Kylien kehittämisjaosto, kokous 23.4.2026

§ 14 Kylien kehittämisjaoston lausunto hyvinvointiohjelmasta 2026-2029

ROIDno-2025-5089

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi

Perustelut

Perustelut

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (6 §) edellyttää, että kunta asettaa strategisessa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määrittelee tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja –suunnitelma. Kaupunginhallitus vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisten linjausten yhteensovittamisesta ja seurannasta (HS 1.1.2026 § 29).

Rovaniemen kaupungin laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2021-2024 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.2.2025 (§ 6) ja se toimii tietoperustana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelulle meneillään olevalla valtuustokaudella. Laajan hyvinvointikertomuksen lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2025) julkaisua “Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen”, joka toimii kansallisena väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksena.

Hyvinvointiohjelma on kaupunkistrategiaa tukeva ja toimeenpaneva ohjelma, joka sisältää koko väestön, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmat. Yhdistämällä näitä aiemmin erillisohjelmina toteutuneita suunnitelmia pyritään selkiyttämään ohjelmakokonaisuutta ja sen toimeenpanoon ja raportointiin liittyviä vastuita. Muutoksen voidaan arvioida myös parantavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuutta. Aiemmin vastaava asiakirja on ollut nimeltään Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma, mutta ohjelmahierarkian selkiyttämiseksi nimi on muutettu vastaamaan muodoltaan Kasvuohjelmaa, joka asettuu ohjelmahierarkiassa hyvinvointiohjelman kanssa samalle tasolle.

Hyvinvointiohjelmassa on asetettu hyvinvointitietoon perustuen kolme päätavoitetta, jotka ohjaavat työtä ohjelmakaudella:

  • Kavennamme hyvinvointieroja ja vahvistamme osallisuutta
  • Edistämme terveellisiä elintapoja
  • Rakennamme turvallista arkea.
     

Ohjelma koostuu tekstiosiosta ja toimenpideosiosta. Tekstiosio sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle asetetut päätavoitteet, kuvauksen hyvinvoinnin teemavuodesta, HYTE-kertoimen (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa) ja TEAviisarin (Terveydenedistämisen aktiivisuus) kuvauksen sekä ohjelman toteutus- ja seurantaprosessin kuvauksen.

Toimenpideosio sisältää tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet, niiden seurannan mahdollistavat mittarit sekä toimenpiteiden vastuutahot. Toimenpiteet on esitetty ikäryhmittäin siten, että osion laajimman osan muodostavat kaikkia ikäryhmiä koskevat toimenpiteet ja lisäksi omat osionsa on lapsille, nuorille, työikäisille ja ikääntyneille.

Toimenpiteet ovat vastuutahojen itsensä määrittelemiä keinoja, joilla eri palveluissa toteutetaan ilmiöperusteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Järjestöt täydentävät omalla toiminnallaan kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja tämä kumppanuus näkyy ohjelmassa toimenpiteinä, joiden osa- tai päävastuullisena toteuttajana ovat järjestöt. Kyseiset toimenpiteet ovat järjestöjen itsensä ohjelmaan nostamia ja muotoilemia ja niitä on työstetty kaupungin ja järjestöjen sopimuksellisessa yhteistyörakenteessa, järjestöjen elämänkaariverkostoissa.

Toimenpiteet ovat ajallisesti koko ohjelmakauden kattavia ja niitä on mahdollista hyödyntää toimielimien talousarvioprosesseissa. Kuntajohdon TEAviisari-tiedonkeruissa selvitetään muun muassa sitä, onko kunta määritellyt talousarviovuodelle mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. Kyseinen indikaattori on osa HYTE-kertoimen tulosindikaattorien kokonaisuutta vaikuttaen siten kunnan saamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määrään. Hyvinvointiohjelma tukee tätä työtä.

Valmisteluprosessi

Hyvinvointiohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteydessä kaupunkistrategian kanssa. Tämä on mahdollistanut strategiaan toteutetun henkilöstö-, luottamushenkilö- ja asukasosallisuuden tuottaman tiedon hyödyntämisen myös hyvinvointiohjelman valmistelussa. Lisäksi osana ohjelman valmistelua on toteutettu seuraavat kuulemiset:

  • 10-11/25: henkilöstötyöpaja ja järjestötyöpaja
  • 11/25 - 2/26: vaikuttamistoimielimien ja kylien kehittämisjaoston kokousten yhteydessä ohjelmatyön esittely ja evästyskeskustelut
  • 1/26: kaupunginhallituksen iltakoulu
  • 2/26: toinen järjestötyöpaja järjestöjen elämänkaariverkostoille.
     

Valmistelusta on vastannut kaupunginjohtajan asettama (kj vips 15.12.23 § 40) Rovaniemen kaupungin poikkialainen hyvinvointiryhmä, jota koordinoidaan sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalta. Hyvinvointiryhmän jäsenet ovat toimineet yhteyshenkilöinä omille toimialoilleen ja palvelualueilleen ja vastanneet näiden edustajina ohjelman toimenpiteiden valmistelusta yksiköissään. Lapin hyvinvointialue on nimennyt hyvinvointiryhmään kuusi jäsentä eri vastuuyksiköistään ja hyvinvointialueen osallistuminen valmisteluprosessiin on toteutunut hyvinvointiryhmän jäsenyyden kautta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää pyytää liitteenä olevasta kaupungin hyvinvointiohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 24.4.2026 mennessä.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Erja Sainio, asukastoiminnan projektisuunnitelija, erja.sainio@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt 16.3.2026 kokouksessaan kylien kehittämisjaostolta lausuntoa hyvinvointiohjelman luonnoksesta.  

Kylien kehittämisjaosto pitää Hyvinvointiohjelma 2026–2029 luonnosta laaja-alaisena ja huolellisesti valmisteltuna kokonaisuutena, joka tunnistaa hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet sekä korostaa ennaltaehkäisevää työtä, osallisuutta ja monitoimijaista yhteistyötä.

Jaosto tuo ohjelmaan liittyen esiin joitakin täsmentäviä näkökulmia kylä- ja maaseutualueiden huomioimiseksi.

Hyvinvointiohjelman tavoitteet ovat kattavat ja monipuoliset. Ohjelman tavoitteita ja sanavalintoja voisi kehittää paikoin siten, että painopiste siirtyy ongelmien ehkäisystä entistä selkeämmin kohti myönteisiä ja vahvistavia päämääriä, kuten osallisuuden, kuuluvuuden, yhteisöihin kiinnittymisen ja toimijuuden tukemista.

Ohjelman toimeenpanossa lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden omien voimavarojen ja aktiivisen toimijuuden näkyvyys ohjelmassa voisi vahvistua.

Osallistuvan budjetoinnin kytkeminen hyvinvointiohjelmaan nähdään myönteisenä, ja sen yhteydessä olisi hyödyllistä tarkastella aiempien kierrosten vaikutuksia ja varmistaa kyläalueiden osallistumismahdollisuudet jatkossakin.

Kansalaistoiminnan osalta myös asukas- ja kylätoiminnan avustuskokonaisuuden voisi nostaa esiin. Elinvoimapalvelut vastuutahona mahdollistaa esimerkiksi kyläyhdistysten kokoontumis-, harrastus- ja tapahtumatoimintaa vuotuisten kylätila-avustusten muodossa.

Liikkumisen ja ulkoilun edistämisessä pyöräilyn ja kävelyn rinnalla on tärkeää huomioida myös maaseutualueiden liikuntamahdollisuudet.

Etiäinen-verkkopalvelun osalta kylätoimijoiden rooli reittien ja taukopaikkojen ja laavujen ylläpidossa voisi näkyä nykyistä selkeämmin ja ohjata eri käyttäjien asianmukaista toimintaa.

Asumiseen, turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä toimenpiteissä kylä- ja maaseutualueiden erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet, paikalliset turvaverkot ja ikääntyvien mahdollisuudet asua kotona, ovat keskeisiä näkökulmia.

Työllisyyttä ja kolmannen sektorin roolia koskevissa toimissa on perusteltua tunnistaa yhdistysten ja kyläyhteisöjen merkitys työllistämisen ja osallisuuden edistäjinä. Ikääntyneiden osalta kuljetuspalveluiden, paikallisen yhdistystoiminnan ja matalan kynnyksen toiminnan saavutettavuus kyläalueilla tukevat ohjelman tavoitteita.

Kylien kehittämisjaosto toteaa, että hyvinvointiohjelman toimeenpanossa ja seurannassa on tärkeää varmistaa kylä- ja maaseutualueiden tasapuolinen huomiointi sekä selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä, jotta ohjelma edistää hyvinvointia koko Rovaniemen alueella. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Anne Puroaho, elinkeinopäällikkö, anne.puroaho@rovaniemi.fi

Kylien kehittämisjaosto päättää antaa lausunnon hyvinvointiohjelmasta esittelijän esittelyn mukaisesti.

Päätös

Kylien kehittämisjaosto kuuli asiassa esittelijä, elinkeinopäällikkö Anne Puroahoa ja asukastoiminnan projektisuunnittelija Erja Sainiota.
Erja Sainio saapui kokoukseen etäyhteydellä klo 14.28.

Jäsen Marja Leena Nurmela esitti, jäsen Olli Tiaisen ja jäsen Anne Saarijärven kannattamana: 
LISÄYS: Edistetään alueellista tasa-arvoa ja hyvinvointia tukemalla kulttuuritapahtumia ja liikuntakerhoja sekä liikuntapaikkojen kunnossapitoa kylillä. 

Jäsen Olli Tiainen esitti, Marja Leena Nurmelan kannattamana 
Alkuperäinen teksti –lause: 
Kansalaistoiminnan osalta myös asukas- ja kylätoiminnan avustuskokonaisuuden voisi nostaa esiin.   
MUUTOSESITYS: Kansalaistoiminnan osalta myös asukas- ja kylätoiminnan avustuskokonaisuus tulisi nostaa esiin. 

Lisäys: Kylien kehittämisjaosto nostaa esiin myös ruoka-avun tarjoamisen tärkeyden kyläalueille. 

Lisäys: Varmistetaan kansalaisopistotoiminnan turvaaminen kyläalueilla. 

Kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä lisäykset ja muutoksen, muilta osin kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esitetyn lausunnon Hyvinvointiohjelmasta 2026–2029. 

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, Erityisasiantuntija Jonna Leppiaho

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.