Kaupunginvaltuusto, kokous 24.2.2025

Perustelut

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin perustehtävä ja kuntastrategian suunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvointi (kuntalaki § 1, § 37). Strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä § 6).

Rovaniemellä kaupungin strategiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet on asetettu toukokuussa 2022 hyväksytyssä Rovaniemen kaupunkistrategia 2030 –asiakirjassa ja sitä tukevassa tarkemman tason Rovaniemen kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa vuosille 2022-2025 (KV 15.11.2021, päivitetty KV 11.11.2024 § 87).

Hyvinvointikertomus osana strategista suunnittelua

Laki sosiaali– ja terveydenhuollon järjestämisestä § 6 edellyttää, että kunnassa raportoidaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi laaditaan laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Vuosittaisen raportoinnin toteutumista seurataan kuntajohdon TEA-viisarin tiedonkeruussa ja se vaikuttaa kaupungille maksettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaan eli HYTE-kertoimeen.

Hyvinvointikertomustyö tuottaa tietoa sekä kaupungin sisäiseen tarpeeseen että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Sisäisesti tietoa on mahdollista hyödyntää osana talouden ja toiminnan vuosittaista suunnitteluprosessia ja ulkoisesti erityisesti sovitettaessa yhteen kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden olennaisten toimijoiden hyte-työtä. Laaja hyvinvointikertomus toimii myös tietopohjana seuraavalle valtuustokaudelle laadittavalle hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmalle.

Liitteenä 1 olevassa laajassa hyvinvointikertomuksessa vuosilta 2021-2024 tarkastellaan tilastotiedon kautta rovaniemeläisten hyvinvoinnin ja terveyden tilaa ja kehitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle asetettuihin tavoitteisiin (4) kytkeytyen. Keskeisimpiä indikaattoreita tulkintoineen on nostettu raportin tekstiosioon. Erillisenä liitteenä on laaja indikaattoripaketti, jota voi hyödyntää syventävänä tietona. Hyvinvointikertomuksessa on huomioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus kuntien hyvinvointikertomusten vähimmäistietosisällöstä.

Tarkastelun aikajänne on valtuustokausi ja sen aikana tapahtunut kehitys. Tuloksia verrataan mahdollisuuksien mukaan väestömäärältään samankaltaisiin verrokkikuntiin, Lapin hyvinvointialueeseen ja koko maahan. Tilastollisen tiedon osalta on huomioitava, että useat kansalliset tilastot päivitetään vuosittain joko loppukevään tai syksyn aikana. Osa tilastoista päivittyy siten, että esimerkiksi vuonna 2025 päivitetään vuoden 2023 tiedot. Asiakirjassa on käytetty uusinta saatavilla olevaa tietoa.

Kyseessä on ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja sisältö painottuu erityisesti kaupungin nykyisiin järjestämisvastuisiin ja rooliin ennaltaehkäisyssä. Siinä kuvataan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä ja sitä voidaan hyödyntää eri toimijoiden vastuiden sekä yhteisten tavoitteiden tunnistamisessa. Kertomus yhdistää koko valtuustokauden aikana tuotettua hyvinvointitietoa, jonka tuotantoon on osallistunut laajasti asiantuntijoita ja työntekijöitä organisaation eri toimialoilta, kolmannelta sektorilta sekä Lapin hyvinvointialueelta.

Keskeiset huomiot ja havainnot

Toimeentulo, osallisuus ja turvallisuus

• Toimeentuloon ja osallisuuteen liittyvät asiat näyttäytyvät positiivisena valtakunnallisessa vertailussa: lapsiperheiden toimeentulo, syrjäytymisriskissä olevien 18-24-vuotiaiden osuus, nuorisotyöttömyys, pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, työllisyysaste, EVP-indeksi (elinvoima, veto- ja pitovoima).
• Koettu taloudellinen niukkuus koskettaa useammin työikäisiä kuin ikääntyneitä: 65 vuotta täyttäneistä 11,2 % oli joutunut tinkimään rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä ja työikäisistä vastaava osuus oli 29,1 %.
• Rovaniemellä ollaan yleisesti keskimääräistä tyytyväisempiä oman asuinalueen olosuhteisiin: kaikkein tyytyväisimpiä eri ikäryhmistä olivat 75 vuotta täyttäneet, joista lähes yhdeksän kymmenestä ilmoitti olevansa tyytyväinen asuinalueensa olosuhteisiin. Turvattomuuden kokemus on rovaniemeläisten keskuudessa melko harvinaista ja eri ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja.
• Yksinäisyyden kokemus on vähentynyt. 65 vuotta täyttäneistä rovaniemeläisistä joka kymmenes tuntee itsensä yksinäiseksi. Se on hieman vähemmän verrattuna työikäisiin (11,4 %). Yksinäisyyden kokemus lisääntyy 75 ikävuodesta eteenpäin (osuus 12,7 %). Miehet kokevat useammin yksinäisyyttä kuin naiset.
• 65-75-vuotiaat rovaniemeläiset ovat aikuisväestössä onnellisin ikäryhmä. Heistä 54,9 % koki itsensä onnelliseksi, kun työikäisten vastaava osuus oli 50,4 %.

Kansallinen terveysindeksi

• Työkyvyttömyysindeksi Rovaniemellä on 118. Työkyvyttömyys on siis hieman yleisempää kuin koko maassa keskimäärin (vertailuarvo 100), mutta alle Lapin hyvinvointialueen alueellisen arvon 126.
• Sairastavuusindeksin mukaan Rovaniemellä sairastavuus on hieman korkeampaa (112) suhteessa koko maan tasoon (100) ja myös Lapin hyvinvointialueen tasoon (109). Rovaniemellä huomion kiinnittää mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden suuri määrä ja sairastavuusindeksissä mielenterveyden häiriöiden osaindeksi on kolmen korkeimman osaindeksin joukossa. Osaindekseistä korkein on tapaturmaindeksi.

Lapset, nuoret ja perheet

• Fyysinen toimintakyky: MOVE!-mittauksen tulokset paranivat sekä 5. että 8. luokkalaisten osalta. Aiempaa harvempi lapsi sai mittauksessa tulokseksi heikon fyysisen toimintakyvyn.
• 8. luokkalaisten ylipainoisten osuuden lisääntyminen pysähtyi. Rovaniemeläisistä 8. luokkalaisista harvempi on ylipainoinen kuin Lapissa keskimäärin.
• Koettu terveydentila: 4.-5. luokkalaisten keskinkertainen tai huono kokemus terveydentilasta on yleistynyt. Elämäänsä tyytyväisten osuus on vertailussa matalin, 83 %. Useampi kuin joka neljäs neljäsluokkalainen on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia.
• Koettu hyvinvointi: laskusuunnassa 8. luokkalaisten osalta (sekä fyysinen että psyykkinen). Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa tulleiden määrä on kasvanut. Huolta herättävää päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista esiintyy enemmän.
• ​​​​Lukiolaisten terveydentila erottuu positiivisesti. Koettu terveydentila on parantunut ja ylipainoisten osuus vähentynyt. Päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä rahapelaaminen ovat vähentyneet. Hyvinvointierot lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien välillä ovat kaventuneet. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien päihdekäyttäytyminen herättää enemmän huolta kuin lukiolaisten ja on merkittävimpiä toisen asteen opiskelijoiden välisiä hyvinvointieroja.
• Koettu vahva positiivinen mielenterveys on heikentynyt sekä lukiolaisten että ammattioppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa.
• Huumeiden saatavuus: Rovaniemellä on sekä yläkoululaisten että toisen asteen opsikelijoiden mielestä helppo hankkia huumeita, mikä on huolestuttava (ja valtakunnallinen) ilmiö.
• ​​​​​Vuonna 2023 Rovaniemellä toteutetun lapsiperhekyselyn tulosten mukaan perheistä valtaosa kokee voivansa hyvin. Positiivisena näyttäytyivät lasten ja vanhempien väliset suhteet ja vanhempien näkemys lastensa hyvinvoinnista.
• 10-12 % perheistä koki voivansa joko huonosti tai osittain huonosti. Haasteita koettiin vanhempien omassa jaksamisessa, tukiverkon puutteessa, arjen kiireisyydessä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, taloudellisessa hyvinvoinnissa sekä vanhempien parisuhdeajan sekä liikunnan riittävyydessä.

Aikuisväestö

• ​​​​​​Työikäisten tupakointi on vähentynyt.
• Ikääntyneiden rovaniemeläisten koettu terveydentila on parantunut kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Naiset kokevat hieman miehiä useammin terveydentilansa joko keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Rovaniemeläisten ikääntyneiden kokemus terveydentilastaan on parempi kuin keskimäärin koko maassa. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden koettu terveydentila on parantunut kymmenen vuoden seurantajaksolla merkittävästi ja tässä ikäryhmässä miesten kohdalla muutos on huomattava. Vuonna 2013 80 % 75-vuotta täyttäneistä miehistä koki terveydentilansa joko keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli enää 44,6 %.
• Elintapahaasteet: yli puolet työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, ja osuus on kasvussa. Noin neljännes työikäisistä on lihavia.
• Päihdetilanne: Miesten nuuskankäyttö on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Liiallinen alkoholinkäyttö haastaa erityisesti miesten hyvinvointia.
• Alkoholin haitallinen käyttö on yleistä myös ikääntyneiden keskuudessa: 65-vuotta täyttäneistä noin kolmannes käyttää liikaa alkoholia ja ikäryhmän miehistä noin puolet.

Strategisena mittarina toimiva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin noudattaa kehityksessä hyvin saman tyyppistä trendiä kuin vertailukaupungeissa. Vuoden 2024 kerroin on 59 ja sen mukaan maksettava valtionosuuden lisäosa 1 185 428 euroa. Vuosittain tapahtuva vaihtelu kuvaa myös valtakunnallista kehitystä, johon yksittäisten kuntien kehitystä verrataan. HYTE-kertoimen nostamiseksi tulisi varmistaa, että valtuustolle raportoidaan jatkossakin vuosittain väestön elintavoista, liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat toimielinten vaikutusten ennakkoarviointiin ja peruskouluissa panostetaan pitkien liikuntavälituntien järjestämiseen. HYTE-kertoimen pohjana oleva TEAviisari on kokonaispistemäärältään pysynyt valtuustokauden ajan hyvällä tasolla. Rovaniemen tulos 68 pistettä asettuu koko maan keskiarvon (69) tuntumaan.

Rovaniemeläisillä oli vuosina 2021-2024 monipuolisesti mahdollisuuksia edistää terveyttään ja hyvinvointiaan. Omaehtoiselle liikunnalle, kulttuurille, harrastamiselle ja järjestöjen toteuttamalle vertaistuelle ja ryhmätoiminnalle oli hyvät mahdollisuudet. Huomioimme toiminnassamme kattavasti eri ikä- ja väestöryhmiä ja toimintaa pyritään järjestämään saavutettavalla sekä yhdenvertaisuutta edistävällä tavalla. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteisiin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu niin toimenpitein ja toimintamallein kuin strategisellakin tasolla hyvinvoinnin teemavuoden kautta. Myös ikäihmisten omaehtoisen aktiivisen elämän ja osallistumisen tukeen oli mahdollisuuksia monipuolisesti ja ikääntyneet huomioitiin myös nostamalla ikääntyneiden yhteisöllisyyden tukeminen hyvinvoinnin teemaksi vuosille 2024-2025 ja kohdentamalla teemaan osallistuvan budjetoinnin määrärahoja.