Perustelut
Työvoimapalveluiden ja kotoutumispalveluiden tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa tehdään KEHA-keskuksen (ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus) toimesta. KEHA-keskus laatii kerran vuodessa alueellisen asiantuntija-arvion työllisyysalueiden toiminnasta sekä valtakunnallisen asiantuntija-arvion TE-palvelujärjestelmän tilasta valtakunnalliseen neuvottelukuntaan. Lisäksi KEHA-keskus tuottaa kolme kertaa vuodessa suppeamman tilastokatsauksen työvoimapalveluiden järjestämisestä. Arvioinnin tulokset käydään vuosittain läpi yhteistyö- ja seurantakeskustelussa, johon osallistuu työllisyysalueiden lisäksi KEHA-keskus, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä alueen ELY-keskus.
Ensimmäinen yhteistyö- ja seurantakeskustelu pidettiin 10.10.2025 ja sen keskeiset johtopäätökset esitellään tässä. Ensimmäinen seuranta on tehty laajennetun tilastoseurannan muotoon koska varsinaista toiminnan arviointia ei voitu vielä tehdä ensimmäisen puolen vuoden toiminnan perusteella. Tilastoseuranta on tehty ajalla tammi-kesäkuu 2025 ja siinä Rovaseudun työllisyysaluetta on vertailtu sekä Lapin kolmeen muuhun työllisyysalueeseen että koko maan keskiarvioihin.
Työvoima ja työttömyyden rakenne
Kaikkien työvoimapalveluiden asiakkaiden (työnhakijat) määrä kasvoi noin +2,2 %, vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (+4,7 %). Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi +11,7 %, koko maassa keskimäärin +13 %. Työttömien työnhakijoiden määrä on lähtenyt kasvuun syyskuussa 2024. Työttömiä oli eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden; palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta oli keskimäärin 10,5 % (koko maassa 11,8%). Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana +17,2 %, mutta selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (+26,4 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli keskimäärin 27,1 %, koko maassa 36,6 %. Työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto ei ole kasvanut, toisin kuin muilla alueilla. Prosenttivirta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli 52,0 % mikä on pienempi kuin koko maassa keskimäärin (55,2 %). Prosenttivirta yli 12 kuukauden työttömyyteen (10,0%) oli selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin (18,0 %). Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi +17,9 %, kun se koko maassa väheni noin –23,3 %.
Työvoimapalveluiden järjestäminen ja kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista
Lain mukaan työvoimaviranomaisen tulisi järjestää alkuhaastattelu viiden arkipäivän kuluessa työnhaun käynnistämisestä. Ensi vuonna aika pitenee 10 arkipäivään. Rovaseudulla alkuhaastattelun järjestämiseen kulunut aika oli keskimäärin 13 arkipäivää, koko maan keskiarvon ollessa 14 arkipäivää. Asiakaskuormitus on korkeampi kuin muilla Lapin työllisyysalueilla, mutta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyajat ovat olleet keskimäärin hieman valtakunnallisen keskiarvon lyhyempiä tai keskiarvossa. Ajantasaisten palvelusuunnitelmien osuus oli Rovaseudun työllisyysalueella kesäkuussa 54,6%, koko maassa keskimäärin 54,3 %. Kasvokkaisten tapaamisten osuus kaikista työnhakijakontakteista oli koko maan keskiarvoa korkeampi. Keskeisten palvelulupausten täyttymisessä tulee huomioida se, että Rovaseudun työllisyysalueella oli alkuvuonna noin 20% vaje henkilöstössä johtuen liikkeenluovutuksesta aiheutuvasta rekrytointien viivästymisestä.
Asiakastyytyväisyys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 3,8 asteikolla 1-5, koko maassa keskimäärin 3,6.
Kuntien työttömyysetuuksien rahoitusosuus kasvoi Rovaseudun työllisyysalueella (+41,5% ) vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (+47,1 %).
Työvoimapalveluiden käyttö
Aktivointiasteeseen laskettavia palveluita ovat työvoimakoulutus, uravalmennus, työnhakuvalmennus, koulutuskokeilu, työkokeilu, palkkatuki, starttiraha, omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta). Aktivointiaste laski Rovaseudun työllisyysalueella noin 8,3 %-yksikköä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko maassa vähennystä oli keskimäärin -5,8 %. Eniten vähenivät työ- ja koulutuskokeilut, sekä palkkatuella ja starttirahalla työllistäminen. Kasvua puolestaan oli omaehtoisissa opinnoissa. Palkkatukityöllistämistä laskee muun muassa se, että kunnat eivät voi itselleen myöntää palkkatukea uudistuksen jälkeen. Huomioitavaa on, että aktivointiasteeseen ei huomioida kaikkia kunnan tuottamia palveluita asiakkaille.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Elinvoimalautakunta merkitsee tiedoksi Rovaseudun työllisyysalueen laajennetun tilastoseurannan ajalta tammi-elokuu 2025.