Tekninen lautakunta, kokous 28.10.2025

§ 156 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Mikrometsien kokeilu Rovaniemelle

ROIDno-2025-1640

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Laura Tarvainen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Mikrometsiksi (engl. micro forest tai tiny forest) kutsutaan pieniä ja tiiviitä kaupunkiin istutettuja alueita, joissa kasvaa seudulle tyypillistä metsien lajistoa. Niitä erottaa tavallisista metsistä ennen kaikkea pieni koko, kasvutapa ja sijainti kaupunkimaisessa ympäristössä. 

Alkujaan mikrometsät pohjautuvat japanilaisen kasviekologin Akira Miyawakin 1970-luvulla kehittämään malliin. Miyawaki hyödynsi niitä tiheästi asutuissa suurkaupungeissa, joissa viheralueita oli vähän eikä tavallisten metsien istuttaminen ollut mahdollista. Sittemmin mikrometsiä on sovellettu monenlaisissa oloissa ja monilla tavoilla, ja ne sopivat periaatteessa lähes mihin tahansa ihmisen voimakkaasti muokkaamalle alueelle. Suomen ensimmäinen mikrometsä istutettiin Keravalle vuonna 2023, ja vastaava aloite on jätetty ainakin Tampereella ja Turussa vuonna 2025. 

Mikrometsät ovat pieniä, pienimmillään jopa vain joidenkin neliömetrien kokoisia. Ne ovat yleensä kasvillisuudeltaan tiheitä ja usein myös kerrosteisia, minkä ansiosta pienellekin alalle mahtuu paljon lajeja ja kasvustoa. Mikrometsissä hyödynnetään paikallisia kasvi- ja eläinlajeja. Niissä pyritään kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen; ensimmäisten vuosien jälkeen metsien annetaan kasvaa ja kehittyä luonnostaan. Mikrometsät tarjoavat siis enemmän luontoarvoja, hiilensidontapotentiaalia ja varjoa suhteessa käyttämäänsä pinta-alaan, kuin nurmialueet tai yksipuoliset istutukset. 

Mikrometsät soveltuvat verraten tiiviisiin, kaupunkimaisiin ympäristöihin. Olemassa olevien viher- ja puistoalueiden lisäksi niitä voi sijoittaa mm. julkisten rakennusten pihoille, teiden varsiin, joutomaille, katutilaan ja yksityisille pihoille. Mikrometsät eivät korvaa laajoja, yhtenäisiä tai luonnontilaisia metsiä. Ne tarjoavat kuitenkin monia samoja ekosysteemipalveluja kuin tavallisetkin metsät, mutta kaupunkirakenteen sisällä. 

Mikrometsien hyötyjä ovat mm. suoja helteiltä, hulevesien hallinta, ilmanlaadun parantaminen ja hiilensidonta. Ne voivat myös ylläpitää ja jopa parantaa luonnon monimuotoisuutta kaupungin sisällä. Paikallisille asukkaille ne tarjoavat virkistystä, viihtyisyyttä ja viehättävyyttä. 

Tämän aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Rovaniemellä tehdään selvitys mikrometsien mahdollisista käyttökohdetyypeistä sekä tavoista kannustaa maanomistajia niiden istuttamiseen. Mikrometsien lisäämisestä kaupunkitilaan voidaan tehdä myös kokeilu tai hanke, johon haetaan ulkopuolista rahoitusta."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. 

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. 

Valmistelija

  • Kari Lukkarinen, metsätalousinsinööri, kari.lukkarinen@rovaniemi.fi
  • Salla Korhonen, kaupunginpuutarhuri, salla.korhonen@rovaniemi.fi
  • Henna Penttilä, vs. hallintopäällikkö, henna.penttila@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuutettu Laura Tarvainen ja ym. ovat tehneet valtuustoaloitteen, jolla esitetään selvityksen tekemistä Rovaniemellä mikrometsien mahdollisista käyttökohdetyypeistä sekä tavoista kannustaa maanomistajia niiden istuttamiseen. Mikrometsiksi (engl. micro forest tai tiny forest) kutsutaan pieniä ja tiiviitä kaupunkiin istutettuja alueita,​ joissa kasvaa seudulle tyypillistä metsien lajistoa. Niitä erottaa tavallisista metsistä ennen kaikkea pieni koko,​ kasvutapa ja sijainti kaupunkimaisessa ympäristössä. 

Yhdyskuntatekniikan yksikkö on tutkinut aloitteen ja toteaa seuraavaa:

Kartoitamme puisto- ja katusuunnittelujen yhteydessä mahdollisia mikrometsien paikkoja. Esimerkkinä tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää käytöstä poistettujen betonisten istutusastioiden soveltuvuutta mikrometsien perustamiseen. Tätä pilotoidaan Kaarnikkapolulla kesällä 2026, jossa nykyisten betonisten istutusastioiden istutukset muutetaan mikrometsiksi luomalla istutuksiin kerroksellisuutta pohja-, kenttä-, pensas- sekä puukerrosten muodossa. Käytettävien lajien valita perustuu istutuksen paikkaan sekä astian kokoon. Yksittäisen betonisen astian pinta-ala on noin 1,5 m2 ja astiat ovat siirrettävissä tarvittaessa. 

Kaupunki pyrkii hankkimaan kokemusta kustannustietoisesti mikrometsien soveltuvuudesta pohjoiseen kaupunkiympäristöön ja pyrimme toimimaan kannustavana esimerkkinä eri yhteisöille, taloyhtiöille sekä yrityksille mikrometsien käytöstä. Kun Kaarnikkapolun kokeilusta on saatavilla kokemuksia, voidaan istutusastioiden hyödyntämistä mikrometsien luomiseen harkita myös laajemmin. Tässä yhteydessä on myös mahdollista harkita erillisen selvityksen tekemistä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Pertti Onkalo, toimialajohtaja, pertti.onkalo@rovaniemi.fi

Tekninen lautakunta merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja antaa yllä olevan vastauksen aloitteeseen.

Tiedoksi

aloitteen tekijä, kaupunginvaltuusto