Perustelut
Elinvoimalautakunta teki 25.2.2025 kokouksessaan päätöksen keskeyttää palkkatuen myöntäminen siihen varattujen määrärahojen ylittyessä. Valmistelijoita evästettiin valmistelemaan lisämäärärahaesitys 25.3.2025 kokoukseen. Jatkovalmistelussa toivottiin huomioitavan erityisesti vaikeimmin työllistyvien tuen varmistaminen ja kolmannen sektorin työllistämisedellytysten turvaaminen. Valmistelun tueksi on pyydetty lausunnot kahdelta suurimmalta kolmannen sektorin työllistäjältä (Eduro-säätiö ja SPR Kontti) sekä advisory boardilta yritysten näkökulma asiaan. Lausunnot ovat liitteenä.
Yhden palkkatukipäätöksen kustannukset riippuvat työllistämisjakson pituudesta sekä tukiprosentista ja palkan määrästä. Alla on muutama esimerkki työllistämisjakson kustannuksista työvoimaviranomaiselle:
-
Työnantaja palkkaa henkilön, jolla on osaamisen vajetta. Työllistämisjakson kesto on 5 kk ja palkkatuen tukiprosentti 50% bruttopalkan ollessa 2700€/kk. Yksi työllistämispäätös kustantaa työvoimaviranomaiselle 6300€. Samassa tapauksessa 10 kuukauden työllistämispäätös kustantaisi työvoimaviranomaiselle 12600€/henkilö.
-
Työnantaja palkkaa alentuneesti työkykyisen. Työllistämisjakson kesto on 10 kuukautta ja palkkatuen tukiprosentti 70% bruttopalkan ollessa 2600€. Yksi työllistämispäätös kustantaa työvoimaviranomaiselle 17700€. Jos tuelle haettaisiin 10 kuukauden jatko, olisi työllistämisjakson pituus yhteensä 20 kk ja tällöin koko työllistämisjakso kustantaisi työvoimaviranomaiselle 35400€/henkilö.
-
Työnantajana toimii kolmannen sektorin toimija, joka voi saada 100% palkkatuen. Työllistämisjakson kesto on 10 kuukautta. Palkkatuen maksimimäärä on 2020€. Yksi työllistämispäätös kustantaa työvoimaviranomaiselle enintään 20200/henkilö€.
Vuonna 2024 myönteisiä palkkatukipäätöksiä on tehty 228 ja niihin on käytetty noin 2,4M€. Loppuvuodesta 2024 on tehty paljon uusia päätöksiä, jolloin ne jatkuvat pitkälle tämän vuoden puolelle. Vuonna 2025 myönteisiä palkkatukipäätöksiä on tehty 33 kpl ja myönnetty määräraha on yhteensä 368 224€. Tämän pohjalta voidaan arvioida, että keskimäärin yksi myönteinen työllistämispäätös kustantaa työvoimaviranomaiselle noin 11 000€/henkilö. Tätä laskentakaavaa on käytetty tässä päätösvalmistelussa keskimääräisenä työllistämispäätöksen hintana. Huomioitava kuitenkin on, että työllistämispäätöksen kustannukseen vaikuttaa työllistetyn palkka sekä työllistämisjakson pituus. Myös 100% palkkatukipäätökset sitovat enemmän määrärahoja. Huomioitava on myös se, että tänä vuonna tehdyt uudet palkkatukipäätökset, jotka ulottuvat ensi vuoden puolelle, sitovat jo seuraavan vuoden määrärahoja. Tästä syystä palkkatukityöllistämisen vuosittaisen määrän arviointi ja määräraha-arviointi on vaikeaa. Myöskään valtion kuluhäntien korvaamisesta ei ole täyttä varmuutta, että kattaako se viime vuoden kuluhännät kokonaan vai vain osittain.
Palkkatuella työllistettyjen määrä
Vuosittain palkkatuella työllistettyjen määrää voidaan arvioida eri tilastoista. Vuoden 2024 aikana työllistettyjä on ollut keskimäärin 447 kuukausitasolla. Tammikuussa 2025 Rovaseudun työllisyysalueella on ollut työllistettyjä 448. Vuonna 2024 palkkatukea myönnetty kolmannelle sektorille 84 kpl (1 180 495 €), yrityksiin 158 kpl (1 469 010 €) ja kuntaan 32 kpl (263 231 €). Vuonna 2025 on tehty 41 päätöstä, joista yrityksiin 20 kpl. Eri vuosien vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska lainsäädäntöön on tullut paljon muutoksia. Esimerkiksi velvoitetyöllistäminen on poistettu lainsäädännöstä ja sen poistumisen pitäisi vaikuttaa vähentävästi palkkatuella työllistettävien määrän kehitykseen. Myöskään Rovaniemen ja Ranuan kunnat eivät jatkossa työllistä palkkatuella vaan palkkatuki suunnataan muille työnantajille rekrytoinnin tueksi.
Palkkatuetun työn vaikutukset ovat moninaisia
Palkkatukityön vaikuttavuudesta on tehty useita erilaisia tutkimuksia ja arviointeja. Esimerkiksi VN TEAS arviointi vuodelta 2018. Arvioinnissa nostetaan esille se, että palkkatuettu työ on vaikuttavinta yrityksissä. Kuntasektorille ja muille yksityisille toimijoille kohdennettu palkkatuki ei sen sijaan arvioinnin perusteella vaikuta toimivalta välineeltä tavoitteen ollessa tuella työllistyneiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja työllisenä pysymisen parantaminen.
Muuttuneen lainsäädännön myötä palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa joten palkkatuetulla työllä ei saada taloudellisesta näkökulmasta pitkäkestoisia vaikutuksia kunnan työttömyysetuuksien rahoitusvastuuseen. Tulee kuitenkin huomioida, että työllistämisjakson ajan työllistetty on pois työttömyysetuuden piiristä eli työllistämisjakson ajan kunta säästää työttömyysetuuden rahoitusvastuusta. Säästön summa riippuu työttömyyden kestosta. Mitä pidempi työttömyys, sitä suurempi on kunnan rahoitusosuus työttömyysetuudesta. Esimerkiksi kolmannelta työttömyysvuodelta kunta maksaa noin 3200€/henkilö työttömyysetuuksien kustannuksista.
Palkkatuetulla työllä voi olla kuitenkin laajemmin positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä työelämään osallistumiseen. Lisäksi kolmannelle sektorille työllistäminen tuo muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia alueelle. Kolmannen sektorin työllistämistoiminta kohdistuu vaikeimmin työllistyviin. Ilman palkkatukea erityisesti näiden kohderyhmien työllistyminen vaikeutuisi merkittävästi.
Määrärahatilanne ja lisämäärärahan tarve
Talousarviossa vuoden 2025 palkkatukityöllistämiseen on varattu määrärahoja 1 400 000€. Tällä hetkellä palkkatuen määrärahoja on sidottuna tehdyillä päätöksillä noin 1 492 000€. Kaikki sidonnat eivät välttämättä toteudu.
Valmistelussa on laadittu ennakkovaikutusten arviointi (liite 1) jossa on arvioitu kolmea eri vaihtoehtoa:
1) lisämäärärahaa ei esitetä
2) lisämäärärahaa esitetään 600 000€
3) lisämäärärahaa esitetään 1 000 000€.
600 000€ lisämäärärahalla voidaan tehdä keskimäärin noin 55 työllistämispäätöstä ja 1 000 000€ lisämäärärahalla voidaan tehdä keskimäärin noin 91 työllistämispäätöstä. Huomioitava on, että tällä hetkellä sidonnat ovat jo 92 000€ yli alkuperäisen määräraha-arvion. Eli 600 000€ lisämäärähasta uusiin päätöksiin jäisi käytettäväksi noin 508 000€ jolla voi tehdä noin 46 uutta työllistämispäätöstä ja 1 000 000€ lisämääräahasta uusiin päätöksiin jäisi käyttämättä 908 000€ jolla voi tehdä noin 83 uutta työllistämispäätöstä.
Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta jakavat työllisyysalueen kustannukset yhteistoimintasopimuksessa määritellyllä tavalla. Ranuan kunnan rahoitusosuus on noin 4,5% ja Rovaniemen kaupungin rahoitusosuus noin 95,5%. Näillä laskelmilla lisämäärärahaesitykset jakautuisivat seuraavasti: Vaihtoehto 2: Ranuan kunnan osuus lisämäärärahatarpeesta olisi noin 27 000€ ja Rovaniemen kaupungin osuus 573 000€. Vaihtoehto 3: Ranuan kunnan osuus lisämäärärahatarpeesta olisi noin 45 000€ ja Rovaniemen kaupungin osuus noin 955 000€.
Huomionarvoista on, että todennäköisesti kumpikaan esitetyistä määrärahavaihtoehdoista ei riitä koko vuodeksi eli viimeistään loppukeväästä/syksystä on tarpeen arvioida palkkatuen määrärahojen tilannetta uudestaan. Lisäksi on syytä huomioida, että myös muiden kululajien osalta voidaan myös joutua arvioimaan lisämäärärahan tarvetta vuoden kuluessa, koska kaikki kululajit eivät ole olleet tiedossa TE-uudistusta valmisteltaessa eli kokonaisuudessaan työllisyysalueen talousarvio voi ylittyä.
Liitteessä 1 on ennakkovaikutusten arviointi kolmesta eri päätösvaihtoehdosta.Liitteessä 2 on palkkatukeen ehdotetut tarkemmat linjaukset ja liitteessä 3 on kuvattu esitetyt muutokset suhteessa nykytilaan jossa palkkatuen myöntämistä ei ole rajoitettu työvoimaviranomaisen omilla päätöksillä. Liitteessä 4 on lausunto SPR Kontilta, liitteessä 5 Eduro-säätiöltä ja liitteessä 6 Advisory Boardilta.
Liite 1: Ennakkovaikutusten arviointi päätösvaihtoehdoista
Liite 2: Palkkatuen myöntämisen linjaukset Rovaseudun työllisyysalueella
Liite 3: Esitetyt muutokset suhteessa nykytilaan
Liite 4: SPR Kontin lausunto
Liite 5: Eduro-säätiön lausunto
Liite 6: Advisory Boardin lausunto
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Samppa Määttä, vs. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Elinvoimalautakunta päättää
-
hyväksyä vaihtoehdon 2 (600 000€ lisämääräraha) ja esittää kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle 573 000 € suuruista lisämäärärahaa palkkatukeen Rovaniemen kaupungin osalta.
-
pyytää Ranuan kunnalta lausuntoa lisämäärärahalle (27 000€) ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa
-
hyväksyä liitteenä (liite 2) olevat tarkemmat palkkatuen myöntämisperusteet
Lisäksi elinvoimalautakunta päättää, että lisämäärärahalla työllistämisen vaikuttavuutta seurataan tarkkaan ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Päätös
Lautakunnalle asiaa esitteli palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivu. Tämän asian käsittelyn aikana kokoukseen liittyi Lapsi-ja lapsiperheneuvoston edustaja Arja Kilpeläinen klo 14.10.
Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.