Elinvoimalautakunta, kokous 31.3.2026

Perustelut

Rovaniemen kaupunki tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä avustamalla kolmannen sektorin toimijoita työllistämään pitkään työttömänä olleen tai muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön. Työllistämisen tukia myönnetään kunkin toimintavuoden talousarvion määrärahojen puitteissa. Työllistämisen avustukset ovat aina harkinnanvaraisia tukia. Avustusten myöntöperusteet perustuvat aina rovaniemeläiselle työttömälle myönnettyyn palkkatukipäätökseen tai yli 55-vuotiaiden työllistämistukeen sekä voimassa olevan palkkatukilainsäädännön perusteisiin. 

Työllistämisen avustuksella on tarkoitus edistää kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, järjestöt, säätiöt ja osuuskunnat) mahdollisuuksia rekrytoida työvoimaa ja tukea työttömien henkilöiden työmarkkinoille paluuta sekä lisätä työelämätaitoja ja -valmiuksia. Rovaniemi-lisällä on tarkoitus kompensoida mm. työllistämisen kustannuksia kolmannen sektorin työnantajille. Rovaniemi-lisää voidaan käyttää työllistymisestä aiheutuviin kustannuksiin kuten palkan sivukuluihin, lomarahoihin tai työvaate- tai työvälinekustannuksiin. Tarkemmat Rovaniemi-lisän myöntämiskriteerit on kuvattu liitteessä 1.  

Palkkatukea voidaan myöntää voimassa olevan lainsäädännön mukaan: 

• 15–24-vuotiaiden, 

• 50 vuotta täyttäneiden, 

• perusasteen koulutuksen varassa olevien, 

• kotoutumissuunnitelmaan oikeutettujen maahanmuuttajien, 

• vähintään kuusi kuukautta ansiotyötä vailla olleiden sekä 

• alentuneesti työkykyisten työllistämiseen. 

Rovaniemi-lisää maksetaan sellaisen rovaniemeläisen henkilön työllistämiseen, jolla on työvoimaviranomaisen myöntämä palkkatuki tai yli 55-vuotiaan työllistämistuki. Rovaniemi-lisää myönnetään palkkatukilainsäädännön mukaisen, palkkatukeen oikeutetun tai yli 55-vuotiaiden työllistämistukeen oikeutetun työttömän työllistämisen kustannuksiin enintään 450€/kk. Avustusta voidaan myöntää työllistetyn työsuhteen ajalle ja palkkatuen keston mukaan (5-10kk). Rovaniemen kaupungin palkkatukilinjauksia mukaillen enimmäismäärä Rovaniemi-lisää oppisopimukseen on myös 10 kk. Rovaniemi-lisää myönnetään työllisyyspalveluille myönnetyn vuosittaisen määrärahan puitteissa. Mikäli Rovaniemi-lisiin osoitetut määrärahat loppuvat toimintavuoden aikana, voidaan hakijalle tehdä kielteinen päätös määrärahasyyllä.  

Taloudellista toimintaa harjoittaville yritykselle ja yhteisöille myönnettävä tuki on aina de minimis -tukea. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on enintään yhteensä 200 000 euroa yhtä yritystä kohden nykyisen ja kahden edellisen verovuoden ajanjaksolla. Työnantajan on esitettävä selvitys sille myönnetyistä de minimis - tuista kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden ajalta hakiessaan Rovaniemi-lisää. Hakijan on itse seurattava kertyvän tuen määrää. De minimis –säädösten mukaan tukien yhteen laskettu määrä kolmelta vuodelta ei saa ylittää 200 000 euroa. Yleishyödyllisille yhteisöille Rovaniemi-lisä myönnetään valtiontukien ulkopuolisena tukena. Tuen määrää laskettaessa huomioidaan EU:n valtiontukien yleinen ryhmäpoikkeusasetus (Komission asetus 651/2014). 

Myönnettävän avustuksen enimmäismäärä määrittyy hakijan hakemuksellaan ilmoittamien tietojen perusteella, ja se annetaan hakijalle tiedoksi viranhaltijapäätöksellä. Avustus maksetaan takautuvasti kuukausittain toteutuneiden työllistämisen kustannusten mukaisesti, jolloin toteutunut avustussumma voi olla myönnettyä Rovaniemi-lisän enimmäismäärää pienempi. Rovaniemi-lisä on hakijalle harkinnanvarainen etuus ja sitä myönnetään aina siihen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Rovaniemi-lisän linjauksia päivitetään tarpeen mukaan kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelma huomioiden vastaamaan sen hetkisiä työvoimaviranomaisen palkkatukilinjauksia, kaupungin määrärahapäätöksiä sekä muita velvoittavia päätös- tai säädöspohjia. 

Perustelut

Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry on vaatinut oikaisua elinvoimalautakunnan päätökseen 9.12.2025 § 93 koskien Rovaniemi-lisän kohtaa, joka estää Rovaniemi-lisän myöntämisen palkkakustannuksiin. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että kriteerit palautetaan mahdollistamaan tuen kohdentaminen siihen palkanosaan, jota palkkatuki ei kata sekä tilitysmenettelyn kohtuullistamista työnantajan sivukulujen todentamisen osalta. 

Oikaisuvaatimuksen tekijä on perustellut vaatimuksiaan seuraavasti: 

1. Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen ja menettelytapavirhe 

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo muutettujen Rovaniemi-lisän kriteerien painottuvan ohjauksen ja neuvonnan kustannuksiin sekä kiinnittää huomiota siihen, onko valmistelussa kuultu vain suurimpia työllistäjiä ja että linjaus suosii suuria toimijoita, joilla on valmiit rakenteet ja resurssit tällaiseen toimintaan. Päätöksen vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti. 

2. Ristiriita kaupungin työllisyysstrategian kanssa 

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo Rovaniemi-lisän kriteerien muutosten vaikeuttavan erityisesti alentuneesti työkykyisten palkkaamista ja huomauttaa, että pienillä yhdistyksillä ei ole taloudellista mahdollisuutta työllistää 50 %:n tai 70 %:n tuilla ja näin ollen linjaus poistaa tämän mahdollisuuden. Palkkakustannusten rajaaminen pois Rovaniemi-lisän piiristä nostaa rekrytointikynnystä tämän tavoitteen vastaisesti. 

3. Kustannuksen määritelmä ja looginen ristiriita 

Oikaisuvaatimuksen tekijä kritisoi palkkakustannusten ja Rovaniemi-lisän erottamista, sillä laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (93 §) kieltää ylikompensoimisen, mutta sallii julkisten tukien yhdistämisen. Hän kiinnittää huomiota myös kaupungin prosessiin tukien myöntämisessä. Päätös palkkakustannuksen ja Rovaniemi-lisän erottamisesta on ristiriitainen suhteessa työnantajan todellisiin kustannuksiin. 

4. Tilitysmenettelyn kohtuullistaminen 

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan on kohtuutonta, että työnantajalta vaaditaan tositetta työnantajan sivukuluista, koska sellaista dokumenttia ei voi olla saatavissa. 

Elinvoimalautakunnan vastaus oikaisuvaatimukseen

Rovaniemen kaupunki on uudistanut Rovaniemi-lisän linjauksia, jotta vältyttäisiin päällekkäisiltä tuilta ja mahdollisilta takaisinperinnöiltä. Valmistelussa on selvitetty laajasti erilaisia kuntalisän käyttötapoja muista Suomen kunnista. Palkkatuen myöntäminen on ennen 1.7.2023 perustunut palkattavasta henkilöstä koituviin palkkauskustannuksiin. Ko. päivän jälkeen myöntöperusteena ovat olleet henkilön palkkakustannukset.  

Rovaniemi-lisää voidaan tehdyn päätöksen mukaan käyttää 

• Palkan maksusta aiheutuviin sivukuluihin (pois lukien 100 % palkkatuki)  

• Muihin työllistämisen kustannuksiin (esim. puhelinlasku tai työterveyskäynti)  

• Ohjaukseen ja neuvontaan  

• Kustannuksiin, joihin ei kohdistu muuta julkista avustusta. 

Oikaisuvaatimusta perustellaan yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisella ja menettelytapavirheellä. 

Rovaniemi-lisän linjaukset ovat kaikille työnantajille (3. sektori) samat työnantajan koosta riippumatta. Jokainen työnantaja voi hakea Rovaniemi-lisää todellisiin kustannuksiin, joita palkkatukityössä olevan palkkauksesta aiheutuu pois luettuna palkkakustannukset. Erityistä painotusta kustannusten välillä ei ole. Rovaniemi-lisän käyttö ohjaukseen ja neuvontaan on perusteltua, sillä palkkatuen vaikuttavuutta ja jatkotyöllistymistä halutaan parantaa tehostetulla ohjauksella ja ohjaukseen käytettävällä resurssilla.  

Rovaniemi-lisää myönnetään työsuhteisiin, joihin Rovaniemen kaupunki on myöntänyt palkkatuen. Palkkatuen osuus palkkakustannuksista riippuu myöntöperusteesta ja sen määrä on 50–100 % palkkakustannuksista. Palkkatuella tuetun työn tarkoituksen on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille parantamalla hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuella edistetään myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään.  

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 93 §:n mukaan palkkatuki voisi olla yhdessä muiden tuella palkatun palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien ja oppisopimuksen perusteella maksettavan koulutuskorvauksen kanssa enintään tuella palkatusta työnantajalle aiheutuvien 85 §:ssä tarkoitettujen palkkakustannusten suuruinen tai 88 §:ssä tarkoitetun 100 prosentin palkkatuen osalta enintään 1,23 kertaa 85 §:ssä tarkoitettujen palkkakustannusten suuruinen. Jos palkkatuki yhdessä muiden palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien kanssa ylittäisi enimmäismäärän, palkkatuen määrää vähennettäisiin enimmäismäärän ylittävältä osin.  

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo Rovaniemi-lisän linjausten olevan ristiriidassa Rovaniemen kaupungin työllisyysstrategian (huom. kaupungilla ei ole erillistä työllisyysstrategiaa, sillä strategiset linjaukset ovat osana kasvuohjelmaa) kanssa, koska palkkakustannusten rajaaminen Rovaniemi-lisän piiristä nostaa rekrytointikynnystä. Mikäli Rovaniemi-lisää voisi käyttää palkkakustannuksiin, Rovaniemi-lisän hakijan olisi ilmoitettava lisä muuna tukena palkkatukitilityksen yhteydessä ja tällä voisi olla vaikutusta maksettavaan palkkatukeen. Sen sijaan palkan sivukuluihin kohdennettuna samaa vähentävää vaikutusta ei ole, eikä työnantajan tarvitse ilmoittaa Rovaniemi-lisää palkkatuen maksatushakemuksen yhteydessä. Näin Rovaniemi-lisää voidaan hyödyntää kaikissa palkkatuella tuetuissa työsuhteissa ilman, että sillä on vaikutusta myönnettävään palkkatukeen.  

Lisäksi perusteluna oikaisuvaatimuksessa todetaan kustannuksen määritelmä ja looginen ristiriita sekä tilitysmenettelyn kohtuullistaminen. Aiempaan viitaten, vaikka Rovaniemi-lisää ei voi kohdentaa suoraan palkkakustannuksiin, joihin voidaan myöntää palkkatukea 50–100 %, työnantaja voi hyödyntää Rovaniemi-lisää palkkauksen sivukuluihin ja muihin työntekijän palkkauksesta koituviin kuluihin. Palkkatukityö on normaali työsuhde, jonka aikana pätee samat pelisäännöt kuin missä tahansa muussa työsuhteessa. Työnantajan vastuulla on hoitaa työnantajan velvollisuudet ja maksaa työntekijälle palkka sekä hoitaa palkkaukseen liittyvät muut asiat. Työnantaja voi hyödyntää palkkalaskuria esim. palkka.fi -sivustolla, jolloin sivukulujen ilmoittaminen helpottuu. Sivukulujen tositteeksi riittää työnantajan vapaamuotoinen selvitys. Muita kuluja voi todentaa esimerkiksi ostokuiteilla tai vaikkapa palkattuun työntekijään kohdennetulla laskulla. Rovaniemi-lisää hakeva taho osoittaa kustannukset, joihin toivoo tukea myönnettävän.