Perustelut
Rovaniemen varhaiskasvatuksessa on elokuusta 2022 alkaen ollut pedagogisten rakenteiden vahvistamiseksi käynnissä pilottikokeilu vara- ja apulaisjohtajamallista. Kokeilun aikana on toteutettu kolmitasoista vara- ja apulaisjohtajamallia, jossa huomioidaan yksikön johtajan johtaman kokonaisuuden henkilöstömäärä.
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES) G-osioon on vuonna 2022 lisätty uusi hinnoittelukohta (45000030) nimikkeelle varhaiskasvatuksen apulaisjohtaja.
Varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, 74 § tai 75 §:n mukaista kelpoisuutta. Kasvatustieteen maisterin (varhaiskasvatus) tai kandidaatin (varhaiskasvatus) tutkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto (varhaiskasvatus) sekä riittävä johtamistaito (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 § 31) tai lain 75§:n siirtymäsäännöksen mukainen kelpoisuus).
Perustelut apulaisjohtajien virkojen perustamiselle:
1. Työhyvinvointi ja pedagoginen laatu
-
Pilottikokeilu vara- ja apulaisjohtajamallista Rovaniemellä on tuonut myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin ja pedagogiseen laatuun. Apulaisjohtajamallin avulla johtajan työtaakkaa voidaan jakaa, mikä mahdollistaa paremman keskittymisen henkilöstöjohtamiseen, toimintakulttuurin kehittämiseen ja pedagogiikan johtamiseen.
2. Johtamisen rakenteiden vahvistaminen
-
Päiväkodin johtajalle asetetut tavoitteet ja odotukset eivät nykyisissä rakenteissa aina toteudu. Apulaisjohtajien avulla voidaan varmistaa, että pedagogisia ja rakenteellisia uudistuksia voidaan jalkauttaa arkeen, kun johtajalla on aikaa keskittyä ydintehtäviin.
3. Henkilöstön tukeminen ja osaamisen varmistaminen
-
Apulaisjohtaja tukee päiväkodin johtajaa henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja varmistaa, että jokainen työntekijä saa tarvitsemansa tuen. Tämä on erityisen tärkeää, kun kelpoista henkilöstöä ei ole riittävästi.
4. Jaetun johtamisen toteutuminen
5. Lainsäädännölliset ja sopimukselliset perusteet
6. Työmäärän kasvu ja yksiköiden laajentuminen
-
Isoimmissa päiväkodeissa ja useamman yksikön johtamisessa työmäärä kasvaa, jolloin apulaisjohtajan työpanos on välttämätön johtamisen tukemiseksi. Työmäärä on myös lisääntynyt monien lakiuudistusten ja arviointiin liittyvien tehtävien myötä. Apulaisjohtajien tarve on kasvanut sitä mukaa, kun yli 100 lapsen päiväkoteja on perustettu.
7. Vakinaistaminen ja virkasuhteeseen siirtyminen
Yhteenveto:
Apulaisjohtajien virkojen perustaminen varhaiskasvatuksessa on perusteltua työhyvinvoinnin, pedagogisen laadun, johtamisen rakenteiden vahvistamisen, henkilöstön tukemisen, jaetun johtamisen, lainsäädännön sekä kasvaneen työmäärän näkökulmasta. Virkasuhteeseen siirtyminen tukee toiminnan sujuvuutta ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisen johtamisen päiväkodeissa. Apulaisjohtajien määrä on huomioitu henkilöstösuunnitelmassa ja talousarviossa 2026.
Kasvun ja oppimisen palvelun johtajan esitys:
Varhaiskasvatukseen perustetaan 16 apulaisjohtajan virkaa seuraavasti:
-
Saaruanpuiston päiväkoti, Mustikkaharjun päiväkoti, Saarenputaan päiväkoti, Vaaranlammen päiväkoti, Ylikylän päiväkoti, Poropolun päiväkoti, Ruokolammen päiväkoti ja Napapiirin päiväkoti
-
Häkinvaaran päiväkoti, Päiväkoti Väinämöinen, Rantavitikan päiväkoti, Kivalonpuiston päiväkoti, Sahanperän päiväkoti, Talvitien päiväkoti, Ounasjoen päiväkoti ja Käpymetsän päiväkoti
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi
Sivistyslautakunta perustaa 16 varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan virkaa kasvun ja oppimisen palvelun johtajan esityksen mukaisesti. Viran kelpoisuus on varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 31 §, 74 § tai 75 §:n mukainen.
Päätös
Jäsen Satu Miettinen poistui klo 15.14.
Sivistyslautakunta päätti toimialajohtajan päätösehdotuksen mukaisesti.