Sivistyslautakunta, kokous 20.11.2024

Perustelut

Rovaniemen kaupungin hallintosäännössä (KV 19.6.2023 §150) § 23 todetaan, että hallintosäännössä 22 §:ssä määritellyt toimialat voivat palveluiden tuottamiseksi jakaantua tarkoitustaan vastaaviksi palvelualueiksi, jotka voivat edelleen jakaantua tarkoitustaan vastaaviin palvelualueisiin. Toimialan palvelualuejaosta päättää toimialaa johtava lautakunta, joka päättää yksityiskohtaisemmin palvelualuetasoista, palveluiden määrästä, jaosta ja nimityksistä. Sivistyslautakunta on delegointipäätöksessään päättänyt, että palvelualuepäällikön valitsee lautakunta.

Nykyinen organisointimalli on luotu kuntien yhdistymisen myötä 2006, jolloin toimintamalliksi valittiin tilaaja-tuottajamalli. Tässä mallissa varsinainen palvelujen tuotanto organisoitiin palvelukeskuksiin ja tilaajalla oli oma organisaatiorakenteensa. Myös tehtävänimikkeet ovat säilyneet ko. organisaatiorakenteen mukaisina. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut merkittävästi kuntien yhdistymisen jälkeen ja voimassa oleva palvelualuejako voi hidastaa merkittävästikin toiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoja on purettu sekä toiminnan, että lainsäädännän toimesta viimeisen 15 vuoden aikana. Perusopetuksen katsotaan olevan suoraa jatkumoa varhaiskasvatukselle. Esiopetusta annetaan perusopetuksen lainsäädännön mukaisesti ja esiopetuksen siirtymisestä 2-vuotiseksi neuvotellaan parhaillaan. Varhaiskasvatuksessa on siirrytty valtakunnallisesti perusopetuksen lainsäädännön mukaisesti kolmitasoisen tuen malliin. Erityistä tukea katsotaan tällä hetkellä korostetusti yhteisenä jatkumona varhaiskasatuksesta perusopetukseen. Rovaniemellä on siirrytty kolmiportaisen tuen osalta yhteiseen prosessiin ja lautakunta on omalta osaltaan ollut muutosta päätöksillään edistämässä. Myös asiakasprosessien jatkuvuus ja yhtenäisyys varhaiskasvatuksesta perusopetukseen on olennaisaen tärkeää. Palveluita ja palvelualueita yhdistämällä voidaan edesauttaa ja varmistaa sujuvat asiakasprosessit. Palvelualueiden yhteisiä prosessja on nykyään lähdes kaikessa toiminnassa. 

Palvelualueiden yhdistämisellä on tavoite vahvistaa ja hyödyntää osaamista sekä osaaamisen kehittämistä. Lainsäädännän sekä työn muutosen seurauksena työn vaativuus on koko ajan lisääntynyt. Päätöksenteon, asiakasprosessien sekä palveluiden toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää taata organisaation osaaminen sekä osaamisen kehittäminen. Uusien rekrytointien sijaan parempi  ja tuottavampi vaihtoehto on tavoitella olemassa olevan henkilöstön osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Tämä voidaan toteuttaa ja saaavuttaa parhaiten palvelualueet yhdistämällä. Kaupungissa meneillään olevan talouden tasapainotusohjelman tavoitteena on osaltaan hallita henkilöstömenojen kasvua. Henkilöstön tehokas osaamisen hyödyntäminen palvelee myös talouden tasapainotusta. 

Varhaiskasvatuksessa ja koulutuspalveluissa on useita lautakuntien valmisteluun sekä itse palveluihin liittyviä prosesseja, joissa on mahdollista yhdistää ja hyödyntää yhteistä osaamista.  Työprosessien yhdistämisellä palveluihin muodostuu myös työpareja, jolla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista sekä vähentää mahdollisten poissaolojen aiheuttamaa riskiä. Yhteistyötä ja osaamisen jakamista ja yhdistämistä voidaan hyödyntää opetussuunnitelmien laatimisessa,  pedagogiikan kehittämisessä, digitalisaation kehittämisessä niin palveluissa kuin hallinnossa ja johtamisessa, palveluverkkosuunitelmissa, oppilassijoittelussa, esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä, annaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä, henkilöstöhallinnossa ja rekrytoinneissa sekä erilaisissa hankinnoissa.

Edellä mainittujen syiden vuoksi on perusteltua, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelualueet yhdistetään yhdeksi uudeksi palvelualueeksi. Muutoksen yhteydessä ei rekrytoida uusia työntekijöitä.