Perustelut
Vihreiden valtuutetut Anna Suomalainen, Sari Hänninen, Miikka Keränen, Tarja Suopajärvi sekä neljätoista valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään Rovaniemen kaupunkia selvittämään toimenpiteitä, joilla lisätään Rovaniemen pölyttäjäystävällisyyttä. Toimenpiteinä mainitaan niittyjen lisääminen, perinnebiotooppien suojelu, erillisten mehiläishotellien rakentaminen, torjunta-aineiden käytön vähentäminen, vieraslajien torjunta ja hävittäminen, viljelijöiden tukeminen, koulutuksen ja neuvonnan lisääminen viljelijöille, asukkaiden osallistaminen.
Yhdyskuntatekniikan vastuualue on tutkinut saadun aloitteen ja toteaa seuraavaa. Rovaniemen kaupungin asemakaavoitetuista puistoista valtaosa on ns. taajamametsiä (n. 960 ha), jotka ovat rakentamattomia ja luonnontilaisia puistoalueita. Rakennettujen puistojen ja liikenneviheralueiden nurmikoita on 92 ha, joista niittyinä on 18 ha sekä katuvarsien nurnikoina 741 km. Niityt ja katuvarsinurmikot ehtivät kukkia aika hyvin ennen nurmikon leikkuuta. Nurmikon leikkauksen jälkeenkin apilanurmikot kukkivat hyvin runsaina. Rovaniemellä on runsaasti omakotipihoja, tyhjiä tontteja ja rakentamattomia maa-alueita, joissa pölyttävät hyönteiset pääsevät toimimaan. Kaupunkialueen ympärillä on viljelemättömiä peltoalueita sekä metsä- ja suoalueita. Rovaniemi on vielä maaseutumainen tiiviin kaupunkikeskustan ympärillä, joten Rovaniemen alueella pölyttäjien elinolosuhteet ovat hyvät.
Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoidossa on käytetty rikkakasvien torjunta-aineita ainoastaan jättiputken torjuntaan vieraslajien torjunnassa. Rikkakasvit torjutaan rakennetuilla alueilla mekaanisesti ja muilla luonnollisilla torjuntamenetelmillä.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 pykälässä 4 § määrittelee torjuntatyön kiinteistönomistajan vastuulle. Monet haitalliset vieraskasvit ovat lähtöisin puutarhoista. Niiden päästäminen ympäristöön on laissa kiellettyä. Vieraskasvit tulee torjua omalla kiinteistöllä sekä kiinteistön puhtaanapitoalueella. Vieraslajijätteen luontoon vieminen on kielletty laissa. Vieraslajijätteen hävittäminen tehdään alueellisen jätehuollon ohjeitten mukaisesti. Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n ohjeet löytyvät lajitteluoppaasta hakusanoilla vieraslajit, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, lupiini. https://residuum.fi/jateneuvonta/lajitteluopas/
Neuvonta-apua kansalaisille tarjoavat mm. Lapin maa- ja kotitalousnaiset ry:n Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun –hanke, LYHTY-ryhmä fecebookissa: Lapin luonto- ja ympäristökasvatus sekä Pidä Lappi Siistinä ry.
Yhdyskuntatekniikka on tehnyt yhteistyötä neuvontajärjestöjen ja asukasyhdistysten kanssa kitkentätalkoiden järjestämiseksi lupiinin ja jättipalsamin osalta. Yhdyskuntatekniikka on antanut kuljetusapua kitkentäjätteen kuljetukseen ja maksanut näistä aiheutuvat jätekustannukset, jotta talkoissa kerätty jäte saadaan pois ympäristöstä. Muuhun kaupungin resurssit eivät riitä näiden kasvien poistamisen osalta.
Yhdyskuntateknikkan ykskkiö on poistanut kurtturuusut kaupungin rakennetuista puistoista ja liikenneviheralueilta kahden viime kesän aikana (2020 ja 2021). Myös jättiputket torjutaan kaupungin omistamilta yleisiltä alueilta. Vuosien säännöllinen työ on tuottanut tulosta, sillä havaintopaikat alkavat vähetä.
Maaseutuelinkeinojen osalta lasutaan: Perinnebiotoopeille saa rahoitusta ja tukea Lapin ELY-keskukselta myös Rovaniemen alueelle ja tätä mahdollisuutta tuenhakijat hyödyntävät jo Rovaniemellä niihin alueisiin, joihin tukea on haettu. Tulevalla ohjelmakaudella joka käynnistyy ensi vuonna tätä tullaan tukemaan. Kaupungin omilla nurmialueilla voidaan miettiä, onko mahdollista ottaa pölyttäjät huomioon ja ruokkia luonnon omaa luontaista toimintaa. Rovaniemellä on viime vuonna ollut ympäristösopimusaloja yhteensä 100 hehtaarin edestä kymmenellä eri tilalla.
Luonnonalueiden ennallistamista tehdään koko ajan eri toimijoiden kautta ja ennallistamiseen on tulossa ohjeistusta lisää lähitulevaisuudessa, että millaisia velvoitteita eri toimijoille tästä annetaan. Ennallistamista kuitenkin tehdään tälläkin hetkellä laajasti niin Rovaniemellä kuin muuallakin erilaisille luontoalueille. Ympäristösopimusalat ovat myös luonnonalueiden ennallistamista, joten ne myös palvelevat tätä tarkoitusta.
Erillisten mehiläishotellien rakentaminen: Mehiläispesiä on sijoitettu hyvin laajasti ympäri Rovaniemeä ja mehiläistalous on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Pesät pyritään aina sijoittamaan siten, että mehiläiset pääsevät pölyttämään laajasti erilaisia viheralueita. Jos halutaan luonnonkantaa kasvatettua niin viheralueille voidaan rakentaa erilaisia mehiläishotelleja lahopuista ym. tarvikkeista, jos tähän on halukkuutta. Kimalaiset ovat yleensä niitä, jotka ovat hyötyneet näistä erilaisista mehiläishotelleista eikä niinkään mehiläiset.
Torjunta-aineiden käytön vähentäminen: Nurmea uudistaessa torjutaan rikkakasveja jonkin verran Rovaniemellä. Torjunta-aineiden käyttäjille on koko ajan koulutusta saatavilla ja laitteiden huollosta täytyy pitää tarkasti huolta. Tukien yhtenä ehtona on, että rikkakasvit torjutaan joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Lapissa käytetään paljon vähemmän kasvinsuojeluaineita mitä Etelä-Suomessa. Alueellista tilastoa tästä ei kuitenkaan ole saatavilla.
Viljelijöiden tukeminen: Maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta näitä tukia myönnetään tuenhakijoille. Tuleva ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2023 alussa. Uudella ohjelmakaudella lueteltuja tuenkohteita tuetaan. Rovaniemellä tänä vuonna on 144 ha suojavyöhykkeitä, luonnonlaitumia ja niittyjä 42 ha ja luonnonhoitopeltoja 40 ha, viherkesantoja (nurmi ja niitty) 96 ha, riistapeltoja 10 ha, monivuotisia ympäristönurmia 9 ha, metsälaitumia 122 ha, hakamaita puustolla 26 ha.
Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen: Tukikoulutukseen voidaan ensi keväänä lisätä koulutusta asiantuntijoilta. Ammattiopisto Lappia kouluttaa oppilaita Louella Tervolassa, joten koulun järjestämää koulutusta voidaan ainakin miettiä viljelijöiden kouluttamiseen pölyttäjäystävälliseen maanviljelyyn. Napapiirin mehiläishoitajat ry toimii Rovaniemellä, mutta toimii myös laajemmin Lapissa. Suomen mehiläishoitajien liitosta annnetaan avustusta siihen, jos paikallisyhdistyksen toimijat käyvät alueella esimerkiksi kouluilla ja päiväkodeilla jakamassa ympäristökasvatustietoa mehiläisistä ja muista pölyttäjistä. Suomen mehiläishoitajien liitossa on alkamassa kehittämishanke kotimaisten pölyttäjien lisäämisestä.
Asukkaiden osallistaminen: Jos tällaista tapahtumaa järjestetään niin voidaan Tervolan yhteistoiminta-alueelta hakea asiantuntijoita ja olla mukana järjestelyissä omalta osalta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Pertti Onkalo, kaupungingeodeetti, pertti.onkalo@rovaniemi.fi
Yhdyskuntasuunnitelun lautakunta merkitsee tiedokseen saapuneen aloitteen ja yhdyskuntatekniikan yksikön vastineen.
Päätös
Yhdyskuntasuunnittelun lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.