Elinvoimalautakunta, kokous 12.12.2023

§ 112 Työllistäminen kunnan yksiköihin

ROIDno-2018-327

Aikaisempi käsittely

Konsernijaosto, 6.2.2018

Valmistelija

Sanna Mäensivu, palvelualuepäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Palkkatukityöllistämisen linjaukset vuodelle 2018

Palkkatuki on työnantajalle työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi myönnettävä tuki palkkauskustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta ja on tuella palkattuun sidottu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen käytöstä sovitaan työttömän työnhakijan kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Päätöksen palkkatuen myöntämisestä tekee aina TE-toimisto.

Rovaniemen kaupunki työllistää palkkatuen avulla pitkään työttömänä olleita kunnan eri yksiköihin. Vuonna 2017 työllistettiin kunnan eri yksiköihin yhteensä 258 henkilöä eri pituisiin työsuhteisiin. Yhteensä on työllistetty noin 105 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Eduro-säätiö työllisti palkkatukimäärärahaa hyödyntäen (Eduro-säätiön ostopalvelusopimus 2017-2018; KH 30.1.2017 §50) 25 henkilöä säätiön työpajoille ja näistä 9 asiakasta edelleen sijoitettiin yksityiselle sektorille. Vuonna 2016 työllistettyjä henkilöitä kuntaan on ollut 194, mikä on tarkoittanut noin 97 henkilötyövuoden työllistämisen määrää. Vuonna 2017 velvoitetyöllistettävien määrä nousi jopa 42 prosentilla verrattuna vuoteen 2016. Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan lakisääteistä velvollisuutta tarjota työtä työtä sellaiselle 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle, jonka ansiopäivärahan/peruspäivärahan enimmäisaika päättyy ennen kuin hän täyttää 61 vuotta. Osittain velvoitetyöllistettävien määrän suuresta noususta johtuen palkkatukimäärärahat ovat ylittyneet vuonna 2017 talousarviossa arvioidusta määrärahasta. Tähän ei ole voitu varautua talousarviossa, koska kunnalla ei ole etukäteen tietoa velvoitteen piiriin tulevien asiakkaiden määrästä. Vuonna 2018 velvoitteiden määrä ei tule laskemaan vaan pysyy vähintään samana. Myös muita työttömiä on saatu työllistettyä arvioitua enemmän kaupungin eri yksiköihin sekä Eduron työpajoille sekä edelleensijoitukseen. Näistä seikoista johtuen kaupunki on käyttänyt palkkatukeen noin 272 000€ (arvio) enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa on arvioitu.

Työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan vähintään 26 viikkoa palkkatyötä (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden eli tarkastelujakson aikana ja vähintään 18 tunnin viikoittainen työaika sekä työehtosopimuksen mukainen palkka. Työssäoloehtoon luetaan 75 % palkkatuella tuetusta työsuhteesta. Näin ollen työssäoloehdon täyttymiseksi kaupungin on työllistettävä henkilö vähintään 8 kuukaudeksi.

Kuntatyöllistämiseen varatulla määrärahalla voidaan työllistää noin 80 henkilöä 8 kk:n mittaiseen työsuhteeseen 85% työajalla. Yhteensä työllistettyjä saadaan noin 53,5 htv:n verran. Mikäli velvoitetyöllistettyjen määrä pysyy saman kuin vuonna 2017, käytetään heidän työllistämiseen noin 577680 € eli työllistetään noin 42 henkilöä 6 kk:n mittaiseen työsuhteeseen velvoitteen täyttymiseksi. Eduron työllistämiseen varatulla määrärahalla voidaan työllistää noin 16,5 htv. Yhteensä talousarvioon varatun määrärahan puitteissa voidaan työllistää arviolta noin 90 henkilötyövuotta.

Tammikuussa 2018 voimassaolevia työllistämispäätöksiä on 80 henkilölle ja tämän vuoden arvioidusta henkilötyövuosimäärästä on sidottu jo 27,5 htv (34%).

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Esitän että konsernijaosto vahvistaa vuodelle 2018 kuntatyöllistämisen yleiset perusteet ja painotusalueen:

Palkkatukityöllistäminen kohdennetaan pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleiden työttömien työllistämiseen. Työllistettävät ovat pääosin vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, mutta myös vähintään 200 päivää työmarkkinatukea saaneita voidaan työllistää, sillä siten voidaan ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä entisestään ja ehkäistä valumaa kunnan työmarkkinatukilistalle. Työllisyyspalvelut käsittelee kaikkien työnhakijoiden tilanteet yksilöllisesti ennen työnhakijoiden esittelyä yksiköille, varmistaakseen työllistettävän valmiudet työskentelyyn. Tämän jälkeen yksikkö vastaa valintaprosessin etenemisestä.

Palkkatukityösuhteisten työaika on vähintään 85% kokonaistyöajasta. Työllisyysmäärärahoista voidaan maksaa enintään 85% työajan palkkakustannukset. Mikäli yksiköt haluavat työllistää 100% työajalla, maksetaan erotus yksikön omista määrärahoista. Työllistämisjaksojen pituus on pääsääntöisesti 8 kuukautta. Yksiköt voivat halutessaan jatkaa palkkatukityöllistettävien työllistämisjaksoja maksamalla itse palkkauskustannusten ja palkkatuen välisen erotuksen. Palkkatukea vamman tai sairauden vuoksi saavien osalta voidaan tapauskohtaisesti harkita pidempiä työllistymisjaksoja. Työnsuunnittelijoiden työllistämisjaksot voivat olla pidempiä. Työnsuunnittelijan työnkuvassa painottuu työ- ja koulutuspaikkojen tai työllistymistä edistävien palvelujen suunnittelu ja järjestäminen ja he sijoittuvat pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden yksikköön. Työnsuunnittelijoiden työllistämisessä voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa työttömyyden keston suhteen.

Työllistämisjaksoihin liitetään Eduro-säätiöltä ostettavaa työhönvalmennuspalvelua asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Työllistävät yksiköt sitoutuvat tukemaan ja edistämään työntekijän työnhakua avoimille työmarkkinoille palkkatukityösuhteen aikana. Työllistetyt saavat osallistua työajalla työhönvalmentajan tapaamisiin työllistämisjakson aikana. Työhönvalmennuspalvelun tavoitteena on edistää työllistetyn oman osaamisen tunnistamista, ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistumista sekä auttaa työllistettyä löytämään väylä avoimille työmarkkinoille työllistämisjakson aikana/jälkeen. Nuorten, alle 30-vuotiaiden palkkatukityöllistämistä koordinoidaan Nuorten Ohjaamossa. Nuorten Ohjaamossa varmistetaan palkkatukityön oikea-aikaisuus ja prosessiin liitetään Eduron työhönvalmennuspalvelu, kuten yli 30-vuotiaille asiakkaillekin.

 

Päätös

Konsernijaosto päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Konsernijaosto, 6.2.2019

Valmistelija

Sanna Mäensivu, palvelualuepäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Palkkatukityöllistämisen linjaukset

Palkkatuki on työnantajalle työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi myönnettävä tuki palkkauskustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta ja on tuella palkattuun sidottu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen käytöstä sovitaan työttömän työnhakijan kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Päätöksen palkkatuen myöntämisestä tekee aina TE-toimisto.

Rovaniemen kaupunki työllistää palkkatuen avulla pitkään työttömänä olleita kunnan eri yksiköihin, auttaen pitkään työttömänä olleita ja nuoria pääsemään osaksi työelämää vahvistamalla työllistettyjen osaamista ja työelämävalmiuksia ja edistäen heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille työllistämisjakson jälkeen.

Osa työllistämisestä (noin kolmasosa) on kunnille kuuluvaa lakisääteistä velvoitetyöllistämistä.Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan kunnan lakisääteistä velvollisuutta tarjota työtä työtä sellaiselle 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle, jonka ansiopäivärahan/peruspäivärahan enimmäisaika päättyy ennen kuin hän täyttää 61 vuotta. Kunnalla ei ole etukäteen tietoa velvoitteen piiriin tulevien asiakkaiden määrästä. Vuonna 2018 velvoitetyöllistettävien määrä oli  80 henkilöä, määrä nousi noin 22 prosentilla verrattuna vuoteen 2017. Velvoitetyöllistettävät eivät ole kunnan osarahoittamalla kelan työmarkkinatukilistalla. Näin ollen, vain vajaa 70% työllistämisestä kohdentuu kunnan työmarkkinatuen rahoitusosuuden listalla oleviin työnhakijoihin. Mitä enemmän vuoden aikana tulee velvoitetyöllistettäviä, sitä vähemmän voidaan määrärahalla työllistää niitä työnhakijoita, joista kunta rahoittaa osaltaan työmarkkinatukimaksuja.

Vuonna 2018 työllistettiin kunnan eri yksiköihin yhteensä 193 henkilöä eri pituisiin työsuhteisiin. Yhteensä on työllistetty 77,13 (joista velvoitteita noin 25) henkilötyövuoden verran. Lisäksi Eduro-säätiö työllisti palkkatukimäärärahaa hyödyntäen (Eduro-säätiön ostopalvelusopimus 2017-2018; KH 30.1.2017 §50) 24 henkilöä säätiön työpajoille ja näistä 9 asiakasta edelleen sijoitettiin yksityiselle sektorille, 11 palkkatuetuista suorittaa opintoja oppisopimuksella. Työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan vähintään 26 viikkoa palkkatyötä (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden eli tarkastelujakson aikana ja vähintään 18 tunnin viikoittainen työaika sekä työehtosopimuksen mukainen palkka. Työssäoloehtoon luetaan 75 % palkkatuella tuetusta työsuhteesta. Näin ollen työssäoloehdon täyttymiseksi kaupungin on työllistettävä henkilö vähintään 8 kuukaudeksi.

Kuntatyöllistämiseen on varattu vuodelle 2019 noin 2,7M€ (TA 2019). Kaupungin osuus tästä on  1 550 000€ minkä lisäksi saadaan valtion palkkatukea noin 1 180 000€. Määrärahalla voidaan työllistää yhteensä arviolta noin 122 henkilötyövuotta (189 henkilöä) kaupungin yksiköihin sekä Edurolle. Velvoitetyöllistämiseen kiintiöstä menee arviolta noin 34-36 henkilötyövuotta (noin 70 henkilöä).

Tammikuussa 2019 voimassaolevia työllistämispäätöksiä on 65 henkilölle ja tämän vuoden arvioidusta henkilötyövuosimäärästä on sidottu 15,5 htv (14%).

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Esitän että konsernijaosto vahvistaa kuntatyöllistämisen yleiset perusteet ja painotusalueen seuraavasti:

Palkkatukityöllistäminen kohdennetaan pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleiden työttömien työllistämiseen. Työllistettävät ovat pääosin vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita, mutta myös 200 päivää työmarkkinatukea saaneita voidaan työllistää, sillä siten voidaan ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä entisestään ja ehkäistä valumaa kunnan työmarkkinatukilistalle. Lisäksi voidaan harkinnanvaraisesti työllistää työmarkkinatuella olevia alle 30-vuotiaita nuoria.

Työllisyyspalvelut käsittelee kaikkien työnhakijoiden tilanteet yksilöllisesti ennen työnhakijoiden esittelyä yksiköille, varmistaakseen työllistettävän valmiudet työskentelyyn. Tämän jälkeen yksikkö vastaa valintaprosessin etenemisestä.

Palkkatukityösuhteisten työaika on pääsääntöisesti 85 % työajasta, mutta asiakastarpeen mukaan voidaan työllistää myös lyhyemmällä työajalla, kuitenkin niin että asiakkaan työssäoloehto työsuhteen aikana täyttyy. Työllisyysmäärärahoista voidaan maksaa enintään 85% työajan palkkakustannukset. Mikäli yksiköt haluavat työllistää 100% työajalla, maksetaan erotus yksikön omista määrärahoista. Työllistämisjaksojen pituus on pääsääntöisesti 8 kuukautta. Yksiköt voivat halutessaan jatkaa palkkatukityöllistettävien työllistämisjaksoja maksamalla itse palkkauskustannusten ja palkkatuen välisen erotuksen. Palkkatukea vamman tai sairauden vuoksi saavien osalta työllistymisjakson pituus on 8-12 kk. Työnsuunnittelijoiden työllistämisjaksot voivat olla pidempiä, mikäli työ on projekti/kausiluontoista työtä. Työnsuunnittelijan työnkuvassa painottuu työ- ja koulutuspaikkojen tai työllistymistä edistävien palvelujen suunnittelu ja järjestäminen ja he sijoittuvat pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden yksikköön. Työnsuunnittelijoiden työllistämisessä voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa työttömyyden keston suhteen.

Koska kuntatyöllistämisen tavoitteena on aina helpottaa työllistetyn siirtymistä avoimille työmarkkinoille, voidaan tapauskohtaisesti työllistymisjaksolle sisällyttää työhönvalmennusta, osaamisen kehittämistä ja/tai edelleensijoitusta yrityksiin. Kaikki työllisyysmäärärahoilla työllistävät yksiköt sitoutuvat työllistetyn työllistymisedellytysten vahvistamiseen työllistämisjaksoilla edellä mainittujen keinojen avulla. Työllistetyt saavat osallistua työajalla työhönvalmentajan tapaamisiin työllistämisjakson aikana. Työhönvalmennuspalvelun tavoitteena on edistää työllistetyn oman osaamisen tunnistamista, ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistumista sekä auttaa työllistettyä löytämään väylä avoimille työmarkkinoille työllistämisjakson aikana/jälkeen. Nuorten, alle 30-vuotiaiden palkkatukityöllistämistä koordinoidaan Nuorten Ohjaamossa. Nuorten Ohjaamossa varmistetaan palkkatukityön oikea-aikaisuus ja prosessiin liitetään tarvittaessa  työhönvalmennuspalvelua, kuten yli 30-vuotiaille asiakkaillekin.

Nämä linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.

Päätös

Konsernijaosto kuuli asiassa vt. kehittämispäällikkö Sanna Mäensivua.

Konsernijaosto päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Elinvoimalautakunta, 25.1.2022

Valmistelija

Sanna Mäensivu, palvelualuepäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Palkkatuki on työnantajalle työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi myönnettävä tuki palkkauskustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on parantaa tuella palkattavan henkilön  ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta ja on tuella palkattuun sidottu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen käytöstä sovitaan työttömän työnhakijan kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE- toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. 

Rovaniemen kaupunki työllistää palkkatuen avulla pitkään työttömänä olleita kunnan eri yksiköihin. Vuonna 2019 työllistettiin kunnan eri yksiköihin 171 palkkatuettua työntekijää eri pituisiin työsuhteisiin. Vuonna  2020 palkkatuella työllistettyjä on ollut eri yksiköissä 96 eri jaksoa ja viime vuonna 2021 työllistämisjaksoja yksiköissä toteutettiin 140. Velvoitetyöllistettyjen määrä oli edellisenä vuonna 2021 yhteensä 41 henkilöä. Velvoitetyöllistämisellä tarkoitetaan lakisääteistä velvollisuutta tarjota työtä työtä sellaiselle 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle, jonka ansiopäivärahan/peruspäivärahan enimmäisaika päättyy ennen kuin hän täyttää 61 vuotta. Vuonna 2022 velvoitteiden määrä ei tule laskemaan, vaan pysyy vähintään samana.

Vuonna 2020 tilinpäätöksen mukaan kuntatyöllistämisen toteutunut toimintakate oli noin 500 000€ (toimintakulut 816 000€, valtiolta saatu palkkatuki 471 000€). Vuonna 2021 kuntatyöllistämiseen oli budjetoitu (toimintakate) 1,3M€, tilinpäätös viime vuodelta ei ole vielä valmistunut. Vuonna 2022 kuntatyöllistämiseen on varattu noin 1M€ (toimintakate). Vuosina 2020-2021 kuntatyöllistämistä on vähentänyt koronapandemian vaikutukset yksiköiden toimintaan ja todennäköisesti näin jatkuu myös vuoden 2022 osalta. 

 Kuntatyöllistämisen linjauksiksi esitetään seuraavaa:

Kuntatyöllistäminen kohdennetaan pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Työllistettävät ovat pääosin vähintään 200 päivää työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita, sillä siten voidaan ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä ehkäistä valumaa kunnan työmarkkinatukilistalle. Poikkeuksen muodostavat työttömät maahanmuuttajat ja osatyökykyiset henkilöt – heitä voidaan työllistää käyttäen harkintaa työttömyyden keston suhteen. Lisäksi voidaan harkinnanvaraisesti työllistää työmarkkinatuella olevia alle 30- vuotiaita nuoria, jotta heidän siirtymänsä työmarkkinoille edistyisi. 

Työsopimuslain 1 luvun 3 a § mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvää. Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:ssä säädetään. Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Työllistämisessä  tulee noudattaa työsopimuslakia. Pääsääntöisesti työllistävä yksikkö vastaa määräaikaisuutta käytettäessä sen perusteesta, mutta työllistettäessä pitkäaikaistyöttömiä työsopimuslain 3a §:n nojalla työllisyysyksikkö tarkistaa työllistämisen edellytysten täyttymisen.

Kuntatyöllistämiseen varatulla määrärahalla voidaan työllistää noin 90 henkilöä 8 kk:n mittaiseen työsuhteeseen 85% työajalla. Kuntatyöllistämistä toteutetaan määrärahojen puitteissa.

Kuntatyöllistämisen kohderyhmät:

  • vähintään 200 päivää työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät, työllistämisjakson pituus pääosin 8kk, harkinnanvaraisesti 12 kk.

  • työttömät maahanmuuttajat, jotka ovat kotoutumislain piirissä, jakson pituus pääosin 8kk, harkinnanvaraisesti 18kk asti.

  • osatyökykyiset työttömät, jakson pituus 8-12kk, harkinnanvaraisesti 18 kk asti.

  • nuoret (alle 30 v.), jotka ovat työmarkkinatuen piirissä, jakson pituus pääosin 8kk, harkinnanvaraisesti 12 kk.

 

Mikäli kohderyhmään kuuluvan henkilön kohdalla yhdistetään palkkatukijaksolle oppisopimus, jakson pituus voi olla koko koulutuksen mittainen, kuitenkin maksimissaan 3 vuotta.

Kaikki työllisyysmäärärahoilla työllistävät yksiköt sitoutuvat työllistetyn työllistymisvalmiuksien vahvistamiseen työllistämisjaksoilla. Koska kuntatyöllistämisen tavoitteena on aina edistää työllistetyn siirtymistä avoimille työmarkkinoille, voidaan työllistämisjaksolle tapauskohtaisesti sisällyttää työhönvalmennusta, osaamisen kartoitusta ja osaamisen kehittämistä. Työllistetyt saavat osallistua työajalla työhönvalmentajan/työvalmentajan tapaamisiin palkkatukijakson aikana. Vuoden 2022 aikana kehitetään ja pilotoidaan myös ns. siirtämistä toisen työnantajan tehtäviin, ns. käyttäjäyritykseen. Tästä on olemassa TE-palveluiden ohjeistukset sekä sopimukset ja lomakkeet. 

Työnsuunnittelijoiden työllistämisjaksot voivat olla pidempiä, mikäli työ on projekti /kausiluontoista työtä. Työnsuunnittelijan työnkuvassa painottuu työ- ja koulutuspaikkojen tai työllistymistä edistävien palvelujen suunnittelu ja järjestäminen ja he sijoittuvat pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden yksikköön. Työnsuunnittelijoiden työllistämisessä voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa työttömyyden keston suhteen.

Työllisyyspalvelut käsittelee kaikkien työnhakijoiden tilanteet yksilöllisesti ennen työnhakijoiden esittelyä yksiköille, varmistaakseen työllistettävän valmiudet työskentelyyn. Tämän jälkeen yksikkö vastaa valintaprosessin etenemisestä.

Työhönvalmennuspalvelun tavoitteena on edistää työllistetyn oman osaamisen tunnistamista, ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistumista sekä auttaa työllistettyä löytämään väylä avoimille työmarkkinoille työllistämisjakson aikana/jälkeen. Osatyökykyisten ja maahanmuuttajien kohdalla sitoudutaan erityisesti työhönvalmentajapalvelun hyödyntämiseen työllistämisjakson aikana oikea-aikaisesti toimien. Työllisyyspalveluiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä palkkatukityössä olevan työllistetyn osaamisen kartoittamisessa (esim. Foreammattia käyttäen) ja muiden työkalujen, kuten kykyviisarin hyödyntämisessä jakson aikana. 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta hyväksyy edellä esityt linjaukset  kuntatyöllistämiseen, linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiassa työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivua.

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Tämän asian päätöksenteon jälkeen klo 17.04 poistuivat jäsen Riikka Knuuti, työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivu, palvelualuepäällikkö Tuula Rintala-Gardin ja vs. palvelualuepäällikkö Hajnalka Kiss-Herttua. 

Valmistelija

  • Sanna Mäensivu, palvelualuepäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi
  • Tiina Suopajärvi, työnsuunnittelija, tiina.suopajarvi@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntatyöllistäminen eli palkkatuella työllistäminen kunnan yksiköihin 

Rovaniemen kaupunki tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä työllistämällä kunnan omiin yksiköihin palkkatuen avulla. Kuntatyöllistäminen kohdennetaan pitkään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistämiseen. Työvoimaviranomainen voi myöntää palkkatukea sellaisen työttömän työllistämiseen, jolla on puutteita ammatillisessa osaamisessa, tai henkilön pysyvä tai pysyväisluonteinen vamma tai sairaus vähentää hänen mahdollisuuksiaan sopivan työn saamiseen tai henkilö on 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön. Yksiköihin työllistettävät henkilöt ovat pääosin vähintään 200 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita, sillä siten voidaan ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä entisestään ja ehkäistä valumaa kunnan työmarkkinatukilistalle.

Vuonna 2022 työllistettiin palkkatuella 153 henkilöä. Kuluvana vuonna 2023 on marraskuussa työllistetty 100 henkilöä. Määrärahaa ensi vuodelle on kunnan yksiköihin työllistämisen menoihin sekä kolmannen sektorin työllistämisen avustuksiin varattu noin 900 000€.

Palkkatukijaksot kunnan yksiköissä ovat pääsääntöisesti 8 kuukauden mittaisia kestoltaan. Tämä perustuu tällä hetkellä voimassa olevaan työssäoloehdon täyttymiseen, joka palkkatukityössä vaatii vähintään 8 kuukauden mittaisen työsuhteen. Jos palkkatukijaksoon yhdistetään oppisopimus, niin työllistämisjakson pituus voi olla koko oppisopimuksen ajalle, kuitenkin enintään kolmen vuoden mittainen. Mikäli yksikkö työllistää alentuneesti työkykyisen henkilön, työllistämisjakson pituus voi harkintaan perustuen olla jopa 24kk, mikäli henkilön palkkatukioikeus tämän sallii ja peruste määräaikaisuudelle on olemassa. Rovaniemen kaupungin sekä Moninetin ja Rovaniemen Kansalaistalon välisiin avustussopimuksiin liittyen voidaan työttömyyden keston tarkastelun ja työllistämisjaksojen pituuden suhteen käyttää harkintaa. 

Palkkatuella työllistettyjen työntekijöiden työaika kunnan yksiköissä on pääsääntöisesti 80 % TES:n mukaisesta viikkotyöajasta, mutta työnhakijan tarpeen mukaan (kuten alentunut työkyky) voidaan työllistää myös lyhyemmällä työajalla, kuitenkin niin, että asiakkaan työssäoloehto työsuhteen aikana täyttyisi eli viikkotyöaika olisi vähintään 18 tuntia. Työssäoloehtoon on uuden hallitusohjelman mukaisesti suunniteltu muutoksia ja lakimuutokset niihin liittyen tulevat voimaan aikaisintaan syyskuussa 2024. Tämän jälkeen on arvioitava uudelleen kunnan palkkatukityöllistämisen tilannetta. 

Työllisyyspalvelut käsittelee kaikkien työnhakijoiden tilanteet yksilöllisesti ennen työnhakijoiden esittelyä yksiköille, varmistaakseen työllistettävän palkkatukioikeuden ja hänen valmiutensa työhön. 

Työllistämisessä tulee noudattaa työsopimuslakia (55/2001). Työsopimuslain 1 luvun 3 a § mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan.  Yksiköt vastaavat itse määräaikaisuuden perusteista siltä osin kuin työsopimuslaki edellyttää, mikäli kyse ei ole työllisyysyksikön tarkistamasta pitkäaikaistyöttömyyden perusteella tehdystä enintään 12kk yhteenlasketusta määräaikaisuudesta. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Samppa Määttä, vs. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta päättää työllisyysmäärärahoilla kunnan yksiköihin työllistämisen linjauksista esitetyn mukaisesti. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.

Päätös

Palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivu kertoi asian lautakunnalle.

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Tiina Suopajärvi