Yhdyskuntasuunnittelun lautakunta, kokous 13.12.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 166 Valtuustoaloite: Rovaniemestä pölyttäjäystävällinen kaupunki

ROIDno-2021-2745

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Miikka Keränen ym. jättivät puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin mukaan nykymenolla jopa miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon. Meillä Suomessa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Maailman pölyttäjähyönteisten määrä on romahtamassa. Sukupuutto uhkaa yli 40 prosenttia pölyttäjistä. Suomessakin tärkeimmistä pölyttäjistä, siis mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista, lähes joka viides on uhanalainen. Pölyttäjäkatoon ei ole yhtä
ainoaa aiheuttajaa, vaan syitä on useita: hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkkyjen käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos. 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä, joten pölyttäjien suojelu on mitä keskeisin ruokaturvakysymys. Pölytys on tärkeä osa myös esimerkiksi lääkkeiden, biopolttoaineiden ja erilaisten kuitujen tuotantoa. Suomessa esimerkiksi rypsin ja rapsin sadot ovat pienentyneet 1990-luvulta lähtien.

Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan mukaan kaikkia. Kaupungeilla on erinomaiset edellytykset vahvistaa luontotyötä – ja tuottaa näin monenlaisia hyötyjä asukkailleen. Kaupunki voi saavuttaa mahdollisesti myös säästöjä kaupunkialueiden hoitokustannuksissa, jos toimet kohdennetaan oikein ja suunnitellaan hyvin. Kaupungin toiminta voi kannustaa myös asukkaita ja yksityisiä toimijoita mukaan pölyttäjien ja luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki selvittää esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä Rovaniemen pölyttäjäystävällisyyden lisäämiseksi:

  • niittyjen lisääminen esimerkiksi niin, että kaupungin alueella jätettäisiin suunnitellusti joitakin rajattuja nurmialueita leikkaamatta, ja annettaisiin niiden kasvaa ns. kaupunkiniityiksi. Tilanteen mukaan niittyjen monimuotoisuutta myös lisättäisiin kylvämällä niityille kasveja. Lisäksi tienvarsien meluvallit sekä puistojen reunamat voitaisiin muuntaa vapaasti kasvaviksi niityiksi.
  • perinnebiotooppien suojelu ja luonnonalueiden ennallistaminen 
  • erillisten mehiläishotellien rakentaminen vapaasti kasvavien viheralueiden läheisyyteen
  • torjunta-aineiden käytön vähentäminen sekä pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja välttämättömien aineiden käytön ajoittaminen niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa pölyttäjille.
  • vieraslajien torjunta ja hävittäminen
  • viljelijöiden tukeminen: tuetaan viherkesantojen, monimuotoisuuspeltojen, luonnonhoitopeltonurmien, suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien viljelyä.
  • koulutuksen ja neuvonnan lisääminen: lisätään sekä viljelijöiden koulutusta ja neuvontaa pölyttäjäystävälliseen maanviljelyyn että ympäristökasvatustyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä
  • osallistetaan asukkaita: osallistetaan asukkaat mukaan ideoimaan ja toteuttamaan tapoja pölyttäjien pelastamiseksi sekä jaetaan esimerkiksi kirjastoista pieniä pusseja niittykukkien siemeniä kylvettäväksi pihoihin ja pientareille

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Valmistelija

  • Mirja Vääräniemi, kaupunginpuutarhuri, mirja.vaaraniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Vihreiden valtuutetut Anna Suomalainen, Sari Hänninen, Miikka Keränen, Tarja Suopajärvi sekä neljätoista valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään Rovaniemen kaupunkia selvittämään toimenpiteitä, joilla lisätään Rovaniemen pölyttäjäystävällisyyttä. Toimenpiteinä mainitaan niittyjen lisääminen, perinnebiotooppien suojelu, erillisten mehiläishotellien rakentaminen, torjunta-aineiden käytön vähentäminen, vieraslajien torjunta ja hävittäminen, viljelijöiden tukeminen, koulutuksen ja neuvonnan lisääminen viljelijöille, asukkaiden osallistaminen.

Yhdyskuntatekniikan vastuualue on tutkinut saadun aloitteen ja toteaa seuraavaa. Rovaniemen kaupungin asemakaavoitetuista puistoista valtaosa on ns. taajamametsiä (n. 960 ha), jotka ovat rakentamattomia ja luonnontilaisia puistoalueita. Rakennettujen puistojen ja liikenneviheralueiden nurmikoita on 92 ha, joista niittyinä on 18 ha sekä katuvarsien nurnikoina 741 km. Niityt ja katuvarsinurmikot ehtivät kukkia aika hyvin ennen nurmikon leikkuuta. Nurmikon leikkauksen jälkeenkin apilanurmikot kukkivat hyvin runsaina. Rovaniemellä on runsaasti omakotipihoja, tyhjiä tontteja ja rakentamattomia maa-alueita, joissa pölyttävät hyönteiset pääsevät toimimaan. Kaupunkialueen ympärillä on viljelemättömiä peltoalueita sekä metsä- ja suoalueita. Rovaniemi on vielä maaseutumainen tiiviin kaupunkikeskustan ympärillä, joten Rovaniemen alueella pölyttäjien elinolosuhteet ovat hyvät.

Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoidossa on käytetty rikkakasvien torjunta-aineita ainoastaan jättiputken torjuntaan vieraslajien torjunnassa. Rikkakasvit torjutaan rakennetuilla alueilla mekaanisesti ja muilla luonnollisilla torjuntamenetelmillä.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 pykälässä 4 § määrittelee torjuntatyön kiinteistönomistajan vastuulle. Monet haitalliset vieraskasvit ovat lähtöisin puutarhoista. Niiden päästäminen ympäristöön on laissa kiellettyä. Vieraskasvit tulee torjua omalla kiinteistöllä sekä kiinteistön puhtaanapitoalueella. Vieraslajijätteen luontoon vieminen on kielletty laissa. Vieraslajijätteen hävittäminen tehdään alueellisen jätehuollon ohjeitten mukaisesti. Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n ohjeet löytyvät lajitteluoppaasta hakusanoilla vieraslajit, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, lupiini. https://residuum.fi/jateneuvonta/lajitteluopas/ 

Neuvonta-apua kansalaisille tarjoavat mm. Lapin maa- ja kotitalousnaiset ry:n Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun –hanke, LYHTY-ryhmä fecebookissa: Lapin luonto- ja ympäristökasvatus sekä Pidä Lappi Siistinä ry.

Yhdyskuntatekniikka on tehnyt yhteistyötä neuvontajärjestöjen ja asukasyhdistysten kanssa kitkentätalkoiden järjestämiseksi lupiinin ja jättipalsamin osalta. Yhdyskuntatekniikka on antanut kuljetusapua kitkentäjätteen kuljetukseen ja maksanut näistä aiheutuvat jätekustannukset, jotta talkoissa kerätty jäte saadaan pois ympäristöstä. Muuhun kaupungin resurssit eivät riitä näiden kasvien poistamisen osalta.

Yhdyskuntateknikkan ykskkiö on poistanut kurtturuusut kaupungin rakennetuista puistoista ja liikenneviheralueilta kahden viime kesän aikana (2020 ja 2021). Myös jättiputket torjutaan kaupungin omistamilta yleisiltä alueilta. Vuosien säännöllinen työ on tuottanut tulosta, sillä havaintopaikat alkavat vähetä.

Maaseutuelinkeinojen osalta lasutaan: ​​​​Perinnebiotoopeille saa rahoitusta ja tukea Lapin ELY-keskukselta myös Rovaniemen alueelle ja tätä mahdollisuutta tuenhakijat hyödyntävät jo Rovaniemellä niihin alueisiin, joihin tukea on haettu. Tulevalla ohjelmakaudella joka käynnistyy ensi vuonna tätä tullaan tukemaan. Kaupungin omilla nurmialueilla voidaan miettiä, onko mahdollista ottaa pölyttäjät huomioon ja ruokkia luonnon omaa luontaista toimintaa. Rovaniemellä on viime vuonna ollut ympäristösopimusaloja yhteensä 100 hehtaarin edestä kymmenellä eri tilalla.

Luonnonalueiden ennallistamista tehdään koko ajan eri toimijoiden kautta ja ennallistamiseen on tulossa ohjeistusta lisää lähitulevaisuudessa, että millaisia velvoitteita eri toimijoille tästä annetaan. Ennallistamista kuitenkin tehdään tälläkin hetkellä laajasti niin Rovaniemellä kuin muuallakin erilaisille luontoalueille. Ympäristösopimusalat ovat myös luonnonalueiden ennallistamista, joten ne myös palvelevat tätä tarkoitusta.

Erillisten mehiläishotellien rakentaminen: Mehiläispesiä on sijoitettu hyvin laajasti ympäri Rovaniemeä ja mehiläistalous on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Pesät pyritään aina sijoittamaan siten, että mehiläiset pääsevät pölyttämään laajasti erilaisia viheralueita. Jos halutaan luonnonkantaa kasvatettua niin viheralueille voidaan rakentaa erilaisia mehiläishotelleja lahopuista ym. tarvikkeista, jos tähän on halukkuutta. Kimalaiset ovat yleensä niitä, jotka ovat hyötyneet näistä erilaisista mehiläishotelleista eikä niinkään mehiläiset.

Torjunta-aineiden käytön vähentäminen: Nurmea uudistaessa torjutaan rikkakasveja jonkin verran Rovaniemellä. Torjunta-aineiden käyttäjille on koko ajan koulutusta saatavilla ja laitteiden huollosta täytyy pitää tarkasti huolta. Tukien yhtenä ehtona on, että rikkakasvit torjutaan joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Lapissa käytetään paljon vähemmän kasvinsuojeluaineita mitä Etelä-Suomessa. Alueellista tilastoa tästä ei kuitenkaan ole saatavilla.

Viljelijöiden tukeminen: Maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta näitä tukia myönnetään tuenhakijoille. Tuleva ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2023 alussa. Uudella ohjelmakaudella lueteltuja tuenkohteita tuetaan. Rovaniemellä tänä vuonna on 144 ha suojavyöhykkeitä, luonnonlaitumia ja niittyjä 42 ha ja luonnonhoitopeltoja 40 ha, viherkesantoja (nurmi ja niitty) 96 ha, riistapeltoja 10 ha, monivuotisia ympäristönurmia 9 ha, metsälaitumia 122 ha, hakamaita puustolla 26 ha.

Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen: Tukikoulutukseen voidaan ensi keväänä lisätä koulutusta asiantuntijoilta. Ammattiopisto Lappia kouluttaa oppilaita Louella Tervolassa, joten koulun järjestämää koulutusta voidaan ainakin miettiä viljelijöiden kouluttamiseen pölyttäjäystävälliseen maanviljelyyn. Napapiirin mehiläishoitajat ry toimii Rovaniemellä, mutta toimii myös laajemmin Lapissa. Suomen mehiläishoitajien liitosta annnetaan avustusta siihen, jos paikallisyhdistyksen toimijat käyvät alueella esimerkiksi kouluilla ja päiväkodeilla jakamassa ympäristökasvatustietoa mehiläisistä ja muista pölyttäjistä. Suomen mehiläishoitajien liitossa on alkamassa kehittämishanke kotimaisten pölyttäjien lisäämisestä.

Asukkaiden osallistaminen: Jos tällaista tapahtumaa järjestetään niin voidaan Tervolan yhteistoiminta-alueelta hakea asiantuntijoita ja olla mukana järjestelyissä omalta osalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Pertti Onkalo, kaupungingeodeetti, pertti.onkalo@rovaniemi.fi

Yhdyskuntasuunnitelun lautakunta merkitsee tiedokseen saapuneen aloitteen ja yhdyskuntatekniikan yksikön vastineen.

Päätös

Yhdyskuntasuunnittelun lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Aloitteen tekijät, yhdyskuntatekniikka, elinkeinojen kehittäminen

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.