Jätehuoltojaosto, kokous 12.12.2024

Perustelut

Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto

Kunnilla on lain säätämä velvollisuus järjestää muun muassa vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asunnossa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuollon asukkaille. Lisäksi kunnan vastuulle kuuluu tietyin edellytyksin sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätehuollon järjestäminen sekä ne liikehuoneiston yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä yhdessä edellä tarkoitettujen jätteiden kanssa.

Kunnan on huolehdittava, että sen vastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta asianmukaiseen käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus (JL 36 §). Jätelakiin on jätetty kuitenkin mahdollisuus valita myös kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus), mikäli jätelain määrittämät edellytykset täyttyvät (JL 37 §).

Nykyinen tilanne

Rovaniemellä on aiempien päätösten nojalla käytössä sekalaisen yhdyskuntajätteen eli sekajätteen jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmä, jossa rajatuilla haja-asutusalueilla toimii kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja muilla alueilla on kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Pellossa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus koko kunnan alueella. Ranuan kunnan alueella puolestaan on kunnan järjestämä jätteenkuljetus koko kunnan alueella.

Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla asiakas voi valita, minkä jätehuoltopalveluja tarjoavan yrityksen kanssa tekee jätehuoltosopimuksen jätteen kuljetuksesta. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätteenkuljetukset kilpailuttaa Napapiirin Residuum Oy:n ja jätehuoltosopimukset tehdään Residuumin kanssa.

Napapiirin Residuum Oy on Rovaniemen kaupungin sekä Pellon ja Ranuan kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, joka palvelee omistajakuntien asukkaita, loma-asujia sekä yrityksiä sekä tuottaa kuntien lakisääteiset jätehuoltopalvelut. Yhtiö vastaa omistajakuntiensa alueella muun muassa hyötykäyttömateriaalien ja vaarallisten materiaalien jätehuollon järjestämisestä, hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden loppusijoittamisesta sekä jätehuollon neuvonnasta ja tiedottamisesta. Residuumilla ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan se hankkii tarvittavat palvelut jätealan yrityksiltä.

Jätelain uudistuksen myötä asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän bio- ja pakkausjätteen kerääminen tulivat tietyiltä osin kunnan kilpailutettavaksi ja järjestettäväksi Rovaniemen taajama-alueilla vuoden 2023 heinäkuusta alkaen. Keräyksestä huolehtii Residuum.

Päätöksenteko

Jätteenkuljetusjärjestelmästä tekee päätöksen kunnan jätehuoltoviranomainen, jota tehtävää Rovaniemen, Ranuan ja Pellon alueella hoitaa kuntien tekemän sopimuksen mukaisesti Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto. 

Kunnan jätehuoltoviranomaisen tulee tehdä päätös kuljetusjärjestelmästä kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Kuntien, jätelaitoksen ja muiden asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt huomioon.

Jätelain 37 §:n mukaan kunnan on seurattava ja valvottava, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikki lain edellyttämät edellytykset täyttyy sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.

Huomioitavaa myös on, että kunta voi halutessaan siirtyä kunnan järjestämään kuljetukseen niin päätettäessä, vaikka kaikki jätelain ehdot täyttyisivätkin kiinteistön haltijan järjestämissä kuljetuksissa.

Selvitys jätteenkuljetusjärjestelmistä

Edellä mainittujen edellytysten täyttymisen valvomiseksi sekä päätöksenteon tueksi Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikan yksikkö on teettänyt Jätteenkuljetusjärjestelmien arviointi Rovaniemellä ja Pellossa -selvityksen, jossa arvioitiin ja vertailtiin eri kuljetusjärjestelmien vaikutuksia jätteenkuljetuksiin Rovaniemen sekä Pellon kuntien alueella. Selvityksen tueksi muodostettiin ohjausryhmä, joka osallistui selvitystyön ohjaamiseen. Ohjausryhmässä oli mukana viranomaisia Rovaniemen ja Pellon kunnista sekä Napapiirin Residuum Oy:n edustajia.

Selvityksessä tarkasteltiin, täyttyvätkö jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaiset ehdot Rovaniemen ja Pellon alueilla, kuten laki kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kohdalla edellyttää. Selvityksen yhtenä lähtökohtana toimi myös Pohjois-Suomen Hallinto-oikeuden päätöksessä (20/0784/2) esiin nostetut aiempien selvitysten puutteet, joita tarkennettiin tässä selvityksessä. Päätöksessä edellytettiin arvioitavan jätelain mukaisten ehtojen täyttymistä aiempaa kattavammin huomioiden eri alueiden ominaispiirteet, kuten keskustaajamat ja niitä ympäröivät maaseutumaiset alueet, kiinteistöjen liittymisaste ja kuljetusjärjestelmän vaikutusta siihen sekä liikennevaikutuksia ja jätehuollon yleistä toimivuutta.

Selvitys rajattiin kunnan vastuulle kuuluviin yhdyskuntajätteen jätteenkuljetuksiin. Sakokaivo- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.

Selvityksen tulos

Selvityksen perusteella nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida todeta yksiselitteisesti täyttävän kaikkia jätelain 35 ja 37 § mukaisia ehtoja Rovaniemellä ja Pellossa eri alueilla (taajama, kylä, pienkylä, maaseudun harva-asutus). Kattavuuden osalta alueella on sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja, jotka joko jäävät etäälle nykyisistä kiinteistökohtaisen keräyksen reiteistä tai sijoittuvat palvelujen vaikutuspiiriin, mutta eivät ole liittyneet alueella järjestettyyn jätehuoltoon.

Selvityksen perusteella Rovaniemen ja Pellon alueella on jätehuollon kuljetuspalveluita tarjolla vakituisille asunnoilla, mutta kiinteistöt eivät ole kuitenkaan liittyneet jätehuoltoon. Selvityksessä ei saatu tietoja, miksi palveluiden saatavuuden piirissä olevat kiinteistöt eivät ole liittyneet jätehuoltoon. 

Vapaa-ajan asuntojen osalta alueella on kiinteistöjä, joihin selvityksen perusteella olisi saatavilla jätehuoltopalveluita, mutta kiinteistöt eivät ole kuitenkaan liittyneet jätehuoltoon. Lisäksi alueella on kiinteistöjä, joille jätehuollon kuljetuspalveluita ei välttämättä ole tarjolla, ja joita ei ole liitetty kunnan täydentävään keräykseen. Kauempana nykyisistä keräysreiteistä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osalta ei ole varmuutta, onko palveluja saatavilla kohtuullisin ehdoin.

Kunnan järjestämän kuljetuksen osalta on nähtävissä etuja ja mahdollisuuksia, joita kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetuksella on vaikea saavuttaa. Näitä ovat erityisesti:

• Keräys- ja urakka-aluejako suunnitellaan kokonaisuutena kuljetusten kilpailuttamista varten: sekajätteen (polttokelpoisen jätteen) osalta kaikki asiakaskiinteistöt liitetään palveluun joko kiinteistökohtaisen keräyksen asiakkuudella tai yhteiskeräyspisteiden käytön asiakkuudella.
• Syntypaikkalajitteluun perustuvan järjestelmän mitoittaminen, laajentaminen ja käsittelykapasiteetin varaaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.
• Palvelun laatua valvotaan urakkasopimusten puitteissa asiakkaan puolesta ja urakoitsijaa voidaan palkita hyvästä suorituksesta yleisesti käytössä olevilla ns. bonusjärjestelmillä. 
• Tehtyjen selvitysten ja vertailujen perusteella kuljetushinnat ovat kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa olleet 20–40 prosenttia edullisemmat kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa.
• Muun muassa asiakaspalvelun keskittäminen, syntypaikkalajittelun kokonaiskehittäminen sekä kannustinmallien ja uusien keräysmenettelyjen pilotointi- ja käyttöönotto mahdollistuvat tai ovat helpommin toteutettavissa. Ns. kaksoiskuljetusjärjestelmässä näiden asioiden edistäminen olisi rajoitetumpaa. Kaksoiskuljetusjärjestelmä muodostuisi polttokelpoisen jätteen jäädessä kiinteistön haltijan järjestämäksi bio- ja pakkausjätteiden siirtyessä uudistetun lain mukaisesti kunnan järjestämiin kuljetuksiin. Myös pelkästään polttokelpoisen jätteen osalta säilyisi kaksoiskuljetusjärjestelmä kiinteistökohtaisen keräyksen ja yhteiskeräyspisteisiin perustuvan keräyksen osalta.
• Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat tehtyjen alueellisten selvitysten mukaisesti noin 15–30 % pienempiä kunnan järjestämissä kuljetuksissa verrattuna kiinteistön haltijan järjestämiin kuljetuksiin.
• Kotitalouksien aseman kannalta: palvelun saamisen varmuus, edullisemmat kuljetushinnat, tasapuolisen kohtelun varmistaminen ja jäteneuvonnan sekä asiakaspalvelun keskittyminen.
• Yritysten kannalta: Hyvin toteutettu kilpailutus voi antaa sekä pienille yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa että uusille yrityksille aloittamismahdollisuuden.
• Viranomaistoiminnan kannalta: Osa tarvittavasta seurannasta, valvonnasta ja epäkohtiin puuttumisesta tapahtuu jo jätelaitoksen operatiivisen toiminnan yhteydessä.

Selvityksen käsittely

Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan 16.12.2022 § 28 pyytää selvityksestä lausuntoja kuntalaisilta, Rovaniemen kaupunginhallitukselta ja Pellon kunnanhallitukselta, Rovaniemen ympäristölautakunnalta, Lapin Ely-keskukselta sekä niiltä jätteenkuljetusyrityksiltä, jotka toimittavat tietoja jätteenkuljetuksesta Rovaniemen jätehuoltojaostolle. Lausuntonsa antoivat Napapiirin Residuum Oy, Lapin Lapin ELY-keskus ja Rovaniemen ympäristölautakunta.

Jätehuoltojaosto merkitsi tiedoksi saapuneet lausunnot kokouksessaan 29.9.2023 § 23 ja kävi niiden pohjalta evästyskeskustelun kuljetusjärjestelmäpäätöksen jatkovalmistelua varten. Jätehuoltojaosto päätti, että jaostolle järjestetään infotilaisuus, jossa käsiteltäisiin mahdollisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamista kunnan järjestämäksi ja miten muutos toteutettaisiin hankinnan ja palvelun tuottamisen näkökulmasta. Infossa tuotaisiin esiin muun muassa hankintamenettelyn eri mahdollisuudet ja aikataulu, urakka-alueiden jako, lukumäärä ja laajuuden määrittely sekä vuoropuhelun järjestäminen jätteenkuljetusyritysten ja Napapiirin Residuum Oy:n kanssa. Info järjestettiin puolen päivän seminaarina 13.3.2024 Napapiirin Residuum Oy:n toimitiloissa.

Kuljetusjärjestelmän muuttaminen

Edellä todetun selvityksen perustella Rovaniemellä ja Pellossa nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla ei kaikkien jätelain 35 ja 37 §:n mukaisten ehtojen voida katsoa täysin täyttyvän lain edellyttämällä tavalla, jonka vuoksi kuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnan järjestämäksi koko jätehuoltoviranomaisen toimialueella tulee ottaa käsittelyyn.

Jätelain edellyttämällä tavalla siirtymiselle kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen varattaisiin riittävä siirtymäaika siten, että kunnanjärjestämä jätteenkuljetus alkaisi Rovaniemen kaupungin ja Pellon kunnan alueella syksystä 2027 alkaen. Samalla kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Rovaniemen kaupupungin ja Pellon kunnan alueella päättyisi. Ranualla pysytettäisiin voimassa kunnanjärjestämä jätteenkuljetus.

Kaikkien jätteenkuljetusyritysten edellytykset menestyä kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetuksessa pyrittäisiin mahdollistamaan jakamalla alue sopivan kokoisiin urakka-alueisiin ja tarvittaessa yhdistämään sekajätteen kuljetukset tietyiltä osin jo kunnan vastuulla olevien bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten kanssa sekä mahdollistamalla tarkoituksenmukaiset urakkaehdot ja sopimuskaudet. Usean yrityksen menestymistä kilpailutuksessa voitaisiin mahdollistaa rajaamalla sitä, kuinka monta urakka-aluetta yksi tarjoaja voi saada hoidettavakseen.

Ennen hankintoihin liittyvien yksityiskohtien päättämistä, markkinatietoa kartoitettaisiin järjestämällä vuoden 2026 aikana markkinavuoropuhelutilaisuuksia, joissa yritykset ja muut asianosaiset voisivat kertoa näkemyksensä hankinnan valmistelua varten. Hankinnassa huomioitaisiin yritysten näkemysten ohella myös reittilogistiikan ja keräyskaluston optimointi sekä kuljetuskaluston vähäpäästöisyys.

Perustelut

Teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto pyytää kaupunginhallitukselta lausuntoa suunnitellusta kunnan järjestämään jätteenkuljetusjärjestelmään siirtymisestä. Rovaniemellä on tällä hetkellä käytössä sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksen kaksoisjarjestelmä, jossa rajatulla haja-asutusalueilla toimii kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja muilla alueilla on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Pellossa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koko kunnan alueella.

Jätelain 37 §:n mukaan kunnan on seurattava ja valvottava, että kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaikki lain edellyttämät edellytykset täyttyy sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.

Jätehuoltojaosto on teettänyt Jätteenkuljetusjärjestelmien arviointi Rovaniemellä ja Pellossa -selvityksen, jossa arvioitiin ja vertailtiin eri kuljetusjärjestelmien vaikutuksia jätteenkuljetuksiin Rovaniemen sekä Pellon kuntien alueella. Selvityksen perusteella nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida todeta yksiselitteisesti täyttävän kaikkia jätelain 35 ja 37 §:n mukaisia ehtoja Rovaniemellä ja Pellossa eri alueilla, jonka vuoksi kuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnan järjestämäksi koko jätehuoltoviranomaisen toimialueella tulee ottaa käsittelyyn.

Selvityksen yhteenvetoluvussa sivulla 45 todetaan seuraavaa:

"Kunnan järjestämän kuljetuksen osalta on nähtävissä etuja ja mahdollisuuksia, joita kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetuksella on vaikea saavuttaa. Näitä ovat erityisesti:

- Keräys ja urakka-aluejako suunnitellaan kokonaisuutena kuljetusten kilpailuttamista varten. Sekajätteen (polttokelpoisen jätteen) osalta kaikki asiakaskiinteistöt liitetään palveluun joko kiinteistökohtaisen keräyksen asiakkuudella tai yhteiskeräyspisteiden käytön asiakkuudella.

- Syntypaikkalajitteluun perustuvan järjestelmän mitoittaminen, laajentaminen ja käsittelykapasiteetin varaaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.

- Palvelun laatua valvotaan urakkasopimusten puitteissa asiakkaan puolesta ja urakoitsijaa voidaan palkita hyvästä suorituksesta yleisesti käytössä olevilla ns. bonusjärjestelmillä.

- Tehtyjen selvitysten ja vertailujen perusteella kuljetushinnat ovat kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa olleet 20–40 prosenttia edullisemmat kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa.

- Muun muassa asiakaspalvelun keskittäminen, syntypaikkalajittelun kokonaiskehittäminen sekä kannustinmallien ja uusien keräysmenettelyjen pilotointi- ja käyttöönotto mahdollistuvat tai ovat helpommin toteutettavissa. Ns. kaksoiskuljetusjärjestelmässä näiden asioiden edistäminen olisi rajoitetumpaa. Kaksoiskuljetusjärjestelmä muodostuisi polttokelpoisen jätteen jäädessä kiinteistön haltijan järjestämäksi bio- ja pakkausjätteiden siirtyessä uudistetun lain mukaisesti kunnan järjestämiin kuljetuksiin. Myös pelkästään polttokelpoisen jätteen osalta säilyisi kaksoiskuljetusjärjestelmä kiinteistökohtaisen keräyksen ja yhteiskeräyspisteisiin perustuvan keräyksen osalta.

- Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat tehtyjen alueellisten selvitysten mukaisesti noin 15–30 % pienempiä kunnan järjestämissä kuljetuksissa verrattuna kiinteistön haltijan järjestämiin kuljetuksiin.

- Kotitalouksien aseman kannalta: palvelun saamisen varmuus, edullisemmat kuljetushinnat, tasapuolisen kohtelun varmistaminen ja jäteneuvonnan sekä asiakaspalvelun keskittyminen

- Yritysten kannalta: Hyvin toteutettu kilpailutus voi antaa sekä pienille yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa että uusille yrityksille aloittamismahdollisuuden.

- Viranomaistoiminnan kannalta: Osa tarvittavasta seurannasta, valvonnasta ja epäkohtiin puuttumisesta tapahtuu jo jätelaitoksen operatiivisen toiminnan yhteydessä."

Jätteenkuljetusjärjestelmästä tekee päätöksen kunnan jätehuoltoviranomainen, jota tehtävää Rovaniemen, Ranuan ja Pellon alueella hoitaa kuntien tekemän sopimuksen mukaisesti Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tulee tehdä päätös kuljetusjärjestelmästä kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus.