Elinvoimalautakunta, kokous 26.5.2026

Perustelut

Taustaa 

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) vastaa lakisääteisesti työllisyyspalveluiden tuloksellisuuden ja työvoimaviranomaisten toiminnan arvioinnista ja seurannasta. Osana tehtäväänsä KEHA-keskus laatii kerran vuodessa 45 alueellista asiantuntija-arviota palveluiden järjestämisestä. Asiantuntija-arvio sisältää työllisyysaluekohtaisen katsauksen palvelujärjestelmälle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden edistymisestä, työnhakija- ja työpaikkarakenteen kehityksestä, työvoimapalveluiden järjestämisvastuun edellytysten toteutumisesta, työllisyyspalveluiden kustannuksista sekä yksittäisten lakisääteisten asiakasprosessien toimeenpanosta.  

Ensimmäiset asiantuntija-arvioinnit julkaistiin huhtikuussa.   

Rovaseudun työllisyysalueen arvioinnin tiivistelmä  

Valtakunnallisten tavoitteiden näkökulmasta ensimmäinen toimintavuosi oli yleistasolla vahva: työttömyys pysyi koko maata alempana, laaja työttömyys väheni, asiakastyyväisyys ylitti valtakunnallisen tason ja palvelut koettiin pääosin saavutettaviksi. Kasvokkaisen palvelun osuus oli korkea ja palveluprosessit toimivat hyvin. Resursointi riitti toimivan perusjärjestelmän ylläpitämiseen mutta pitkäaikaistyöttömien kohdalla palvelujärjestelmän ja työmarkkinoiden haasteet näkyivät. Alueen vahvuuksia oli asiakastyytyväisyys ja palvelun koettu laatu. Kehittämiskohteina alueella on työnantajapalvelut sekä pitkäaikaistyöttömyyteen vastaaminen.  

Arvioinnissa on kuitenkin huomioitava sen rajoitteet eli tässä arvioinnissa  hyödynnetään ensisijaisesti lakisääteisen käyttövelvoitteen piiriin kuulevien työllisyyden hoidon asiakastietojärjestelmien (Asiantuntijan työmarkkinatori, Työmarkkinatori, Yleinen avustusjärjestelmä) tietoja. Nämä perustuvat työvoimaviranomaisten  asiantuntijoiden tekemiin kirjauksiin. Kunnissa tehdään myös paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät näissä järjestelmissä näy. Lisäksi työnantajakontaktien tilastointitavassa on ollut muutoksia TE-palvelu uudistuksesta johtuen, mikä luo virheellisen kuvan työnantajakontaktien määrän muutoksesta.  

Valtakunnallisten mittareiden seuranta ja toteuma  

Valtioneuvosto asetti työllisyyden edistämisen valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2025-2027 seuraavat:  

1. Taataan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille asiakkaille molemmilla kansalliskielillä  

2. Nostetaan matalan työllisyysasteen asiakasryhmien työllisyyttä  

3. Tuetaan työnhakijan nopeaa työllistymistä vaikuttavilla ja etuusmenoja vähentävillä palveluilla  

4. Tuetaan ammatillista, alueellista ja kansainvälistä liikkuvuutta työvoimapula aloille  

5. Vahvistetaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa  

Rovaseudun työllisyysalue onnistui ensimmäisenä toimintavuotena varsin hyvin valtakunnallisissa tavoitteissa.   

1. Taataan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille asiakkaille molemmilla kansalliskielillä 

Asiakkaiden kokemus palveluiden yhdenvertaisuudesta oli 3,91 asteikolla 1-5. Rovaseudun arvio oli hieman koko maan keskiarvoa alempi (3,96). Kuitenkin asiakastyytyväisyydessä Rovaseudun työllisyysalue pärjäsi koko maan ja Lapin keskiarvoa paremmin. Rovaseudun työllisyysalueen asiakastyytyväisyys oli viime vuonna keskimäärin 3,74. Koko maassa se oli 3,64 ja Lapissa 3,69.  

2. Nostetaan matalan työllisyysasteen asiakasryhmien työllisyyttä 

Matalan työllisyysasteen asiakasryhmien (nuoret, ulkomaalaiset, yli 55 vuotiaat) työllisyys oli kaikilla mittareilla koko maata parempaa tai keskiarvossa. Työkykynsä alentuneeksi arvioineiden työllistyneiden määrä oli 214. Nuorten työttömyysaste (13,6%) oli selvästi matalampi kuin maakunnassa ja koko maassa. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli huomattavasti koko maan keskitasoa alhaisempi mutta maakunnan tasoa korkeampi. Ulkomaalaisten työllisyysaste oli 53,2% kun se koko maassa keskimäärin oli 49,4% ja maakunnassa 52,7%. Yli 55 vuotiaiden työllisyysaste oli 69,9% mikä on koko maan keskiarvossa. Yli 55 vuotiaiden työttömyysaste oli 11,2% mikä on maakunnan tasoa alempi.   

3.Tuetaan työnhakijan nopeaa työllistymistä vaikuttavilla ja etuusmenoja vähentävillä palveluilla 

Rovaseudun työllisyysalue pärjäsi hyvin  myös kolmannen kokonaisuuden mittareissa jotka mittasivat työnhakijoiden nopeaa työllistymistä. Työllisyysalueen mittarit olivat kaikilta osin koko maan sekä Lapin keskiarvoja paremmat. Työttömien työnhakijoiden virta avoimille työmarkkinoille 3 kuukautta työllistymisen jälkeen oli selvästi koko maan keskiarvoa parempaa. Rovaseudulla 52,7% työnhakijoista siirtyi avoimille työmarkkinoille kun koko maassa keskimäärin osuus oli 44,4% ja Lapissa 49,0%. Myös työllistymisen pysyvyys oli parempaa: meillä noin 21% palaa työttömyyteen 3 kuukauden työllistymisen jälkeen kun koko maassa osuus on 26,6% ja Lapissa 22,4%. Lisäksi maksettujen työttömyysaetuuspäivien määrä oli vähäisempi kuin Lapissa tai koko Suomessa keskimäärin.   

4. Tuetaan ammatillista, alueellista ja kansainvälistä liikkuvuutta työvoimapula aloille 

Neljäs kokonaisuus oli ammatillisen, alueellisen ja kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen työvoimapula-aloille. Kokonaisuuden arviointi ensimmäisenä vuonna on vielä vaikeaa koska vertailulukuja ei kaikilta osin ole saatavilla. Voidaan kuitenkin todeta, että työtarjouksia on tehty toisten työllisyysalueiden alueella sijaitseviin toimipaikkoihin vähän. Alueilla on selvästi keskitytty oman alueen työvoimatarpeiden hoitamiseen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen on ollut kaikkinensa vähäistä. Työvoimapula-aloille on myönnetty 68 oleskelulupaa ja työvoimapula-aloille työllistyneitä on ollut 121.   

5. Vahvistetaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa

Viides kokonaisuus mittaa alueen elinvoimayhteistyön tilaa, jota on mitattu työllisyysalueen johdolle osoitetuilla kyselyillä. Kyselyn toimivuus oli haasteellinen ja tästä on keha-keskukselle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle annettu palautetta. Rovaseudun elinvoimayhteistyöindeksi oli 3,00 kun se koko maassa keskimäärin oli 3,46. Parhaiten alueella on onnistuttu yhteistyössä oppilaitosten kanssa, eniten kehittämistä on TKI – toiminnassa sekä kasvualojen palvelutarpeisiin vastaamisessa.   

Lisäksi asiantuntija-arvioinnissa on arvioitu työvoimaviranomaisen lakisääteisten velvoitteiden noudattamista ja palveluprosessien toimivuutta sekä työllisyyskehitystä yleisestikin.  Näistä tarkempia tietoja liitteenä olevissa raporteissa. 

Liite 1: Asiantuntija-arviointi 

Liite 2: Tilastokooste vuodesta 2025 

Päätösehdotus

Esittelijä

Elinvoimalautakunta merkitsee tiedoksi työllisyysalueen seurannan ja arvioinnin.