen osa kestävää matkailua. 

9. Muut kommentit ja vapaa sana 

Kylien kehittämisjaosto pitää ohjelmaa kokonaisuutena onnistuneena ja ajankohtaisena. Erityisen myönteistä on pyrkimys sovittaa yhteen matkailun kasvu, paikallisten asukkaiden hyvinvointi, luonnon kantokyky sekä elinkeinojen kehittäminen. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin syytä täsmentää useita käytännön toteutukseen, vastuisiin ja kyläalueiden asemaan liittyviä kysymyksiä. Ohjelmaa vahvistaisi edelleen kyläalueiden roolin näkyvämpi tunnistaminen, vastuullisuuden konkreettisempi määrittely sekä sosiaalisen kestävyyden sisällyttäminen läpileikkaavasti kaikkiin tavoitteisiin. 

Kestävän matkailun edelläkävijäasema syntyy vain, jos matkailun kasvu tuottaa hyötyä matkailijoiden lisäksi paikallisille asukkaille, työntekijöille ja yrityksille koko Rovaniemen alueella. 

10. Palaute matkailuohjelman valmistelusta 

Kylien kehittämisjaosto arvioi valmistelun onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Positiivista on ollut laaja osallistaminen sekä eri toimijaryhmien kuuleminen. 

Perustelut

Kaupunginhallitus on 25.5.2026 § 162 päättänyt pyytää lausunnot matkailuohjelmaluonnoksesta. Lausuntoja pyydetään kaupunkilaisilta, toimielimiltä ja sidosryhmiltä sekä muilta tahoilta 15.8.2026 mennessä ja ne annetaan lausuntopalvelu.fi:n kautta. Ympäristölautakunta on saanut lisäaikaa lausunnon antamiseen niin, että lausunto keretään käsittelemään lautakunnan elokuun kokouksessa. Asia käsitellään lausuntokierroksen jälkeen kaupunginhallituksessa ja etenee tämän jälkeen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lausunto on muotoiltu lausuntopalvelu.fi:n lausuntopyynnön rakenteen mukaisesti. 

Ympäristölautakunnan lausunto Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmasta 

1. Visio 

Matkailuohjelman visio ohjaa matkailun kehitystä oikeaan suuntaan. Tavoite asemoida Rovaniemi kestävän matkailun kansainväliseksi suunnannäyttäjäksi on perusteltu ja vastaa kaupungin kehitysvaihetta, jossa matkailun määrällisen kasvun rinnalle on noussut tarve laadun, vaikuttavuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisessa olisi hyödyllistä selvittää yhteystyömahdollisuuksia Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa ja saada yliopistotasoinen tutkimus mukaan matkailun kehittämiseen ja haittojen ehkäisyyn.

Matkailun kehittäminen on tiiviisti sidoksissa kaupungin eri toimialojen sekä muiden sidosryhmien toimenpiteisiin erityisesti liikenteen ja investointien osalta. Kaupungin osalta korostuu kaavoituksen, kaupunkirakenteen ja infran merkitys, minkä vuoksi toimiva yhteistyö teknisen toimialan kanssa on keskeinen edellytys vision toteutumiselle. Ympäristölautakunnan alaisten toiminnan osalta korostuu yhteistyö matkailuun liittyvän toiminnan ohjeistamisen, neuvomisen, luvittamisen sekä valvonnan osalta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.  

2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu 

Tavoite on keskeinen ja tukee matkailun pitkäjänteistä kehittämistä. Ohjelma tunnistaa perustellusti, että matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys edellyttää vuorovaikutusta, vaikutusten seurantaa sekä hyötyjen jakautumista paikalliselle väestölle. 

Lautakunta korostaa, että hyväksyttävyyden arviointi ei voi rajoittua ainoastaan mielipidemittareihin, vaan sen tulee perustua myös konkreettisiin mittareihin, kuten matkailuun liittyvät rakentamisen määrään ja ympäristön tilaan. Näiden tekijöiden seuranta kytkeytyy suoraan teknisen toimialan ja ympäristölautakunnan alaisiin vastuisiin. 

Lisäksi matkailijamaksun jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, että mahdolliset tuotot kohdennetaan läpinäkyvästi niihin toimintoihin, joihin matkailu aiheuttaa lisäkuormitusta, kuten infrastruktuuriin, kunnossapitoon sekä ympäristön hoitoon ja viranomaisvalvontaan. 

Hyvinvoinnin määritelmän osalta ohjelmassa tulisi kuitenkin tarkentaa, mitä tässä yhteydessä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja miten matkailuun liittyvä hyvinvointi ymmärretään eri toimijuuksien näkökulmasta. 

3. Hallittu kasvu ja ennakointi 

Hallittu kasvu ja ennakointi muodostavat ohjelman rakenteellisesti vahvimman kokonaisuuden. Ohjelmassa tunnistetaan oikeansuuntaisesti matkailun kasvun vaikutukset maankäyttöön, liikenteeseen, kapasiteettiin ja ympäristöön. 

Lautakunta painottaa, että hallittu kasvu toteutuu käytännössä vain, jos matkailun kehittäminen sidotaan systemaattisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön. Ennakoiva maankäytön suunnittelu, alueiden mitoitus sekä infrastruktuurin kapasiteetin arviointi ovat keskeisiä välineitä matkailun hallinnassa. 

Lyhytvuokrauksen osalta ohjelma tunnistaa siihen liittyvän haasteen. Jatkossa on tarpeen täsmentää ohjauskeinoja erityisesti maankäytön, käyttötarkoitusten ja valvonnan näkökulmasta. 

Lisäksi lautakunta korostaa, että ennakointi tulee ulottaa myös viranomaisresurssien mitoitukseen. 

4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus 

Kokonaisuus tukee matkailun laadullista kehittämistä ja vastaa hyvin toimintaympäristön muutoksiin. 

Lautakunta korostaa, että laadun ja vastuullisuuden tulee konkretisoitua erityisesti rakentamisen ohjauksessa sekä ympäristön ja elinympäristön terveellisyyden varmistamisessa sekä paikallisten että matkailijoiden näkökulmasta. Tämän kautta kaupunki voi vaikuttaa suoraan siihen, että matkailuun käytettävät rakennukset ja ympäristö ovat käyttäjille turvallisia. Lisäksi ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivat valvontaeläinlääkärit valvovat osaltaan, että matkailupalveluissa käytettävien eläinten pitäminen on vastuullista. Oleellista on varmistaa, että ympäristölautakunnan toiminta on näiltäkin osin resurssoitu riittävällä tasolla.  

Kokonaisuutena lähestymistapa laatuun, turvallisuuteen ja vastuullisuuteen on perusteltu ja sen toimeenpanossa korostuu viranomaisyhteistyön merkitys. 

5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky 

Ohjelman painotukset ovat oikeansuuntaisia ja tukevat matkailun tasapainoisempaa kehittymistä. Erityisesti kesämatkailun, tapahtumien ja kulttuurisisältöjen vahvistaminen tukee ympärivuotisuutta. 

Lautakunnan näkökulmasta keskeistä on, että kilpailukyky perustuu myös fyysiseen ympäristöön: kaupunkikuvaan, reitistöihin, julkisiin tiloihin ja saavutettavuuteen. Näiden kehittäminen ja ylläpito kuuluu keskeisesti tekniselle toimialalle. 

Ympärivuotisuuden kehittämisessä on tärkeää varmistaa, että investoinnit, infrastruktuuri ja palveluverkko tukevat toisiaan eikä synny erillisiä tai alikäytölle jääviä rakenteita. 

6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä 

Toimijoiden roolit on tunnistettu hyvin. 

Ympäristölautakunta korostaa kuitenkin, että teknisten palvelujen ja ympäristölautakunnan rooli on matkailun kehittämisessä perustavanlaatuinen. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkirakenne, toimiva infra, kunnossapito, liikennejärjestelmät, lupapalvelut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta määrittävät pitkälti matkailun toimintaedellytykset. 

Roolitusta tulisi täsmentää siten, että teknisen toimialan vastuut näkyvät selkeämmin myös suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan osalta.  

7. Edunvalvonnan teemat 

Määritetyt teemat ovat olennaisia ja tukevat matkailun kehittämistä. 

Lautakunta korostaa erityisesti saavutettavuuden, lainsäädännön ja kokonaisturvallisuuden merkitystä. Näiden lisäksi on tärkeää nostaa esiin infrastruktuurin rahoitus ja ylläpito, sillä matkailun kasvu lisää merkittävästi yhdyskuntarakenteen käyttöä ja huoltovelvoitteita. 

Edunvalvonnassa tulisi huomioida myös lupa- ja valvontaprosessien sujuvuus ja ennakoitavuus sekä eri viranomaistahojen yhteistyö. 

8. Jalkautus ja seuranta 

Jalkauttamisen malli on rakenteellisesti toimiva ja kytkeytyy kaupungin talousarvioon ja johtamisjärjestelmään. 

On tärkeää, että seuranta tuottaa tietoa, joka tukee konkreettista päätöksentekoa. Tiedonkeruun ja raportoinnin tulee olla organisoitua, säännöllistä ja riittävästi resurssoitua. Ympäristölautakunnan näkökulmasta tuotettu tieto auttaa luomaan kokonaiskuvaa matkailun tilanteesta Rovaniemellä, joka viranomaislautakunnalle on hyödyllistä. 

Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeää koordinaatiota sekä toimialojen välistä jatkuvaa yhteistyötä. 

9. Muut kommentit 

Kokonaisuutena matkailuohjelma muodostaa hyvin jäsentyvän ja ajankohtaisen strategisen kokonaisuuden. Ohjelman keskeinen vahvuus on kasvun ja hallinnan samanaikainen tarkastelu. 

Lautakunta korostaa, että matkailun kehittämisen keskeinen edellytys on maankäytön, lupaprosessien ja ympäristövaikutusten hallinta sekä terveellisen elinympäristön varmistamisen. Näiden tekijöiden huomioiminen systemaattisesti kaikissa toimenpiteissä edellyttää tiivistä yhteistyötä teknisen toimialan kanssa sekä riittävää resurssointia suunnitteluun ja toteutukseen. 

Päätöksentekoon osallistuvat kunnat: Rovaniemen kaupunki

Perustelut

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti 25.5.2026 asettaa Rovaniemen matkailuohjelma 2040 -luonnoksen lausuntokierrokselle jatkovalmistelua varten. Lausuntokierroksen tavoitteena oli kerätä näkemyksiä ohjelman tavoitteista, toimenpiteistä, toimijoiden rooleista, edunvalvontateemoista sekä ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta. Lausuntoaika päättyi 15.8.2026.

Lausuntokierroksella saatiin yhteensä 53 lausuntoa. Lausuntoja antoivat matkailun ja elinkeinoelämän toimijat, yhdistykset, järjestöt, viranomaiset, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, työntekijäjärjestöt sekä yksittäiset kuntalaiset.

Lausunnoissa matkailuohjelman lähtökohtia pidettiin pääosin onnistuneina. Erityisesti kannatusta saivat kestävän matkailun, hallitun kasvun, ympärivuotisuuden, tiedolla johtamisen sekä paikallisyhteisön osallistamisen tavoitteet. Lausunnoissa korostuivat erityisesti matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys, asukasnäkökulman vahvistaminen, luonnon kantokyky, matkailun vaikutusten seuranta, matkailun ja asumisen yhteensovittaminen, matkailun laadullinen kasvu sekä Rovaniemen omaleimaisuuden vahvistaminen.

Lausuntopalautteen perusteella ohjelmaluonnokseen on tehty useita täsmennyksiä ja tarkennuksia. Ohjelmassa on vahvistettu erityisesti asukas- ja paikallishyötynäkökulmaa, täsmennetty visiota, tarkennettu matkailun kehittämisen tavoitteita ja toimijoiden vastuita sekä laajennettu tiedolla johtamisen ja seurannan kokonaisuutta. Lisäksi ohjelmaan on lisätty tai vahvistettu luonnon kantokykyyn, sosiaaliseen hyväksyttävyyteen, ympärivuotisiin työpaikkoihin, matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin, päästöihin, työvoiman saatavuuteen, turvallisuuteen ja lyhytvuokrauksen sääntelyyn liittyviä näkökulmia. Kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun roolia on myös vahvistettu osana ympärivuotisen matkailun kehittämistä.

Kaikkia lausunnoissa esitettyjä ehdotuksia ei ole sisällytetty ohjelmaan. Merkittävä osa palautteesta koski yksittäisiä maankäyttö- ja kaavoituskysymyksiä, kuten Ounaskosken leirintäalueen tulevaisuutta, matkailurakentamisen sijoittumista tai yksittäisiä investointihankkeita. Näiden katsotaan kuuluvan erikseen ratkaistaviin maankäytön, strategisen yleiskaavan, asemakaavoituksen tai muiden päätösten valmisteluprosesseihin. Matkailuohjelman tehtävänä on määrittää matkailun pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja kehittämisen periaatteet.

Matkailuohjelman tavoitteena on määrittää Rovaniemen matkailun kehittämisen suunta vuoteen 2040 saakka. Ohjelma rakentuu neljän strategisen tavoitekokonaisuuden ympärille:

• Hallittu kasvu ja ennakointi

• Korkea laatu, vastuullisuus ja innovaatiot

• Omaleimaisuus ja ympärivuotinen kilpailukyky

• Sosiaalisesti hyväksytty ja tiedolla johdettu matkailu

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa matkailun tuottamaa arvoa asukkaille, yrityksille, vierailijoille ja ympäristölle sekä tukea kaupungin strategian mukaista kestävää kasvua, hyvinvointia ja elinvoimaa.