Perustelut
Taustaa
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia (380/2023), työllistymisen monialaisesta edistämisestä annettua lakia (381/2023), kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (681/2023), työttömyysturvalakia (1290/2002), kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia (189/2001), saamen kielilakia (1086/2003) ja tulotietojärjestelmästä annettua lakia (53/2018). Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevalla hallituksen esityksellä on työnhakijan palveluprosessiin liittyen kiinteä yhteys sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman yleistukea koskevan hallituksen esityksen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tässä yhteydessä lausuntonsa antavia tahoja huomioimaan mahdollisuuden lausua myös hallituksen esityksestä yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi.
Lakiesityksen taustaa
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallisia resursseja voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Virkailijoilla annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen sekä panostetaan alkukartoitukseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Lisäksi hallitus lisää yksityisten työnvälitysyritysten mahdollisuutta saada tietoja työttömistä työnhakijoista. Esitys liittyy myös hallituksen vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvään linjaukseen, jonka mukaan työvoimapalveluiden palveluprosessiin liittyvien tehtävien normitusta kevennetään.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto
Yhteenvetona Rovaseudun työllisyysalue lausuu, että työvoimapalveluiden tiukasti säännelty asiakasprosessi vaatii lainsäädännön keventämistä. Kunnille on siirtynyt vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä ja niihin liittyvistä kustannuksista, kunnille pitäisi myös antaa harkintavaltaa asiakkaiden palvelemiseen ja työllisyystehtävän hoitamiseksi. Lakia tulisi uudistaa niin, että se mahdollistaa kannustavan rahoitusjärjestelmän tavoitteiden mukaiset vaikuttavat ja paikallisiin tarpeisiin soveltuvat palvelut ja toimintatavat.
Asiakkaan palveluprosessin tulisi perustua työnhakijan palvelutarpeeseen, ei kaavamaiseen sääntelyyn. Nyt esitetty lakiluonnosesitys ei vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen lakisääteisen palveluprosessin keventämisestä eikä mahdollista työvoimaviranomaiselle tavoitteen mukaista asiakaslähtöisyyttä.
Lausunto tarkempiin asiakokonaisuuksiin eriteltynä
Alkuhaastattelu
Muutosehdotuksena esitetään, että alkuhaastattelun järjestämisen määräaikaa pidennetään nykyisestä viidestä arkipäivästä kymmeneen arkipäivään. Nykyistä vastaavasti haastattelu tulisi yhä järjestää kaikille uusille asiakkaille lähipalveluna työvoimaviranomaisen toimipisteessä tai muussa asiointipisteessä ja siitä poikkeaminen olisi sallittua vain painavasta syystä.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Alkuhaastattelun järjestämisen määräajan pidentäminen on kannatettavaa ja helpottaa kasvokkaisten tapaamisten järjestämistä. Lähipalveluna tuotettu kasvokkainen tapaaminen tulisi kohdentaa erityisesti työttömille työnhakijoille. Lainsäädännössä tulisi tunnistaa se, että kaikille asiakkaille kasvokkainen palvelu ei tuo lisäarvoa ja työvoimaviranomaisella tulisi olla enemmän harkintavaltaa priorisoida alkuhaastattelujen järjestäminen.
Täydentävät työnhakukeskustelut
Muutosehdotuksena esitetään, että työvoimaviranomainen järjestäisi alkuhaastattelun ja ensimmäisen työnhakukeskustelun välisenä aikana viisi täydentävää työnhakukeskustelua, kuitenkin niin, että viranomaisella olisi jatkossa harkintavalta järjestettävien täydentävien työnhakukeskustelujen määrään työnhakijan palvelutarve huomioiden. Eli täydentäviä työnhakukeskusteluja voisi olla myös vähemmän kuin viisi.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Muutosehdotus on kannatettava ja se keventää hieman palveluprosessia koskevaa sääntelyä. Muutos mahdollistaa resurssien kohdentamisen niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat tiiviimpää tukea ja lisää asiakasprosessien joustavuutta. Lisäksi huomiona, että onko tarpeen jatkossa puhua erikseen työnhakukeskusteluista ja täydentävistä työnhakukeskusteluista? Asiakkaalle olisi selkeämpää jos olisi määritelty termeinä vain alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelu.
Muistutuskäytännöistä luopminen ja työnhaun voimassaolon päättyminen ensimmäisestä asioinnin laiminlyönnistä
Muutosehdotuksena esitetään, että kumottaisiin työvoimaviranomaisen velvollisuus muistuttaa työnhakijaa kirjallisesti työnhakijan menettelyn vaikutuksesta työllistymiseen ja mahdolliseen oikeuteen saada työttömyysetuutta. Työnhaun voimassaolo päättyisi, jos työnhakija jättäisi asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhaun voisi käynnistää uudestaan nykyistä vastaavasti. Esityksessä esitetään, että muistutuksista luopumalla työvoimaviranomaisille tulisi säästöä noin 400 000 euroa vuodessa.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Ehdotettu esitys on perusteltu ja kannatettava. Muutoksella voidaan vähentää työllisyysasiantuntijoiden hallinnollisen työn määrää ja kustannuksia. Muistutus-käytäntö on koettu raskaaksi ja merkityksettömäksi. On myös huomattu, että asiakkaita jää paljon saapumatta varatuille ajoille, mikä johtaa tyhjäkäyntiin toiminnassa. Kuitenkin tulee huomioida, että monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden osalta esitetty muutos työnhaun päättymisestä ensimmäisestä laiminlyönnistä saattaisi johtaa siihen, että työnhaun uudelleen käynnistysten määrä kasvaa ja sitä kautta asiakkaiden ajanvaraukset lisääntyvät. Muistutuksien sijaan tulisi vahvistaa asiakkaiden ennakollista informointia ja velvollisuuksien kertomista asiakkaille. KEHA-keskukselta toivotaan roolia automatisoinnin osalta asiakkaiden ennakollisessa informoinnissa. Lisäksi tässä yhteydessä toivotaan yhteistä käytäntöä siihen, miten asiakkaalle annetaan tieto työnhaun päättymisestä ja työnhaun uudelleen käynnistämisestä. Automaattisissa lausuntopohjissa tulisi olla valmiina ohje asiakkaalle siitä, miten työnhaun saa uudelleen voimaan.
Työvoimaviranomaisen osoittamat työtarjoukset
Muutosehdotuksena esitetään, että työtarjoukset tulisivat velvoittaviksi heti työnhaun alusta lähtien, eikä vasta kuusi kuukautta alkuhaastattelun jälkeen. Lisäksi työtarjoukset irrotettaisiin työnhakuvelvollisuudesta niin, että työnhakuvelvoitteen täyttäminen ei poistaisi työtarjousten velvoittavuutta.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Esitys on kannatettava. Nykyinen malli on ollut vaikeaselkoinen ja tehtyjen työtarjousten määrät ovat romahtaneet. Ehdotetut muutokset selkeyttävät työtarjouksia koskevaa sääntelyä. Lisäksi tärkeää olisi kehittää työvoimapalveluiden asiakasjärjestelmää niin, että se tukisi työtarjousten laatua ja niiden sujuvaa toteuttamista.
Työnhakuvelvollisuus
Muutosehdotuksena esitetään, että sääntelyä yksinkertaistetaan ja luovutaan tietyistä poikkeuksista. Poikkeuksista luopuminen tarkoittaisi, että osa-aikaisesti työssä oleville, 0-tuntisopimuksella oleville ja osalle lyhennetyllä työviikolla olevista (3kk lomautuksen alkamisen jälkeen) asetettaisiin täysi työnhakuvelvollisuus (velvollisuus hakea neljää työmahdollisuutta tarkastelujakson aikana). Virkailijalla olisi kuitenkin ennalta määrättyihin kriteereihin pohjaten harkintavaltaa olla asettamatta työnhakuvelvoitetta, mikäli asiakkaalla olisi esimerkiksi kuukauden sisällä tiedossa työpaikan aloitus.
Rovaseudun lausunto: Pyydämme tarkastelemaan erityisesti osa-aikatyötä tekevien, lyhennetyllä työviikolla työskentelevien sekä TYM-asiakkaiden osalta. Työnhakuvelvollisuuden ulottaminen osa-aikatyötä tekeviin johtaisi merkittävään hallinnollisen työn määrän kasvamiseen työllisyysvaikutusten jäädessä vähäisiksi. Osa-aikatyön määrä voi vaihdella suuresti eri työnhakijoiden välillä ja joillakin työtunteja voi olla niin paljon että lisätunteja esimerkiksi omalta työnantajalta on mahdotonta saada tai toisen työn hankkiminen sen ohelle ei ole järkevää. Ehdotus on kannatettavaa vain niiden osalta joilla osa-aikatyössä työtunteja on viikkotasolla hyvin vähän. Työnhakuvelvollisuutta ei tulisi asettaa TYM asiakkuuden alkuvaiheessa eikä niille asiakkaille, jotka eivät ole työvoimapalveluiden keinoin autettavissa. Työnhakuvelvollisuutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista asettaa työnhakijoille, joilla on jo tiedossa uuden työn aloittaminen lähiaikoina. Lakiesitys ei huomioi riittävällä tavalla alentuneen työkyvyn merkitystä työnhakuvelvollisuuteen eikä alueen työmarkkinatilannetta. Omaehtoisten opintojen aikana työnhakijalle ei tulisi asettaa työnhakuvelvollisuutta vaan opintojen aikana pitäisi saada keskittyä opintojen suorittamiseen.
Yksityinen työnvälitys ja työnhakuprofiilit
Muutosehdotuksena esitetään, että Kaikille työnhakijoille tulee velvollisuus laatia ja julkaista työnhakuprofiili 14 arkipäivän kuluessa työnhalun alkamisesta Työmarkkinatorilla. Mikäli työnhakija ei itse määräaikaan mennessä julkaise työnhakuprofiiliaan, on työvoimaviranomaisella lakisääteinen tehtävä laatia ja julkaista työnhakijan profiili työntekijän puolesta. Tahoja, jotka voivat hakea ja tarkastella palvelualustalla (Työmarkkinatori) julkaistuja työnhakuprofiileja laajennettaisiin; oikeus olisi kirjautuneilla työnantajilla, yksityisillä työnvälitysyrityksillä sekä työttömyyskassoilla. Tavoitteena on parantaa työmahdollisuuksien ja työntekijöiden kohtaantoa.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Yksityisen työnvälityksen mahdollisuuksien lisääminen saada tietoa työnhakijoista on kannatettava uudistus. Se edistäisi työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja kohtaantoa. Työvoimaviranomaiselle esitetty uusi lakisääteinen velvollisuus laatia ja julkaista profiili työnhakijan puolesta tulisi poistaa esityksestä sen lisätessä työvoimaviranomaisen työmäärää eikä oletetun tietosisällön puolesta edistäisi laadukasta kohtaantoa. Työnhakuprofiilien laatiminen pitäisi automatisoida ja hyödyntää tekoaälyä mahdollisimman paljon. Mikäli työnhakuprofiilien laatimisesta tulisi lakisääteinen uusi tehtävä, tulisi varmistaa työnantajien todellinen tarve niihin ja niiden käyttöön rekrytoinnissa. Muuten siitä tulee tarpeeton uusi hallinnollinen tehtävä jolla ei ole vaikuttavuutta. Esitysluonnoksessa ei tule ilmi vaikutusarvio työnantajien halukkuudesta hyödyntää profiileja rekrytoinnissa.
Nuorten velvollisuus hakea opiskelupaikkoja työttömyysetuuden edellytyksenä
Muutosehdotuksena esitetään, että koulutushakuvelvollisuuden voisi täyttää muullakin kuin tutkintotavoitteisella koulutuksella.
Rovaseudun työllisyysalueen lausunto: Esitys sinällään on kannatettava ja laajentaa nuorten mahdollisuuksia täyttää koulutushakuvelvoitetta omiin tarpeiisiin sopivalla koulutuksella. Lakiesitys tarvitsee kuitenkin tarkennusta kohderyhmän suuruudesta sekä yhdenvertaisen määrittelyn siitä, mikä olisi osatutkintojen riittävyys ja laajuus ja mitä koulutuksia ja ammattipätevyyksiä voidaan lukea velvollisuuden täyttämiseen.
Muuta lausuttavaa esitykseen yleisesti
Rovaseudun työllisyysalue korostaa, että järjestämislakia tulisi uudistaa nykyistä huomattavasti voimakkaammin jotta voidaan saavuttaa uudistukselle asetetut tavoitteet. Lain valmistelussa tulisi hyödyntää työllisyysasiantuntijoiden vankkaa osaamista ja ammattitaitoa ja asiakastason tuntemusta. Järjestämislaissa olevaa julkisten työvoimapalveluiden määritelmää (2§) tulee laajentaa ja huomioida siinä kunnan tuottamia työllisyyspalveluita laajemmin. Myös yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien palvelut tulisi huomioida nykyistä paremmin. Nykyinen tarkka sääntely perustuu valtion tapaan järjestää palvelut eikä se huomioi palveluiden siirtoa kuntatasolle. Uudenlaisia palveluita voitaisiin tuottaa yhdessä järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa entistä vaikuttavammin.
Lisäksi yli 55 vuotiaiden muutosturvakoulutus tulisi lakkauttaa osana normienpurkua. Palvelu on kallis ja hallinnollisesti erittäin raskas. Myös aktivointisuunnitelmien laatiminen tulisi säätää palvelutarpeesta riippuvaiseksi.
Esityksen työllisyysvaikutukset jäävät epäselviksi. Myöskään nykyiset työvoimapalveluihin osoitetut valtionosuudet eivät ole riittäviä laissa esitetyn mukaisen palveluprosessin toimeenpanoon. Esitetyt muutokset eivät luo perustetta alentaa kuntien valtionosuutta. Esityksessä on useissa kohdissa yliarvioitu esitettyjen muutosten työvoimaviranomaisen tehtävien vähentäviä vaikutuksia ja vastaavasti aliarvioitu uusista velvoitteista johtuvan työn määrän, ja tätä kautta kustannusten kasvua.