Sivistyslautakunta, kokous 27.5.2026

Perustelut

Useissa Suomen kaupungeissa puistoruokailu on vakiintunut tai pilotoitu käytäntö lasten ja nuorten kesäaikaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupungeissa saadut kokemukset osoittavat, että toiminta on järjestetty pääosin siten, että kunnan oma ruokapalvelu tai kunnan omistama inhouse‑yhtiö vastaa ruoan valmistuksesta ja kuljetuksesta, kun taas ruoan jakelu puistoissa on hoidettu kaupungin muun toimialan henkilöstön toimesta tai yhteistyössä paikallisten järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Jakeluvastuu ei tyypillisesti ole kuulunut ruokapalvelujen henkilöstölle, vaan on eriytetty ruokapalvelun perustehtävästä. Näin on voitu varmistaa selkeä vastuunjako, hallittu kustannusrakenne sekä toiminnan joustava laajuus. 

Rovaniemellä ei tällä hetkellä ole varattu erillisiä resursseja puistoruokailun toteuttamiseen, eikä määrärahoja ruoan valmistukseen, kuljetukseen tai jakeluun ole osoitettu kokeilua varten. Tämä on ollut keskeinen syy siihen, ettei puistoruokailua ole toistaiseksi voitu käynnistää. Samalla on kuitenkin todettava, että kaupungin ruokapalveluilla on olemassa oleva ammatillinen ja toiminnallinen valmius ruoan valmistamiseen ja mahdollisesti kuljettamiseen myös puistoympäristöihin, mikäli toimintaan varattaisiin erillinen rahoitus. Näin ollen kysymys ei ole rakenteellisesta esteestä vaan resurssien kohdentamisesta ja tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. 

Rovaniemen kaupungin erityispiirteenä on laaja maantieteellinen pinta‑ala sekä monikeskuksinen aluerakenne, jossa osa lapsista ja nuorista asuu keskusta‑alueen ulkopuolella kylissä ja keskuskylissä. Tästä syystä mahdollisen puistoruokailukokeilun suunnittelussa on perusteltua harkita huolellisesti toiminnan kohdentamista. On arvioitava, onko tarkoituksenmukaista rajata kokeilu vain keskusta‑alueelle vai tulisiko huomioida myös ne alueet, joissa lapsia ja nuoria on määrällisesti paljon ja joissa palveluiden saavutettavuus on muutoin rajallisempaa. Muissa kunnissa saadut kokemukset osoittavat, että pilotointivaiheessa kohdevalinta on keskeinen tekijä kokeilun onnistumisen, kustannusten hallinnan ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. 

Lisäksi on hyvä todeta, että yksityinen henkilö on ilmoittanut aikovansa järjestää kesäkuussa 2026 kokeiluluontoisesti puistoruokailua lahjoituselintarvikkeiden turvin kahdessa keskustan puistossa kaksi kertaa viikossa. Kyseinen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kaupungin resursseihin tai vastuulla olevaan ruokapalvelutoimintaan. Suunniteltu toiminta osoittaa paikallista kiinnostusta ja koettua tarvetta puistoruokailulle, mutta samalla se korostaa tarvetta tarkastella mahdollisen kunnallisen puistoruokailun toteuttamista erikseen hallitusti, yhdenvertaisesti ja kaupungin vastuut sekä resurssit huomioiden. 

Edellä esitetyn perusteella puistoruokailun tarkastelu Rovaniemen osalta nimenomaan rajattuna ja määräaikaisena kokeiluna loisi mahdollisuuden arvioida kustannuksia, resurssitarpeita, työnjakoa ja toiminnan kohdentamista paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Tämä tukisi harkittua päätöksentekoa ja antaisi luotettavan pohjan mahdollisille jatkolinjauksille lasten ja nuorten hyvinvointia tukevana, ennaltaehkäisevänä toimintamuotona. Kesällä 2026 se ei aloitteen esittämällä tavalla onnistu, mutta nyt on hyvä hetki lähteä suunnittelemaan ja resurssoimaan kokeilua esimerkiksi kesälle 2027. 

Valtuustoaloitteessa esitettiin, että tarkemman puistoruokailun suunnittelun voisi ottaa tehtäväkseen perusturvalautakunta. Tällaista lautakuntaa ei Rovaniemen kaupungilla enää ole, mutta hyvinvointilautakunta olisi tähän sopiva. Nuorisopalveluilla on monenlaista toimintaa kesäaikanakin ympäri kaupunkia, johon puistoruokailun voisi mahdollisesti yhdistää. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Sivistyslautakunta esittää, että aloitteeseen vastaa hyvinvointilautakunta.