Perustelut
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikan yksikkö on teettänyt Jätteenkuljetusjärjestelmien arviointi Rovaniemellä ja Pellossa -selvityksen (liitteenä), jossa on arvioitu ja vertailtu eri jätteenkuljetusjärjestelmien vaikutuksia polttokelpoisen jätteen kuljetuksiin Rovaniemen kaupungissa sekä Pellon kunnan alueella.
Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan 16.12.2022 § 28 pyytää lausuntoja selvityksen sisällöstä ja kattavuudesta. Lausujia pyydettiin myös esittämään näkemyksensä siitä, miten jätteenkuljetus tulisi Rovaniemellä ja Pellossa järjestää.
Lausuntoja pyydettiin kuntalaisilta, Rovaniemen kaupunginhallitukselta ja Pellon kunnanhallitukselta, Rovaniemen ympäristölautakunnalta, Lapin Ely-keskukselta sekä niiltä jätteenkuljetusyrityksiltä, jotka toimittavat tietoja jätteenkuljetuksesta Rovaniemen jätehuoltojaostolle. Lausuntonsa antoivat Napapiirin Residuum Oy, Lapin Lapin ELY-keskus ja Rovaniemen ympäristölautakunta. Lausunnot liitteenä.
Poimintoja saapuneista lausunnoista
Napapiirin Residuum Oy toteaa lausunnossaan muun muassa, että selvityksen perusteella nykyisen kiinteistön haltijakohtaisen järjestelmän ei voida todeta yksiselitteisesti täyttävän kaikkia jätelain 35 ja 37 § mukaisia ehtoja Rovaniemellä ja Pellossa eri alueilla. Yhtiö pitää tätä erittäin merkittävänä havaintona, ja toivoo että Jätehuoltojaosto huomioi asian päätöksenteossaan. Lisäksi yhtiö korostaa, että kunta voi halutessaan siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen myös polttokelpoisen jätteen osalta (tukemaan bio- ja pakkausjätteiden keräämistä), vaikka jätelain ehdot täyttyisivätkin kiinteistön haltijakohtaisessa järjestelmässä. Selvityksen perusteella muutokseen on olemassa selkeät perusteet, jolloin päätöksentekoon saadaan objektiivinen kanta.
Napapiirin Residuum Oy esittää näkemyksenään, että Rovaniemellä ja Pellossa siirryttäisiin vuonna 2026 kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen myös polttokelpoisen jätteen osalta. Residuumin tulkinnan mukaan muutos on välttämätöntä, jotta jätelain ehdot pykälien 35 ja 37 osalta täyttyvät. Yhtiön mukaan polttokelpoisen jätteen kuljetus voitaisiin kilpailuttaa vuonna 2026 yhtä aikaa bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksen kanssa, kun kyseiset urakat ovat seuraavan kerran kilpailutuksessa. Tällä tavoin Rovaniemestä on mahdollista muodostaa kokonaisuus, johon voidaan suunnitella neljä eri urakka-aluetta, sekä Pello yhtenä uutena urakka-alueena. Rajaamalla kilpailutuksessa kullekin tarjoajalle mahdollisuus voittaa vain yksi urakka-alue, mahdollistetaan usealle jätteenkuljetusyritykselle mahdollisuus saada itselleen yksi kannattavan kokoinen urakka-alue hoidettavaksi.
Lapin ELY-keskuksen lausunnon mukaan selvityksessä on monipuolisesti ja kohtalaisen kattavasti tarkasteltu jätelain 35 ja 37 §:ien ehtojen täyttymistä nykyisin käytössä olevan kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kuljetuksen osalta alueen erilaisissa osissa. Liittymisastetta ja palvelun kattavuutta on selvitetty aiempaa tarkemmin.
Elyn mukaan selvityksen johtopäätökset tulevat kuitenkin osittain erilaiseen lopputulemaan, kuin mitä selvityksen eri osissa olisi todettu. Elyn mukaan johtopäätöksissä on esimerkiksi nostettu esille etuja ja mahdollisuuksia, joita kunnan järjestämällä kuljetuksella olisi kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen verrattuna, mutta näitä seikkoja ei kuitenkaan olisi käsitelty kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen kokonaismyönteisyyden arvioinnissa. Lisäksi kokonaismyönteisyyden ja jätehuollon yleisen toimivuuden edistämisen arviointiin olisi ollut Elyn mukaan hyvä panostaa enemmän, sillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on päätöksessään (20/0784/2) pitänyt näitä seikkoja yhtenä perusteena asian palauttamiselle uudelleen käsittelyyn.
Valmistelija toteaan tarkennuksena Elyn huomioihin, että kokonaismyönteisyyden arvioinnissa kunnalle jää huomattava liikkumavara painottaa tavoitteiden kannalta tärkeimmiksi kokemiaan tekijöitä, jolloin kunta voi painottaa arvioinnissa juuri alueellisesti tärkeinä pitämiään seikkoja. Kokonaismyönteisyyttä arvioitaessa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta puhuvat seikat eivät silti tarkoita, etteikö kokonaismyönteisyys kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa silti voisi täyttyä. Lisäksi jätehuollon yleisen toimivuuden edistämisen arviointiin on tässä selvityksessä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös huomioiden panostettu aiempaa selvästi enemmän esimerkiksi huomioimalla eri alueiden erityiset ominaispiirteet sekä arvioimalla palvelun saatavuutta, kattavuutta ja palvelutasoa sekä kiinteistöjen liittymisastetta ja nykyisen järjestelmän aiheuttaman liikenteen vaikutuksia näillä alueilla.
Rovaniemen ympäristölautakunta nostaa lausunnossaan esiin, että selvityksen mukaan Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä 16 % ei kuulu järjestetyn jätehuollon piiriin. Pellon kunnassa vastaava luku on 41%. Näillä kiinteistöillä jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty. Lausunnossa todetaan myös, että ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee jonkin verran ilmoituksia liittyen puuttuviin jätehuoltosopimuksiin. Ilmoitukset liittyvät usein hajuhaittoihin, epäsiisteyteen, jätekasoihin maastossa, jätteenpolttoon sekä jäteastian liian pitkään tyhjennysväliin tai kokonaan puuttuvaan jäteastiaan. Lausunnossa todetaan, että sekä jätehuolto- että ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet huolehtia jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteiden täyttymisestä olisivat kunnan järjestämässä jätteenkulkujetuksessa nykyjärjestelmään verrattuna selkeämmät ja helpommin järjestettävissä.
Ympäristönsuojeluviranomainen myös katsoo, että jätelain sekä jätehuoltomääräysten velvoitteiden täyttymiseksi, kiertotalouden edistämiseksi ja kansallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi, kansalaisten tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi sekä roskaantumisen ja laittoman jätteenpolton ehkäisemiseksi kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen koko kunnan alueella olisi perusteltua. Kunnan järjestämä jätehuolto noudattaa myös Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman ja kiertotalouden tiekartan tavoitteita kun kuljetuslogistiikalla voidaan muun ohella vähentää jätteenkeräyksen ilmastovaikutuksia. Erityistä huolta ympäristönsuojeluviranomainen kiinnittää jätehuoltopalveluiden tasapuoliseen saatavuuteen koko laajan kaupungin/kunnan alueella. Siten jätteenkuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnalliseksi, erityisesti haja-asutusalueella ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan perusteltua.
Kaiken kaikkiaan ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus koko kunnan alueella olisi kokonaistaloudellisempi, toimivampi ja kattavampi ratkaisu nykytilanteeseen verrattuna.
Lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutus tulisi toteuttaa riittävän pienillä osa-alueina (kuten biojätteen erilliskeräyksessä on jo tehty) siten, että paikalliset yrityksillä on edellytykset osallistua kilpailuun. Lautakunnan näkemyksen mukaan jätehuoltopalvelujen järjestämisessä tulee myös huomioida kimppa-astioiden käytön edistäminen sekä kunnallisen jäteyhtiön hallintokulujen läpinäkyväisyys siten, että palveluita järjestettäessä ei synny ylimääräisiä hallintokuluja.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Alkki, kaupungininsinööri, janne.alkki@rovaniemi.fi
Jätehuoltojaosto merkitsee tiedoksi saapuneet lausunnot ja käy niiden pohjalta evästyskeskustelun kuljetusjärjestelmäpäätöksen jatkovalmistelua varten.
Päätös
Jätehuoltojaosto päätti keskustelun pohjalta antaa evästyksenä, että jaostolle järjestetään infotilaisuus, jossa käsiteltäisiin mahdollisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamista kunnan järjestämäksi ja miten muutos toteutettaisiin hankinnan ja palvelun tuottamisen näkökulmasta. Infossa tuotaisiin esiin muun muassa seuraavaa:
- hankintamenettelyn eri mahdollisuudet ja aikataulu
- urakka-alueiden jako, lukumäärä ja laajuuden määrittely
- vuoropuhelun järjestäminen jätteenkuljetusyritysten ja Napapiirin Residuum Oy:n kanssa.
Muiltaosin jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti kaupungininsinöörin esityksen mukaisesti.