Kaupunginvaltuusto, kokous 18.5.2026

§ 54 Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma 2026-2030

ROIDno-2025-4876

Aikaisempi käsittely

Kaupunginhallitus, 15.12.2025

Valmistelija

Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kasvuohjelma ja sen suhde kaupunkistrategiaan

Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaisesti kaupunginvaltuusto päättää kasvuohjelmasta ja 28 §:n mukaisesti kaupunginhallitus päättää elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta (kaupunginvaltuuston hyväksymän
kasvuohjelman perusteella). Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistäminen.

Rovaniemen kasvuohjelma on yksi keskeisimmistä Rovaniemen kaupunkistrategiaa toteuttavista ohjelmista. Se täsmentää kaupunkistrategian elinvoimaisuutta koskevat tavoitteet ja varmistaa, että kehittämistoimet kohdistuvat haluttuihin kokonaisuuksiin. ​Ohjelma luo edellytyksiä yritystoiminnalle, investoinneille ja työllistymiselle, mitkä ovat kriittistä alueen elinvoiman kehittymisen kannalta. ​Kasvuohjelma auttaa varautumaan tulevaisuuden muutoksiin, kuten työvoiman saatavuuteen ja kestävän kasvun vaatimuksiin sekä ohjaa alueen kilpailukyvyn vahvistamista ja toiminnan kohdistamista lähivuosina. ​Ohjelman maaseutupoliittiset linjaukset ohjaavat kyläalueita ja muuta maaseutua koskevaa elinvoimaisuuden kehittämistä, ja työllisyysaluetta koskevat tavoitteet toimivat Rovaseudun työllisyysalueen strategisina linjauksina. Lähtökohtana kasvuohjelman laadinnalle on, että kasvuohjelma kokoaa kaupungin, yritykset ja sidosryhmät yhteisen vision ja toimenpiteiden äärelle, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vähentää päällekkäisyyksiä.

Kasvuohjelman tulee perustua kaupunkistrategiaan ja sen valmisteluaineistoon, toimintaympäristön analyysiin sekä keskeisten tahojen osallistamiseen. Lisäksi ohjelman valmistelussa huomioidaan olennaiset kaupungin ja Lapin alueen strategiset asiakirjat, kuten Lapin yrittäjyystrategia.

Jo toteutettu valmistelutyö ja valmisteluprosessin eteneminen

Kasvuohjelman laadintaa on pohjustettu keväällä 2025 toteutetulla kilpailukykyanalyysillä ja skenaariotyöskentelyllä (liite 1). Tämä kokonaisuus toteutettiin osallistaen oleellisia sidosryhmiä työpajoissa sekä haastattelemalla keskeisiä toimijoita. Haastateltavina oli avainhenkilöitä Rovaniemen kaupungilta, oppilaitoksista ja korkeakouluista sekä elinkeinoelämästä. Aineisto luo kasvuohjelmalle tiedollajohtamisen näkökulmasta pohjan, jonka avulla kasvuohjelman luonnos voidaan tuoda eri tahojen käsiteltäväksi. Lisäksi keväällä 2025 toteutettu yrittäjäkysely loi aineistoa, jota voidaan hyödyntää erityisesti yrittäjien esille tuomien kehittämistarpeiden kohdistamiseen. Maaseutupoliittisten linjausten pohjustamisessa voidaan lisäksi hyödyntää kylien kehittämisjaoston tulevaisuustyöpajassa sekä Rovaniemen kylien kehittämissäätiön ja kaupungin alueellisten palvelujen yhdessä toteuttamien tulevaisuustyöpajojen aineistoja. Elinvoimapalvelujen henkilöstö on käsitellyt kasvuohjelman pohja-aineistoa osana kehittämispäivien ohjelmaa sekä keväällä että loppuvuodesta 2025. Tämän avulla on saatu henkilöstön näkemystä kehittämiskokonaisuuksista.

Kasvuohjelman laadinnan on suunniteltu etenevän seuraavasti:

  • 16.1.2026 (alustava päivä) laaja-alaisesti osallistava ja eri tahoja yhteensaattava työpaja
    Osallistujat: kaupunginhallitus, elinvoimalautakunta, tekninen lautakunta, kylien kehittämisjaosto, Ranuan kunnan edustajat (työllisyysalueen asiat), Rovaniemen yrittäjien hallitus, 20 ensiksi ilmoittautunutta yrityksen tai yritysjärjestön edustajaa, korkeakoulut ja oppilaitokset, keskeinen virkamiehistö, muut oleelliset sidosryhmät​

  • 9.2.2026 Valtuustoseminaari

  • 24.2.2026 Elinvoimalautakunta

  • 9.3.2026 Kaupunginhallituksen iltakoulu

  • 16.3.2026 Kaupunginhallitus (lausunnot toimielimiltä, Ranuan kunnalta ja yleisessä lausuntopalvelussa)

  • 13.4.2026 Kaupunginhallitus

  • 27.4.2026 Kaupunginvaltuusto


Laadintaa ohjaavana tahona toimii kaupungin johtoryhmä.


Kasvuohjelman 2026-2030 suunniteltu rakenne

Kasvuohjelman 2026-2030 rakennetta on hahmoteltu seuraavaan muotoon:

  • Rovaniemen kasvun tulevaisuuskuva: Tämä osio yltäisi vuoteen 2040 ja ottaisi huomioon pidemmän aikavälin kehitystavoitteen, johon tähän kasvuohjelmaan sisällytettävät painopisteet ja toimenpiteet lähtevät toimintaa ohjaamaan.
  • Rovaniemen kasvun painopisteet ja kärkitoimenpiteet: Tämä osio sisältäisi elinvoiman edistämisen painopisteet vuosille 2026-2030 sekä näihin kytkeytyvät kärkitoimenpiteet, jotka mahdollistavat kaupungin elinvoimaisuuden kasvun.
  • Rovaniemen elinvoimapolitiikan toimialakärjet: Tämä osio sisältäisi niiden kärkitoimialojen valinnan, joilla nähdään kilpailukykyanalyysin ja poliittisten valintoisen perusteella olevan suurinta potentiaalia kaupungin elinvoiman kasvun edistämiseksi. Näihin toimialoihin kohdistettaisiin erityisiä kehittämistoimenpiteitä, kuten tiiviimpää yritysyhteistyötä, sijoittautumis- ja osaajamarkkinointia, kehittämishankkeita ja selvityksiä sekä resursoitaisiin toiminnan koordinointia tarpeen mukaisesti.
  • Rovaniemen maaseutupoliittiset valinnat: Tämä osio sisältäisi maaseutupoliittiset valinnat, jotka ohjaavat kyläalueiden ja muun maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Hannu Pessa, konsernitalouspäällikkö , hannu.pessa@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää käynnistää Rovaniemen kasvuohjelman laadinnan vuosille 2026–2030 edellä esitetyn mukaisena. Laadintaprosessia voidaan tarkentaa prosessissa esiintulevien tarpeiden mukaisesti.

Päätös

Kaupunginjohtajan sijainen teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen: 

Kaupunginhallitus päättää käynnistää Rovaniemen kasvuohjelman laadinnan vuosille 2026–2030.  Kasvuohjelma laaditaan seuraavan aikataulun mukaisesti: 

  • 16.1.2026 (alustava päivä) laaja-alaisesti osallistava ja eri tahoja yhteensaattava työpaja 
    Osallistujat: kaupunginhallitus, elinvoimalautakunta, tekninen lautakunta, kylien kehittämisjaosto, Ranuan kunnan edustajat (työllisyysalueen asiat), Rovaniemen yrittäjien hallitus, 20 ensiksi ilmoittautunutta yrityksen tai yritysjärjestön edustajaa, korkeakoulut ja oppilaitokset, keskeinen virkamiehistö, muut oleelliset sidosryhmät. 

  • 9.2.2026 Valtuustoseminaari 

  • Maaliskuun alku: Kaupunginhallituksen iltakoulu 

  • 16.3.2026 Kaupunginhallitus (lausunnot toimielimiltä, Ranuan kunnalta ja yleisessä lausuntopalvelussa) 

  • 13.4.2026 Kaupunginhallitus 

  • 27.4.2026 Kaupunginvaltuusto 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että laadintaprosessia voidaan tarkentaa prosessissa esiin tulevien tarpeiden mukaisesti. 

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan sijaisen muutetun päätösehdotuksen mukaisesti. 

Kaupunginhallitus, 13.4.2026

Valmistelija

Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma

Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaisesti kaupunginvaltuusto päättää kasvuohjelmasta ja 28 §:n mukaisesti kaupunginhallitus päättää elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta (kaupunginvaltuuston hyväksymän kasvuohjelman perusteella). Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistäminen.

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma vuosille 2026–2030 on laadittu ohjaamaan kaupungin elinvoiman pitkäjänteistä kehittämistä sekä varmistamaan hallittu, kestävä ja kilpailukykyinen kasvu. Samalla se toimii soveltuvin osin Rovaseudun työllisyysalueen strategisen tason ohjaavana asiakirjana. Kasvuohjelma kokoaa yhteen kaupungin elinvoimapoliittisen vision, kehittämisen painopisteet, kärkitoimenpiteet ja kärkialat, ja se toimii strategisena viitekehyksenä kaupungin elinvoimaan liittyvälle päätöksenteolle ja kehittämistyölle ohjelmakauden aikana. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Rovaniemen yritysmyönteistä toimintaympäristöä, monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä osaaja- ja pitovoimaa sekä tukea koko kaupungin alueen tasapainoista kehittymistä. Kasvuohjelma tukee kaupungin pitkän aikavälin visiota vuoteen 2040 ja kytkeytyy osaksi kaupungin strategista kokonaisuutta.

Kasvuohjelma on rakennettu seuraavaan muotoon:

  • Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio
  • Rovaniemen elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet
  • Rovaniemen elinvoimapolitiikan kilpailukykykärjet
  • Liiteosio
     

Kasvuohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistamista on toteutettu työpajoissa vuosina 2025-2026. Ohjelman laadinnan taustalle on hankittu keväällä 2025 elinvoiman kilpailukykyanalyysi, jonka yhteydessä tehtiin myös tilasto-analyysiä ja kohdennettuja haastatteluja. Ohjelman valmisteluvaihetta pidennettiin keväällä 2026 siten, että ohjelman sisältöä saatiin tarkennettua kaupunginhallituksen iltakoulussa tehtyjen huomioiden pohjalta.

Kasvuohjelman toteutumista seurataan vuosittain toteuttavalla kokonaisarvioinnilla. Ohjelman toimenpiteiden vastuuttaminen toteutetaan toimialojen välillä sopien.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää pyytää liitteenä olevasta kaupungin kasvuohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta, Ranuan kunnalta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 4.5.2026 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupungin kasvuohjelmasta pyydetään lausuntoja yrityksiltä ja sidosryhmiltä Lausuntopalvelu.fi sivuston kautta 26.4.2026 saakka.

Lausuntojen pohjalta tarkennettu Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi 11.5.2026.

Päätös

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen: pyydetään lausunto myös Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen mukaisesti kokouksessa tehtyllä muutoksella.

Tekninen lautakunta, 21.4.2026

Valmistelija

Henna Penttilä, vs. hallintopäällikkö, henna.penttila@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakunnilta lausuntoja Kasvuohjelmasta 2026-2030. Tekninen lautakunta kiittää mahdollisuudesta lausua ohjelmasta ja antaa alla olevan lausunnon. 

Tekninen lautakunta pitää Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmaa 2026–2030 hyvin toteutettuna asiakirjana, joka jäsentää kaupungin elinvoiman ja kasvun edellytyksiä hallitulla ja pitkäjänteisellä tavalla. Ohjelma tukee kaupunkistrategiaa ja käynnissä olevaa strategista yleiskaavatyötä sekä antaa yhteisen suunnan kaupungin kehittämiselle tulevina vuosina. Teknisen toimialan viranhaltijoita on ollut mukana kasvuohjelman valmisteluvaiheessa, mikä on varmistanut osaltaan sen, että Kasvuohjelma 2026-2030 on tarkoituksenmukainen myös teknisen toimialan tavoitteiden ja edellytyksien näkökulmasta. 

Teknisen toimialan kannalta keskeistä on, että kasvuohjelmassa tunnistetaan kaupungin oma vastuu ja rooli kasvun mahdollistajana. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, infrastruktuurin kehittäminen, liikenneyhteydet ja asumisen ratkaisut muodostavat perustan yritystoiminnalle, investoinneille ja työpaikkojen syntymiselle. Ennakoiva maankäyttö, riittävä tonttivaranto ja toimiva yhdyskuntarakenne ovat myös edellytys hallitulle kasvulle. 

Kasvuohjelmassa esiin nostetut tavoitteet päätöksenteon ennakoitavuudesta, sujuvista lupa- ja kaavoitusprosesseista sekä yrittäjälähtöisestä toimintaympäristöstä ovat teknisen toimialan näkökulmasta perusteltuja. Nämä tavoitteet tukevat osaltaan myös kaupungin omaa toimintaa ja kehittämistyötä sekä vahvistavat kaupungin yritysmyönteisyyttä käytännön tasolla. Tekninen lautakunta kuitenkin tuo esille, että kaavoitusprosessi on säädelty alueidenkäyttölain mukaisesti. 

Osaajaveto- ja pitovoiman vahvistamisessa tekninen toimiala korostaa kaupunkiympäristön ja arjen toimivuuden sekä turvallisuuden merkitystä. Sujuva liikkuminen, toimivat palvelu- ja liikenneverkot, viihtyisä rakennettu ympäristö sekä monipuoliset asumisratkaisut vaikuttavat siihen, miten houkuttelevana Rovaniemi koetaan asuin- ja työpaikkakaupunkina. Näihin tekijöihin tekninen toimiala vaikuttaa omilla ratkaisuillaan keskeisesti ja tavoitteiden toteutminen tulee varmistaa riittävillä investointimäärärahoilla, jotka on kohdistettu kasvuohjelmaa tukeviin infran investointeihin. 

Kasvuohjelmassa määritellyt kilpailukykykärjet – kuten arktinen turvallisuus ja logistiikka, mineraaliteollisuus, matkailu ja luovat alat – edellyttävät onnistuakseen, että maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu tukee tavoitteita pitkäjänteisesti. Tekninen toimiala pitää tärkeänä, että kärkialojen kehittämisessä huomioidaan myös ympäristövaikutukset, kestävyys ja aluerakenteen kokonaisuus.

Tekninen toimiala katsoo, että kasvuohjelma toimii tarkoituksenmukaisena strategisena linjauksena kaupungin kasvun ohjaamisessa. Ohjelman toimeenpanossa on tärkeää huolehtia riittävästä resursoinnista, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sekä siitä, että tavoitteet kytkeytyvät konkreettisesti kaupungin suunnittelu- ja investointiohjelmiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Pertti Onkalo, toimialajohtaja, pertti.onkalo@rovaniemi.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa edellä kuvatun lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030. 

Päätös

Tekninen lautakunta kuuli asiassa vs. hallintopäällikkö Henna Penttilää.   

Jäsen Tarja Suopajärvi esitti, että tekninen lautakunta päättää täydentää päätösesitystä siten, että lausuntoon lisätään "Tekninen toimiala pitää tärkeänä, että kasvuohjelmaan mietittäisiin tarkemmin konkreettisia määrällisiä mittareita niin, että myös kilpailukykykärjet saisivat omat mittarinsa. Lisäksi, jotta teknisen toimialan peräänkuuluttamia ympäristövaikutuksia, kestävyyttä ja aluerakenteen kokonaisuutta myös mitattaisiin ja seurattaisiin, osana kasvuohjelmaa tulee seurata maankäytön muutosta kaupungin alueella." 

Puheenjohtaja Päivi Alaoja totesi, että Suopajärven esitys raukesi kannattamattomana. 

Tekninen lautakunta päätti esittelijän esityksen mukaisesti. 

Hyvinvointilautakunta, 23.4.2026

Valmistelija

Matti Selin, erityisasiantuntija, matti.selin@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma vuosille 2026–2030 on laadittu ohjaamaan kaupungin elinvoiman pitkäjänteistä kehittämistä sekä varmistamaan hallittu, kestävä ja kilpailukykyinen kasvu. Samalla se toimii soveltuvin osin Rovaseudun työllisyysalueen strategisen tason ohjaavana asiakirjana. Kasvuohjelma kokoaa yhteen kaupungin elinvoimapoliittisen vision, kehittämisen painopisteet, kärkitoimenpiteet ja kärkialat, ja se toimii strategisena viitekehyksenä kaupungin elinvoimaan liittyvälle päätöksenteolle ja kehittämistyölle ohjelmakauden aikana. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Rovaniemen yritysmyönteistä toimintaympäristöä, monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä osaaja- ja pitovoimaa sekä tukea koko kaupungin alueen tasapainoista kehittymistä. Kasvuohjelma tukee kaupungin pitkän aikavälin visiota vuoteen 2040 ja kytkeytyy osaksi kaupungin strategista kokonaisuutta.

Kasvuohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistamista on toteutettu työpajoissa vuosina 2025-2026. Ohjelman laadinnan taustalle on hankittu keväällä 2025 elinvoiman kilpailukykyanalyysi, jonka yhteydessä tehtiin myös tilasto-analyysiä ja kohdennettuja haastatteluja. Ohjelman valmisteluvaihetta pidennettiin keväällä 2026 siten, että ohjelman sisältöä saatiin tarkennettua kaupunginhallituksen iltakoulussa tehtyjen huomioiden pohjalta. Kasvuohjelman toteutumista seurataan vuosittain toteuttavalla kokonaisarvioinnilla. Ohjelman toimenpiteiden vastuuttaminen toteutetaan toimialojen välillä sopien.

Kaupunginhallitus on päättänyt pyytää liitteenä olevasta kaupungin kasvuohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta, Ranuan kunnalta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 4.5.2026 mennessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta antaa seuraavan lausunnon Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta 2026–2030: 

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma 2026–2030 on hyvin perusteltu kaupunkistrategian mukainen ohjelma, joka luo kokonaisvaltaisen kehyksen kaupungin elinvoiman pitkäjänteiselle vahvistamiselle. Ohjelma ottaa huomioon inhimilliset, yhteisölliset ja vetovoimaan liittyvät tekijät, joilla on keskeinen merkitys kestävälle kasvulle, asukkaiden hyvinvoinnille sekä kaupungin pitovoimalle. 

Ohjelman visio Rovaniemestä arktisen osaamisen kansainvälisenä keskuksena ottaa huomioon kaupungin kulttuuriset vahvuudet. Rovaniemen elävä kulttuuriekosysteemi, tekijöineen ja kokijoineen, vahvistaa kaupungin kasvua ja houkuttelevuutta. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva Rovaniemen kaupungin kulttuuriohjelma 2027–2030 nostaa esiin monia kasvuohjelmassa esiteltyjä teemoja. On hyvä, että monipuolinen taide- ja kulttuuritarjonta, tapahtumat sekä kulttuurialan ammattilaisten osaaminen on tunnistettu osaksi kaupungin pito- ja vetovoiman kehittämistä. 

Hyvinvointilautakunta katsoo, että kulttuurimatkailun ja liikuntapalveluiden rooli osana kestävän ympärivuorokautisen matkailun kehittämistä on erinomainen valinta, samoin olemassa olevien kaupungin kulttuuripalvelujen vahvistaminen.  Luovat alat, kärkitoimenpiteet -osiossa on hyvä mainita UNESCO:n kaupungille myöntämä status “Rovaniemi The City of Architecture” mikä vahvistaa Rovaniemen asemaa arktisena arkkitehtuurikaupunkina UNESCO Creative Cities Network – verkostossa.  

On hienoa, että kasvuohjelma näkee Rovaniemen arktisen alueen liikunnan ja kulttuurin keskuksena. Liikunta ja urheilu on nostettu ohjelmassa merkittävään rooliin muun muassa hyvinvointiin ja matkailuun liittyvissä osioissa. Liikuntapalvelujen osalta ohjelma tukee liikunnan ja aktiivisen elämäntavan merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille, työ- ja toimintakyvylle sekä yhteisöllisyydelle. Saavutettavat ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet sekä arjen liikkumista tukevat ympäristöt ovat keskeisiä tekijöitä kaupungin vetovoiman ja asukkaiden pysyvyyden kannalta.  

Nuorisopalvelujen näkökulmasta kasvuohjelma tukee pitkän aikavälin elinvoimaa vahvistamalla nuorten osallisuutta, viihtymistä omassa kotikaupungissa, yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia ja turvallisia vapaa-ajan toimintaympäristöjä. Nuorten kiinnittyminen omaan kaupunkiin ja vaikuttamismahdollisuudet tukevat tulevaisuuden osaajapohjaa sekä sosiaalista kestävyyttä. On tärkeää, että ohjelma ottaa huomioon Rovaniemi – opiskelijan kotikaupunki – toiminnan sekä yhteistyön oppilaitosten kanssa, mikä on Rovaniemen pitovoiman kannalta hyvää tulevaisuuden ennakointia. 

Ohjelman toteuttaminen edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä erityisesti kaupunkisuunnittelun, tapahtumatoiminnan ja vapaa-ajan palvelujen kesken. 

Hyvinvointilautakunta pitää hyvänä valintana kasvuohjelmassa esiin tuotua poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyö kaupungin eri palvelualueiden, kylien, kolmannen sektorin järjestöjen, taiteen vapaan kentän, yritysten ja oppilaitosten kanssa vahvistaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja edistää kestävää kasvua, palvelujen saatavuutta, saavutettavutta ja esteettömyyttä painottaen.

Kasvuohjelma 2026–2030 muodostaa tasapainoisen ja tarkoituksenmukaisen lähtökohdan Rovaniemen elinvoiman kehittämiselle. Ohjelman onnistunut toteutus edellyttää, että hyvinvointilautakunnan alainen toiminta tunnistetaan pitkäjänteisen kasvun keskeiseksi tekijäksi, jota resursoidaan johdonmukaisesti osana kaupungin kokonaiskehittämistä. 

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti palvelualuepäällikön päätösehdotuksen mukaisesti.

Lautakunta piti tauon klo 14.54-15.04
Nuorisovaltuuston edustaja Ronja Mustonen poistui tauon aikana klo 15.02.

Kylien kehittämisjaosto, 23.4.2026

Valmistelija

Erja Sainio, asukastoiminnan projektisuunnitelija, erja.sainio@rovaniemi.fi

Perustelut

Kylien kehittämisjaosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa kasvuohjelman visiosta, painopisteistä, kärkitoimenpiteistä ja kilpailukykykärjistä erityisesti maaseutu- ja kyläalueiden elinvoiman näkökulmasta. 

1. Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio 

Elinvoimapoliittinen visio kuvaa pääpiirteissään hyvin Rovaniemen tulevaisuuden suuntaa ja tunnistaa arktisen osaamisen, yhteistyön ja kestävän kasvun merkityksen.
Kylien näkökulmasta on kuitenkin olennaista, että vision tavoite monipuolisesta elinkeinorakenteesta koko kaupungin alueella konkretisoituu myös käytännössä kylä- ja maaseutualueilla, eikä painotu ensisijaisesti kaupunkikeskustaan. 

Visiossa korostetaan kaupungin, yritysten ja oppilaitosten välistä vuoropuhelua. Kylien kehittämisjaosto pitää tärkeänä, että tähän vuoropuheluun tunnistetaan selkeästi myös kyläyhteisöt, asukasyhdistykset ja muut paikalliset toimijat elinvoiman keskeisinä kumppaneina.
Kyläalueiden elinvoima rakentuu monitoimijuudesta, paikallislähtöisyydestä ja pitkäjänteisestä yhteisöllisestä kehittämisestä, mikä tulisi näkyä vahvemmin myös vision tulkinnassa. 

Osaajaveto- ja pitovoimaa tarkastellaan ohjelmassa vahvasti työelämän ja osaajamarkkinoiden näkökulmasta. Kylien kannalta pitovoima muodostuu lisäksi arkisista elinolosuhteista: asumisen mahdollisuuksista, peruspalvelujen ja digiyhteyksien saavutettavuudesta, liikkumisesta sekä turvallisesta ja yhteisöllisestä elinympäristöstä.
Näiden tekijöiden huomioiminen vahvistaisi vision kokonaisvaltaisuutta. 

2. Elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet 

Kasvuohjelman painopisteet – yrittäjälähtöisyys, osaajaveto- ja pitovoima sekä kehittämisen kulttuuri – vastaavat pääosin Rovaniemen kehittämistarpeita. Kylien kehittämisjaosto korostaa kuitenkin, että painopisteiden vaikuttavuus kyläalueilla edellyttää tarkempaa konkretisointia ja alueellista eriyttämistä. 

Yrittäjälähtöisyyden ja yritysmyönteisyyden osalta on tarpeen täsmentää, mitä nämä tarkoittavat käytännössä maaseudun pienyrityksille, kausiluonteisille toimijoille ja monialaista yrittäjyyttä harjoittaville. Vuoropuhelun merkitystä korostetaan ohjelmassa, mutta jatkovalmistelussa tulisi kuvata selkeämmin, miten vuoropuhelu toteutuu käytännössä, kuka sitä koordinoi ja miten kyläalueiden yritykset ja toimijat tavoitetaan tasavertaisesti. 

Kylien elinkeinovahvuuksien ja -potentiaalin selvittäminen on erittäin kannatettava toimenpide. Työssä on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa tietoa, aiempia kyläselvityksiä ja paikallisten toimijoiden osaamista.
Samalla kylien elinvoiman vahvistamiseen tulee kytkeä nykyistä vahvemmin edunvalvontatyö valtion suuntaan, erityisesti tiestön, joukkoliikenteen, digitaalisten yhteyksien, maaseuturahoituksen ja kestävän matkailun rahoitusratkaisujen osalta.
Maaseuturahoituksen ja paikallislähtöisen Leader-rahoituksen merkitys kehittämistoiminnassa on ollut Rovaniemen kylä- ja maaseutualueella merkittävää. Leader-rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen tulisi nostaa yhdeksi edunvalvonnan tavoitteeksi.
Lapissa Leader-toiminta tukee kylliä, yhdistyksiä, mikroyrityksiä ja nuoria sekä tavoittaa ne, jotka muuten jäävät ulkopuolelle. Leader-työllä vahvistetaan paikallista omistajuutta, pidetään palveluja ja toimintaa elävänä harvaan asutuilla alueilla.
Se mahdollistaa rahoituksen toimijoille, joille suuret rahoitusinstrumentit ovat liian raskaita.​​​​ 

Kehittämisen kulttuurin osalta jaosto pitää myönteisinä kokeilu- ja pilotointikirjauksia. Kyläalueet tulee nähdä tasavertaisina kehittämisen alustoina kaupunkiympäristöjen rinnalla.
Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja paikallistarpeiden tunnistamiseen, kyläyhdistysten systemaattista hyödyntämistä sekä palautemekanismeja, joilla paikallistieto viedään osaksi päätöksentekoa.

Osaajaveto- ja pitovoiman näkökulmasta keskeinen kysymys kyläalueilla ei ole niinkään vetovoima vaan se, miten houkuttelevuus kääntyy pysyväksi asettumiseksi keskustan ulkopuolelle.
Tämä edellyttää asumisen mahdollistamista, sujuvia palvelupolkuja ja muualta muuttaneiden aitoa kotoutumista osaksi paikallisyhteisöjä. 

3. Kilpailukykykärjet 

Valitut kilpailukykykärjet perustuvat Rovaniemen tunnistettuihin vahvuuksiin ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia myös kyläalueille. Jaosto pitää erityisen myönteisinä kirjauksia, joissa tunnistetaan kylien rooli matkailussa, turvallisuudessa, logistiikassa ja huoltovarmuudessa. 

Ympärivuotinen matkailu ja hyvinvointi ovat kylien elinvoiman kannalta keskeisiä. Kyläalueiden luonto-, kulttuuri- ja elämyskohteet tarjoavat vahvan perustan kestävälle matkailulle.
Uusien matkailualueiden suunnittelussa ja luvituksessa tulee huomioida jo alkuvaiheessa henkilöstön asuminen ja liikkuminen, perheiden palvelutarpeet sekä turvallinen arki ja pitkät työurat.
Sosiaalinen kestävyys, ilmastoviisaus ja paikallisten asukkaiden hyötyminen matkailusta tulee määritellä konkreettisiksi kriteereiksi, ja kestävän matkailualueen käsite tulisi avata selkeämmin ohjelmassa. 

Arktinen turvallisuus ja logistiikka tarjoavat kyläalueille mahdollisuuksia hajautettujen ratkaisujen, pilotointiympäristöjen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Paikallisten asukkaiden osallistaminen ja paikallistuntemuksen hyödyntäminen ovat edellytys hyväksyttäville ja toimiville ratkaisuille. 

Mineraaliteollisuuden ja sitä palvelevien arvoketjujen osalta on tärkeää huomioida kiertotalouden mahdollisuudet, avoin viestintä ja asukkaiden osallistaminen.
Teollisten toimintojen yhteensovittaminen asumisen, palveluiden ja ympäristön kanssa edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua myös maaseutualueilla. 

Luovat alat ja tapahtumatoiminta ovat merkittävä elinvoimatekijä myös kyläalueilla. Kulttuuri ja luova toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä, paikallisidentiteettiä ja matkailun sisältöjä.
On tärkeää, että luovat alat tunnistetaan aidosti kasvualaksi ja että kaupunki tukee niiden kehittymistä omilla hankinnoillaan, tilaratkaisuillaan ja monialaisella yhteistyöllä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mahdollisuuksia tuoda esiin osaamistaan tulee vahvistaa. 

Tavoiteltava tulevaisuuskuva 2040 

Kasvuohjelman liitteenä oleva tavoiteltava tulevaisuuskuva vuodelle 2040 kokoaa hyvin ohjelman pitkän aikavälin tavoitteet. Kylien kehittämisjaosto korostaa, että elinvoiman vahvistamisen rinnalla tulee edistää vastuullista ja laillista yritystoimintaa, sekä työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista.
Liikunnan ja kulttuurin aseman vahvistuminen edellyttää myös toimivia ja sujuvia joukkoliikenneyhteyksiä, jotka parantavat saavutettavuutta, tukevat lasten ja nuorten omatoimista liikkumista ja vähentävät liikenteen päästöjä.  

Yhteenveto 

Kylien kehittämisjaosto pitää Rovaniemen kasvuohjelmaluonnosta pääosin hyvin laadittuna ja strategisesti perusteltuna.
Jotta ohjelma tukisi koko kaupungin elinvoimaa täysimääräisesti, on tärkeää konkretisoida toimenpiteitä kylä- ja maaseutualueiden näkökulmasta, vahvistaa paikallislähtöisyyttä ja vuoropuhelua sekä varmistaa, että kasvu on sosiaalisesti, ekologisesti ja alueellisesti kestävää. 
Kylät eivät ole vain kasvun kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja mahdollistajia Rovaniemen elinvoimassa nyt ja tulevaisuudessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Anne Puroaho, elinkeinopäällikkö, anne.puroaho@rovaniemi.fi

Kylien kehittämisjaosto päättää hyväksyä lausunnon esittelijän esityksen mukaisesti.

Päätös

Erja Sainio poistui kokouksesta klo 15.11.

Puheenjohtaja Jorma Kiviniemi esitti jäsen Anne Saarijärven kannattamana seuraavan lisäyksen:  

Lisäys: Alkutuotannon turvaaminen on keskeinen osa huoltovarmuutta, erityisesti ruokatuotannon näkökulmasta. Alkutuotanto on myös keskeinen osa paikallista yritystoimintaa ja aluetaloutta, ja maatilojen monialaisuus tulee tunnistaa. Kylien elinvoima edellyttää nuorten kiinnittymistä alueeseen sekä sukupolvenvaihdosten mahdollistamista. 

Kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä lisäyksen, muilta osin kylien kehittämisjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esitetyn lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030.    

 

Elinvoimalautakunta, 28.4.2026

Valmistelija

Henna Penttilä, vs. hallintopäällikkö, henna.penttila@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt elinvoimalautakunnalta lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030 4.5.2026 mennessä. Elinvoimapalvelujen toimialan henkilöstö on ollut läheisesti mukana Kasvuohjelman valmistelussa, jonka ansiosta toimialan näkemyksiä on pystytty tuomaan esille jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Elinvoimalautakunnalle käsiteltäväksi tuotava, alla oleva lausuntoluonnos pohjaa kysymyksiin, jotka esitetään Lausuntopalvelu.fi sivustolla Kasvuohjelman lausunnon yhteydessä.

Elinvoimalautakunnan lausunto Rovaniemen kaupungin Kasvuohjelmasta 2026-2030

Rovaniemen kaupungin Kasvuohjelman 2026-2030 on johdonmukainen ja visuualisesti vahva kokonaisuus, johon on selkeästi kiteytetty visio Rovaniemen kaupungin elinvoiman tulevaisuudelle sekä se, millaisilla toimenpiteillä tämän vision toteutuminen on mahdollista. Ohjelmasta on todettavissa, että valmistelutyön aikainen eri tahojen osallistuttaminen on ollut laajaa, sillä ohjelma ottaa realistisesti huomioon eri tahojen tavoitteet, tarpeet sekä realiteetit ohjelman toteuttamisen näkökulmasta. 

Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio: Miten hyvin visio mielestänne kuvaa Rovaniemen elinvoiman tulevaisuuden suuntaa? 

Kasvuohjelmassa esitetty Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio kuvaa Rovaniemen ja sen elinvoiman tulevaisuuden tavoitesuuntaa toimialan näkökulmasta osuvasti. Vision toteutumista tukeva toiminta on toimialalle ominaista jo nyt, jonka ansiosta mahdollisuudet vision toteutumisen tukemiseen ovat hyvät. Yhteistyö kaupungin, yritysten ja oppilaitosten välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaupungin kehittyminen vision osoittamaan suuntaan voidaan kokonaisvaltaisesti taata myös jatkossa. 

Rovaniemen elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet: Vastaavatko painopisteet ja kärkitoimenpiteet mielestänne Rovaniemen tarpeita? Miten hyvin painopisteet ja kärkitoimenpiteet tukevat Rovaniemen elinvoiman kehittymistä? 

Elinvoimapalvelujen toimialan näkökulmasta painopisteet ja kärkitoimenpiteet vastaavat Rovaniemen tarpeita vähintään kasvuojelmakauden ajan. Painopisteet varmistavat, että perusta yrittämiselle ja työllistämiselle sekä työllistymiselle on vankka, mutta jättävät myös riittävästi tilaa kehittymiselle. Kärkitoimenpiteet ovat selkeitä ja ne konkretisoivat Kasvuohjelman tavoitteet niin kaupunkiorganisaation sisäisesti kuin ulkoisestikin. 

Kärkitoimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi on erityisen tärkeää huolehtia, että tehtävään on osoitettu riittävästi henkilöresurssia. Toimenpiteiden toteuttaminen jakautuu usealle yksikölle sekä toimialalle eikä automaattisesti voida olettaa, että toimenpiteiden toteutuminen tapahtuu ilman niiden selkeää organisointia ja resurssointia. Poikkihallinnollinen yhteistyö onkin Kasvuohjelman toteuttamisen keskiössä. 

Rovaniemen elinvoimapolitiikan kilpailukykykärjet​​: Miten arvioitte luonnoksessa esitettyjä kilpailukykykärkiä? Vastaavatko ne mielestänne Rovaniemen vahvuuksia ja mahdollisuuksia? 

Kasvuohjelman vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että kilpailukykykärjet on tunnistettu ja priorisoitu ja, että myös niihin panostamiseen on organisaatiossa varattu asianmukaisesti resursseja. Kärkitoimenpiteet on ohjelmassa eritelty täsmällisesti, joka tukee ohjelman käytettävyyttä päivittäisen työn ohjaamisen tukena kuin myös elinvoiman kasvun ohjaamisessa laajempana kokonaisuutena. Elinvoimapalvelujen toimialan näkökulmasta kilpailukykykärjet vastaavat Rovaniemen vahvuuksia ja on ohjelman toteuttamisen kannalta merkittävää, että ohjelmaa nostetut kärkialat on valikoituneet kilpailukykyanalyysin ja eri tahoja osallistavien tilaisuuksien pohjalta. Tämä menettely varmistaa hyvät lähtökohdat laajemmalle yhteistyölle kärkialoihin panostamisen suhteen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta antaa esitetyn lausunnon Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta 2026-2030.

Päätös

Esittelijän muutettu päätösesitys:

Esittelijä teki kokouksessa muutetun päätösesityksen koskien, että pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa tämän pykälän osalta.
Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä vt. toimialajohtajan muutetun päätösesityksen, muilta osin elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030. 
Lisäksi elinvoimalautakunta päätti tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. 

Kokoustauko pidettiin klo 15:52 - 15:59. Puheenjohtaja piti tauon jälkeen nimenhuudon ja totesi, että kaikki muut ennen taukoa paikalla olleet olivat edelleen paikalla, paitsi vaikuttamistoimielinten jäsen Hanna Torvinen oli poistunut klo 15.58.

Sivistyslautakunta, 29.4.2026

Valmistelija

Risto Varis, hallintopäällikkö, risto.varis@rovaniemi.fi
Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus pyytää lausuntoa kasvuohjelmasta vuosille 2026 - 2030 4.5. mennessä.

Kasvuohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistamista on toteutettu työpajoissa vuosina 2025-2026. Ohjelman laadinnan taustalle on hankittu keväällä 2025 elinvoiman kilpailukykyanalyysi, jonka yhteydessä tehtiin myös tilasto-analyysiä ja kohdennettuja haastatteluja. Kasvuohjelman toteutumista seurataan vuosittain toteuttavalla kokonaisarvioinnilla. Ohjelman toimenpiteiden vastuuttaminen toteutetaan toimialojen välillä sopien.

Yleisvaikutelma kasvuohjelmasta on, että se on tehty talouskasvu edellä. Rovaniemen kasvuohjelma on elinkeinoelämä- ja yrittäjäkeskeinen asiakirja. Ohjelma maalaa kuvaa kansainvälisestä ja osaavasta arktisesta keskuksesta vuonna 2040. Lapset ja nuoret nähdään, sinänsä oikein, tulevaisuuden osaajina ja työvoimana. 

Kasvuohjelmassa nuoruus ja opiskelu näyttäytyvät ensisijaisesti polkuina työelämään ja yritysten työvoimatarpeiden täyttämiseen. Jotta ohjelman tavoitteet toteutuisivat, tulisi olla korostaa lasten ja nuorten kasvun, koulutuksen, harrastusmahdollisuuksien ja hyvinvoinnin merkitystä myös siten, että se ei liity suoranaisesti työmarkkinakelpoisuuteen. 

Ohjelmassa korostetaan jatkuvaa ja avointa vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Vastaava sitoumus lasten ja nuorten kuulemiseen tai heidän osallistamiseensa kaupungin kehittämiseen tukee sitoutumista Rovaniemelle. 

Ohjelma tunnistaa riskin, että hallitsematon matkailun kasvu voi heikentää paikallisten arkea. Tästä huolimatta kärkitoimenpiteet keskittyvät matkailun laajentamiseen ja uusien alueiden kehittämiseen. Rovaniemeläisten käyttämien lähiluontoalueiden ja julkisten tilojen huomioiminen ja vaaliminen edesauttaa positiivista suhtautumista matkailuun. 

Myönteistä on tavoite kehittää kaupunkiympäristöä viihtyisämmäksi ja ratkaista opiskelijoiden asunto-ongelmia. Painopiste on osaajien pitovoimassa – eli tavoitteena on pitää valmistuneet paikkakunnalla veronmaksajina. Pitovoiman vahvistamiseksi olisi hyvä kehittää tänne lapsille parasta mahdollista kasvuympäristöä, joka sitouttaisi koko perheen Rovaniemelle. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistylautakunnan lausunto:

Rovaniemen kasvuohjelma on yrittäjälupaus, mutta kaupunki tarvitsee myös lapsilupauksen. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden yrittäjiä, jotka tulisi sitouttaa paikkakunnalle. Tulee huomioida, että kestävä kasvu ja elinvoima syntyvät sosiaalisesta kestävyydestä, josta lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijainen indikaattori. Jotta visio vuodesta 2040 toteutuisi, kaupungin tulisi nähdä nuoret muunakin kuin tulevina työntekijöinä ja ottaa heidät mukaan päättämään siitä, millaisessa kaupungissa he haluavat kasvaa ja asua. 

Rovaniemen kasvuohjelma 2026–2030 on lähinnä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava asiakirja. Jotta ohjelma olisi tasapainoisempi ja huomioisi laajemmin kaupungin tulevaisuuden tekijät – lapset ja nuoret – sen tavoitteiden toteutumiseksi tulisi harkita seuraavia toimenpiteitä: 

1. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 

Ohjelmassa esitetyt elinvoimalupaukset keskittyvät luonnoksessa vahvasti kaupungin ja yrittäjien väliseen suhteeseen. 

Ehdotus: Lisätään ohjelmaan lapsia ja nuoria koskeva lupaus, joka sitouttaa kaupungin kuulemaan nuoria elinvoimaan vaikuttavissa päätöksissä (esim. kaupunkiympäristön suunnittelu). 

Perustelu: Lapset ovat kaupungin tulevia osaajia, ja heidän sitoutumisensa kotikaupunkiin alkaa jo ennen työelämää. Rovaniemi on sitoutunut toteuttamaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -periaatteita, joiden olisi hyvä näkyä myös tässä. 

2. Osaajien veto- ja pitovoiman laajentaminen hyvinvointiin 

Laadukkaan kasvuympäristön, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittäminen pitää tavoitteena varmistaa ja konkretisoida. 

Ehdotus: Lisätään kärkitoimenpiteisiin lasten ja nuorten kasvuympäristön, vapaa-ajan palveluiden ja kolmannen sektorin harrastusmahdollisuuksien kehittäminen osana pitovoimaa. 

Perustelu: Pelkkä asunto ja työpaikka eivät riitä pitovoimaksi; lapset ja nuoret tarvitsevat yhteisöllisyyttä ja merkityksellistä vapaa-aikaa pysyäkseen paikkakunnalla. Lasten hyvinvointiin panostaminen parantaa Rovaniemen pitovoimaa koko perheen osalta. 

3. Matkailun kasvun ja paikallisen arjen tasapainottaminen 

Ohjelmassa tunnistetaan riski matkailun hallitsemattoman kasvun vaikutuksista paikallisten arkeen. 

Ehdotus: Luodaan konkreettinen seurantamalli (mittari), jolla arvioidaan matkailun vaikutuksia lähivirkistysalueiden saavutettavuuteen. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi yhteistyössä paikallisten korkeakoulujen kanssa.

Perustelu: Kasvuohjelmassa tavoitellaan uusia matkailualueita keskustan ulkopuolelle, mikä voi kilpailla Rovaniemeläisten perinteisten vapaa-ajan ympäristöjen kanssa. 

4. Koulutusyhteistyön syventäminen globaaliin kasvatukseen 

Kansainvälistyminen nähdään ohjelmassa ensisijaisesti rekrytointina ja markkinointina. 

Ehdotus: Vahvistetaan oppilaitosyhteistyötä tukemalla kansainvälisiä vaihtoja ja yritysyhteistyötä jo peruskoulu- ja lukiotasolla. 

Perustelu: Kansainvälinen osaaminen ja yrittäjyysasenne kehittyvät parhaiten, kun ne integroidaan osaksi lasten ja nuoren kasvupolkua varhaisessa vaiheessa. 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Käsittely:

Syed Nuri poistui klo 16.04 tämän asian käsittelyn aikana. 

 

Päätös:

Sivistyslautakunta päätti toimialajohtajan päätösehdotuksen mukaisesti.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin kokouksessa.

Ympäristölautakunta, 29.4.2026

Valmistelija

Henna Penttilä, vs. hallintopäällikkö, henna.penttila@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungille on valmisteltu Kasvuohjelma 2026-2030, josta kaupunginhallitus on pyytänyt lausunnot lautakunnilta. Lausunnot tulee antaa viimeistään 4.5.2026. Ympäristölautakunnalle on valmisteltu alla oleva lausunto, joka esitetään annettavaksi kaupunginhallitukselle.

Ympäristölautakunnan lausunto Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta 2026-2030

Kasvuohjelman toteuttaminen ja sen tavoitteiden toteutuminen edellyttää sekä poikkihallinnollista että sidosryhmäyhteistyötä. Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan osalta yhteistyössä korostuu erilaiset luvitukset ja niihin liittyvien prosessien sujuvuus sekä elinympäristön turvallisuuden varmistaminen. 

Lupaprossien sujuvuudella on merkittävä vaikutus elinvoiman kasvulle. Sujuva yhteistyö kaupunkiorganisaation sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa varmistaa osaltaan, että Rovaniemellä yrittämisestä tai yritystoimintaansa laajentamisesta kiinnostuneet tahot saavat tarvitsemansa vastaukset kohtuullisessa ajassa. Ympäristölautakunta varmistaa osaltaan, että lupien päätöksenteko on jouhevaa ja johdonmukaista sen toimintaa ohjaavien lakien puitteissa.

Rovaniemen vetovoiman säilyminen yrittäjien ja asukkaiden silmissä edellyttää, että elinympäristön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Ympäristölautakunnan alainen toiminta tukee osaltaan näiden edellytysten täyttymistä asiakokonaisuuksista vastaavien viranomaisten näkökulmista. Lainsäädäntö määrää lähtökohdat, joissa viranomaisella on mahdollista toimia, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös Kasvuohjelman toimeenpanemisen kannalta. 

 

Päätökseen osallistuvat kunnat: Rovaniemen kaupunki

Päätösehdotus

Esittelijä

Hannu Kangas, johtava rakennustarkastaja, hannu.kangas@rovaniemi.fi

Ympäristölautakunta antaa oheisen lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030.

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan, lautakunnan keskustelun pohjalta päivitetyn lausunnon Kasvuohjelmasta 2026-2030: 

Ympäristölautakunnan lausunto Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta 2026-2030

Kasvuohjelman toteuttaminen ja sen tavoitteiden toteutuminen edellyttää sekä poikkihallinnollista että sidosryhmäyhteistyötä. Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan osalta yhteistyössä korostuu erilaiset luvitukset ja niihin liittyvien prosessien sujuvuus sekä elinympäristön laadun ja turvallisuuden varmistaminen.

Lupaprossien sujuvuudella on merkittävä vaikutus elinvoiman kasvulle. Sujuva yhteistyö kaupunkiorganisaation sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa varmistaa osaltaan, että Rovaniemellä yrittämisestä tai yritystoimintaansa laajentamisesta kiinnostuneet tahot saavat tarvitsemansa vastaukset kohtuullisessa ajassa. Ympäristölautakunta varmistaa osaltaan, että lupien päätöksenteko on asianmukaista ja johdonmukaista sen toimintaa ohjaavien lakien puitteissa.

Rovaniemen vetovoiman säilyminen yrittäjien ja asukkaiden silmissä edellyttää, että elinympäristön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Ympäristölautakunnan alainen toiminta tukee osaltaan näiden edellytysten täyttymistä asiakokonaisuuksista vastaavien viranomaisten näkökulmista. Lainsäädäntö määrää lähtökohdat, joissa viranomaisella on mahdollista toimia, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös Kasvuohjelman toimeenpanemisen kannalta.

Ympäristölautakunta toivoo, että Kasvuohjelmaan lisättäisiin koko ohjelman kiteyttävä tiivistelmä ohjelman alkuun. 

Ympäristölautakunta tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

Kaupunginhallitus, 11.5.2026

Valmistelija

Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma

Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaisesti kaupunginvaltuusto päättää kasvuohjelmasta ja 28 §:n mukaisesti kaupunginhallitus päättää elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta (kaupunginvaltuuston hyväksymän kasvuohjelman perusteella). Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistäminen.

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma vuosille 2026–2030 on laadittu ohjaamaan kaupungin elinvoiman pitkäjänteistä kehittämistä sekä varmistamaan hallittu, kestävä ja kilpailukykyinen kasvu. Samalla se toimii soveltuvin osin Rovaseudun työllisyysalueen strategisen tason ohjaavana asiakirjana. Kasvuohjelma kokoaa yhteen kaupungin elinvoimapoliittisen vision, kehittämisen painopisteet, kärkitoimenpiteet ja kärkialat, ja se toimii strategisena viitekehyksenä kaupungin elinvoimaan liittyvälle päätöksenteolle ja kehittämistyölle ohjelmakauden aikana. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Rovaniemen yritysmyönteistä toimintaympäristöä, monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä osaaja- ja pitovoimaa sekä tukea koko kaupungin alueen tasapainoista kehittymistä. Kasvuohjelma tukee kaupungin pitkän aikavälin visiota vuoteen 2040 ja kytkeytyy osaksi kaupungin strategista kokonaisuutta.

Kasvuohjelma on rakennettu seuraavaan muotoon:

  • Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio
  • Rovaniemen elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet
  • Rovaniemen elinvoimapolitiikan kilpailukykykärjet
  • Liiteosio


Kasvuohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistamista on toteutettu työpajoissa vuosina 2025-2026. Ohjelman laadinnan taustalle on hankittu keväällä 2025 elinvoiman kilpailukykyanalyysi, jonka yhteydessä tehtiin myös tilasto-analyysiä ja kohdennettuja haastatteluja. Ohjelman valmisteluvaihetta pidennettiin keväällä 2026 siten, että ohjelman sisältöä saatiin tarkennettua kaupunginhallituksen iltakoulussa tehtyjen huomioiden pohjalta.

Kasvuohjelman toteutumista seurataan vuosittain toteuttavalla kokonaisarvioinnilla. Ohjelman toimenpiteiden vastuuttaminen ja tarkempi aikatauluttaminen toteutetaan toimialojen välillä sopien.

Kasvuohjelmasta annetut lausunnot

Kaupunginhallitus päätti 13.4.2026 pyytää kaupungin kasvuohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta, Ranuan kunnalta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 4.5.2026 mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupungin kasvuohjelmasta pyydetään lausuntoja yrityksiltä ja sidosryhmiltä Lausuntopalvelu.fi sivuston kautta 26.4.2026 saakka.

Määräaikoihin mennessä lausunnot saattiin seuraavilta tahoilta:

  • Lapin Ammattikorkeakoulu
  • Lapin yliopisto
  • Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
  • Rovaniemen yrittäjät ry
  • Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry
  • Valoasema ry
  • Mainostoimisto Kiuas OY / Seven 1
  • Rovaniemen Vihreät
  • Rovaniemen kylien kehittämissäätiö
  • Elinvoimalautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Ympäristölautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Sivistyslautakunta
  • Kylien kehittämisjaosto
  • Vanhusneuvosto
  • Vammaisneuvosto
  • Lapsi- ja lapsiperheperheneuvosto
  • Ranuan kunta
     

Kasvuohjelmaan tehtiin tarkennuksia lausuntojen pohjalta. Nämä on merkitty ohjelmaluonnokseen punaisella värillä. Lisäksi lausunnoissa tuotuja näkökulmia voidaan ottaa huomioon kasvuohjelman toimeenpanon aikana. Osa lausuntojen teemoista on lisäksi sellaisia, että teemat nousevat esiin muissa ohjelmissa, kuten hyvinvointiohjelmassa. Lausunnot ovat tämän päätöksen liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi annetut lausunnot, hyväksyy osaltaan Rovaniemen kaupungin kasvuohjelman 2026-2030 ja lähettää sen edelleen päätettäväksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Samppa Määttä, vt. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma

Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaisesti kaupunginvaltuusto päättää kasvuohjelmasta ja 28 §:n mukaisesti kaupunginhallitus päättää elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta (kaupunginvaltuuston hyväksymän kasvuohjelman perusteella). Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistäminen.

Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma vuosille 2026–2030 on laadittu ohjaamaan kaupungin elinvoiman pitkäjänteistä kehittämistä sekä varmistamaan hallittu, kestävä ja kilpailukykyinen kasvu. Samalla se toimii soveltuvin osin Rovaseudun työllisyysalueen strategisen tason ohjaavana asiakirjana. Kasvuohjelma kokoaa yhteen kaupungin elinvoimapoliittisen vision, kehittämisen painopisteet, kärkitoimenpiteet ja kärkialat, ja se toimii strategisena viitekehyksenä kaupungin elinvoimaan liittyvälle päätöksenteolle ja kehittämistyölle ohjelmakauden aikana. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Rovaniemen yritysmyönteistä toimintaympäristöä, monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä osaaja- ja pitovoimaa sekä tukea koko kaupungin alueen tasapainoista kehittymistä. Kasvuohjelma tukee kaupungin pitkän aikavälin visiota vuoteen 2040 ja kytkeytyy osaksi kaupungin strategista kokonaisuutta.

Kasvuohjelma on rakennettu seuraavaan muotoon:

  • Rovaniemen elinvoimapoliittinen visio
  • Rovaniemen elinvoiman painopisteet ja kärkitoimenpiteet
  • Rovaniemen elinvoimapolitiikan kilpailukykykärjet
  • Liiteosio

Kasvuohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistamista on toteutettu työpajoissa vuosina 2025-2026. Ohjelman laadinnan taustalle on hankittu keväällä 2025 elinvoiman kilpailukykyanalyysi, jonka yhteydessä tehtiin myös tilasto analyysiä ja kohdennettuja haastatteluja. Ohjelman valmisteluvaihetta pidennettiin keväällä 2026 siten, että ohjelman sisältöä saatiin tarkennettua kaupunginhallituksen iltakoulussa tehtyjen huomioiden pohjalta.

Kasvuohjelman toteutumista seurataan vuosittain toteuttavalla kokonaisarvioinnilla. Ohjelman toimenpiteiden vastuuttaminen ja tarkempi aikatauluttaminen toteutetaan toimialojen välillä sopien.

Kasvuohjelmasta annetut lausunnot

Kaupunginhallitus päätti 13.4.2026 pyytää kaupungin kasvuohjelmasta lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, kylien kehittämisjaostolta, Ranuan kunnalta sekä lautakunnilta poislukien tarkastuslautakunta 4.5.2026 mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupungin kasvuohjelmasta pyydetään lausuntoja yrityksiltä ja sidosryhmiltä Lausuntopalvelu.fi sivuston kautta 26.4.2026 saakka.

Määräaikoihin mennessä lausunnot saattiin seuraavilta tahoilta:

  • Lapin Ammattikorkeakoulu
  • Lapin yliopisto
  • Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
  • Rovaniemen yrittäjät ry
  • Rovaniemen elävä kaupunkikeskusta ry
  • Valoasema ry
  • Mainostoimisto Kiuas OY / Seven 1
  • Rovaniemen Vihreät
  • Rovaniemen kylien kehittämissäätiö
  • Elinvoimalautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Ympäristölautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Sivistyslautakunta
  • Kylien kehittämisjaosto
  • Vanhusneuvosto
  • Vammaisneuvosto
  • Lapsi- ja lapsiperheperheneuvosto
  • Ranuan kunta

Kasvuohjelmaan tehtiin tarkennuksia lausuntojen pohjalta. Lisäksi lausunnoissa tuotuja näkökulmia voidaan ottaa huomioon kasvuohjelman toimeenpanon aikana. Osa lausuntojen teemoista on lisäksi sellaisia, että teemat nousevat esiin muissa ohjelmissa, kuten hyvinvointiohjelmassa. Lausunnot ovat tämän päätöksen liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus 11.5.2026 § 135 esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Rovaniemen kaupungin kasvuohjelman 2026-2030 ja että asiakirjaan voidaan tehdä teknisluonteisia korjauksia ohjelman hyväksymisen jälkeen.

Päätös

Ryhmäpuheenvuoron käyttivät

  • Heikki Kontiosalo, Keskusta
  • Terhi Heikkilä, SDP
  • Katri Kerola, Kokoomus ja KD
  • Tapio Keränen, Perussuomalaiset
  • Laura Tarvainen, Vihreät

 

Ryhmäpuheenvuorot merkittiin käytetyiksi.

Laura Tarvainen esitti Ella Keski-Panulan ja Vesa Puurosen kannattamana seuraavia muutoksia kasvuohjelmaan:

Lisäysesitys: s. 47 “Rovaniemi Lapin pääkaupunkina osaltaan toteuttaa Lapin luovien alojen, taiteen ja kulttuurin kasvuohjelmaa.”

seuraava lisäys luovien alojen toimenpiteisiin: s 47

“Kaupunki kaavoittaa, varaa ja kunnostaa tiloja luovien alojen käyttöön. Luodaan Rovaniemelle kulttuuri- ja työtiloja taiteilijoille, tapahtumatuottajille ja luoville yrittäjille kohtuuhinnoin.”

Ja mittareiksi lisäykset: s 48

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luovien alojen käytössä on 50 % lisää uusia tai uudistettuja tiloja (neliöissä mitattuna).

Luovien alojen yritysten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia.

Esitämme s.30 lisäyksiä: 1. Panostamme maata pitkin saavutettavuuden kehittämiseen. 2. Otamme käyttöön luontohyvitysmallin matkailupäästöjen vähentämiseksi, sekä 3. Sidomme kaikki matkailun kärkitoimenpiteet  kaupungin hiilineutraaliustavoitteisiin . 4. Tuemme matkailuyrityksiä uusiutuvan energian käytössä, joukkoliikenteen kehittämisessä ja luonnon kantokyvyn huomioimisessa.

Lisäys s. 32. Matkailualan hiilijalanjälki  pienenee ja  maata pitkin Rovaniemelle saapuneiden osuus kasvaa

s. 39 Mineraali- ja kaivannaisteollisuus poistetaan kärkialoista ja sen tilalle lisätään uusi kärki: regenariitivinen liiketoiminta

Tulevaisuuteen katsova Rovaniemi nostaa elinvoimansa uudelle tasolle edistämällä regeneratiivista liiketoimintaa – eli sellaista taloudellista toimintaa, joka vahvistaa luonnon kantokykyä ja ekosysteemien hyvinvointia samalla kun luo uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on liiketoimintaa, jossa pyritään aktiivisesti parantamaan ympäristön tilaa.

Rovaniemen vahvuudet – laajat metsä- ja suoalueet, puhdas arktinen luonto, vahva tutkimusosaaminen (Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Lapin ammattikorkeakoulu) – luovat ainutlaatuisen pohjan kehittää luontopohjaisia innovaatioita, ennallistamista ja kiertobiotaloutta.

Regeneratiivinen liiketoiminta täydentää kaupungin perinteisiä vahvuusaloja tarjoamalla pitkäjänteisen ja resilienssiä lisäävän kasvumahdollisuuden: se luo uutta arvoa luontoa kunnioittaen – päinvastoin kuin lyhytikäiset, luonnonvarojen kulutuksen perustuvat mallit. (Esimerkkejä alasta ovat mm. korkean jalostusarvon luonnontuoteyritykset (marjat, kasvit, sienet, luonnonkosmetiikka, funktionaaliset elintarvikkeet) jotka hyödyntävät uusiutuvia raaka-aineita vastuullisesti, ennallistamis- ja luonnonhoitoyritykset (soiden ja metsien kunnostuspalvelut, hiilinieluhankkeet) sekä luonnonarvomarkkinoihin erikoistuvat toimijat (ekologiset kompensaatiot, hiili- ja luontokreditit). Myös muut uudistavat innovaatiot – kuten luonnonpääoman mittaus- ja seurantateknologiat, luontoon perustuvat ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (esim. viherinfrastruktuuri, tulvasuojeluratkaisut) ja kiertotalouden bioinnovaatioiden pilotit – kuuluvat tähän kärkialaan. Tavoitteenamme tulisi olla, että  Rovaniemi profiloituu regeneratiivisen talouden kärkikaupungiksi, jossa uudet yritykset ja investoinnit tekevät ympäristöstä parempaa samalla, kun ne vahvistavat alueen osaamista, hyvinvointia ja työllisyyttä.)

toimenpiteet:

Yrityskiihdytys ja klusterikehitys: Perustetaan Regeneratiivisen liiketoiminnan innovaatioverkosto, joka kokoaa yhteen luonnontuotealan yrittäjät, ennallistamispalvelujen tuottajat, tutkijat sekä rahoittajat. Käynnistetään yrityskiihdytysohjelma uudistavan talouden startupeille ja kasvuyrityksille.

Pilotit ja testiympäristöt: Rakennetaan Rovaniemestä kokeiluympäristö regeneratiivisille ratkaisuille. Kaupunki osoittaa soveltuvia maa-alueita ja kannustaa pilottihankkeisiin: esimerkiksi hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviin ennallistamishankkeisiin yhteistyössä yritysten ja maanomistajien kanssa. Paikalliset teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset voisivat kehittää drone-, satelliitti- ja IoT-pohjaisia ratkaisuja luonnon tilan seurantaan, hiilinielujen todentamiseen ja ennallistamisen vaikuttavuuden mittaamiseen.

Investointien ja rahoituksen aktivointi: Kaupunki laatii ”Luontopääoman kiihdytysohjelman”, joka hakee aktiivisesti sekä julkista että yksityistä rahoitusta regeneratiivisiin hankkeisiin. Tavoitteena on hyödyntää EU:n vihreän kehityksen ohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Kaupunki myös sisällyttää omiin hankintoihinsa ja maankäytön suunnitteluun tukitoimia ja helpottaa lupaprosesseja hankkeille, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Koulutus ja osaaminen: Tuetaan uusien koulutuspolkujen syntyä regeneratiivisissa aloissa. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään räätälöityjä täydennyskoulutus- ja yrittäjyysohjelmia (esim. “Luonto+Business”-koulutusohjelma), jotka antavat valmiuksia luontopohjaisten tuotteiden kehittämiseen, ennallistamismenetelmiin ja markkinoiden tuntemukseen. Hyödynnetään Lapin korkeakoulujen osaamista ja luodaan Arktinen bio- ja kiertotalouden osaamiskeskus, joka tarjoaisi neuvontaa ja tutkimusyhteistyötä paikallisille yrityksille.

Ehdotamme, että s. 26 lause “Digitaalisuuden ja datatalouden sekä kierto- ja energiatalouden ja ilmastoviisauden edistäminen toimivat poikkileikkaavina periaatteina siltä osin kuin ne soveltuvat näiden kärkialojen kehittämiseen.” muutetaan muotoon “digitaalisuuden ja datatalouden sekä kierto- ja energiatalouden ja ilmastoviisauden edistäminen toimivat poikkileikkaavina periaatteina.

Lisäys: s.26 Toimimme kestävästi ja vastuullisesti. Tämä vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassamme ja varmistaa, että otamme huomioon niin taloudelliset, ympäristölliset kuin sosiaaliset näkökohdat. Varmistamme, että työvoimapolitiikkamme on eettistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista. Varmistamme, ettemme tue työperäistä hyväksikäyttöä.

 

Vesa Puuronen esitti Henri Rambergin kannattamana seuraavaa muutosta kasvuohjelmaan:

s. 21: ilmaus "Edistämme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kaivostoiminnan ... " korvaamaan ilmauksen "Edistämme kaivostoiminnan."

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Puurosen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 JAA -ääntä ja 30 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Puurosen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 26 muutoksen (digi) osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA -ääntä ja 13 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat Lisäys s. 26 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 JAA -ääntä ja 20 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 47 Lapin luovien alojen kasvuohjelman osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä ja 16 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 47 tilat osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 JAA -ääntä ja 17 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 48 mittarit osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA -ääntä, 12 EI -ääntä ja 1 tyhjää, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksenesitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 30 ja s. 32 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä ja 16 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 39 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 JAA -ääntä, 6 EI -ääntä ja 3 tyhjää, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Muilta osin kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Äänestystulokset

JAA pohjaesitys
EI Puurosen esitys
  • Kyllä 21 kpl 41%

    Katri Kerola, Miika Alajääskö, Perttu Pörhölä, Tapio Keränen, Kimmo Niukkanen, Timo Tolonen, Riku Tapio, Päivi Alaoja, Heikki Kontiosalo, Marko Ruohomäki, Mira Mustonen, Kaisu Huhtalo, Riitta-Maija Hokkanen, Petri Jaatinen, Juho-Matti Pekkala, Terhi Heikkilä, Ilkka-Petri Välitalo, Katja Juopperi, Tilda Tuomaala, Susanna Viitala, Petteri Pohja

  • Ei 30 kpl 59%

    Mikko Riikola, Anne Ollila, Henriikka Aho, Liisa Saahkari, Elina Holm, Ella Keski-Panula, Päivi Salminen, Hilpi Ahola, Päivi Alanne-Kunnari, Tarja Suopajärvi, Timo Haapa-aro, Antti Pakkanen, Laura Tarvainen, Ari Karvo, Vilma Ohinmaa, Ella Partanen, Vesa Puuronen, Henri Ramberg, Sanna Kylmänen, Toni Jänkälä, Jaakko Portti, Eemeli Kajula, Marjo Rundgren, Minna Muukkonen, Maria Selin, Ella Siltanen, Pirita Nenonen, Sanna Pyykönen, Laura Maisonvaara, Mari Jolanki

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys (s.26 digi)
  • Kyllä 38 kpl 75%

    Mikko Riikola, Antti Pakkanen, Susanna Viitala, Tapio Keränen, Petri Jaatinen, Liisa Saahkari, Terhi Heikkilä, Heikki Kontiosalo, Pirita Nenonen, Ari Karvo, Perttu Pörhölä, Päivi Alanne-Kunnari, Riitta-Maija Hokkanen, Sanna Pyykönen, Eemeli Kajula, Mira Mustonen, Miika Alajääskö, Katri Kerola, Hilpi Ahola, Vilma Ohinmaa, Marko Ruohomäki, Kimmo Niukkanen, Anne Ollila, Marjo Rundgren, Timo Haapa-aro, Ilkka-Petri Välitalo, Riku Tapio, Timo Tolonen, Sanna Kylmänen, Päivi Alaoja, Kaisu Huhtalo, Juho-Matti Pekkala, Katja Juopperi, Toni Jänkälä, Petteri Pohja, Tilda Tuomaala, Mari Jolanki, Laura Maisonvaara

  • Ei 13 kpl 25%

    Vesa Puuronen, Henri Ramberg, Päivi Salminen, Ella Partanen, Minna Muukkonen, Laura Tarvainen, Tarja Suopajärvi, Elina Holm, Jaakko Portti, Henriikka Aho, Ella Keski-Panula, Maria Selin, Ella Siltanen

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, Lisäys s. 26
  • Kyllä 31 kpl 61%

    Marko Ruohomäki, Petteri Pohja, Ari Karvo, Anne Ollila, Heikki Kontiosalo, Liisa Saahkari, Petri Jaatinen, Tapio Keränen, Perttu Pörhölä, Pirita Nenonen, Mikko Riikola, Hilpi Ahola, Mira Mustonen, Päivi Alanne-Kunnari, Päivi Alaoja, Timo Tolonen, Miika Alajääskö, Sanna Pyykönen, Marjo Rundgren, Riku Tapio, Sanna Kylmänen, Vilma Ohinmaa, Katri Kerola, Timo Haapa-aro, Mari Jolanki, Ilkka-Petri Välitalo, Susanna Viitala, Toni Jänkälä, Kaisu Huhtalo, Juho-Matti Pekkala, Riitta-Maija Hokkanen

  • Ei 20 kpl 39%

    Vesa Puuronen, Henri Ramberg, Ella Keski-Panula, Ella Partanen, Kimmo Niukkanen, Laura Tarvainen, Päivi Salminen, Tarja Suopajärvi, Terhi Heikkilä, Elina Holm, Minna Muukkonen, Laura Maisonvaara, Antti Pakkanen, Jaakko Portti, Ella Siltanen, Katja Juopperi, Henriikka Aho, Tilda Tuomaala, Maria Selin, Eemeli Kajula

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, s. 47 luovien alojen kasvuohjelma
  • Kyllä 35 kpl 69%

    Mikko Riikola, Petri Jaatinen, Riku Tapio, Päivi Alanne-Kunnari, Ari Karvo, Liisa Saahkari, Anne Ollila, Tapio Keränen, Miika Alajääskö, Heikki Kontiosalo, Petteri Pohja, Kaisu Huhtalo, Mira Mustonen, Pirita Nenonen, Riitta-Maija Hokkanen, Susanna Viitala, Marko Ruohomäki, Hilpi Ahola, Ilkka-Petri Välitalo, Timo Tolonen, Marjo Rundgren, Katri Kerola, Laura Maisonvaara, Sanna Kylmänen, Vilma Ohinmaa, Eemeli Kajula, Kimmo Niukkanen, Toni Jänkälä, Timo Haapa-aro, Perttu Pörhölä, Päivi Alaoja, Katja Juopperi, Maria Selin, Mari Jolanki, Juho-Matti Pekkala

  • Ei 16 kpl 31%

    Laura Tarvainen, Päivi Salminen, Ella Keski-Panula, Tarja Suopajärvi, Antti Pakkanen, Sanna Pyykönen, Minna Muukkonen, Elina Holm, Vesa Puuronen, Terhi Heikkilä, Jaakko Portti, Ella Siltanen, Henriikka Aho, Tilda Tuomaala, Henri Ramberg, Ella Partanen

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, s. 47 tilat
  • Kyllä 34 kpl 67%

    Marko Ruohomäki, Anne Ollila, Mikko Riikola, Heikki Kontiosalo, Mira Mustonen, Miika Alajääskö, Susanna Viitala, Riku Tapio, Toni Jänkälä, Ari Karvo, Liisa Saahkari, Kaisu Huhtalo, Hilpi Ahola, Pirita Nenonen, Katri Kerola, Päivi Alanne-Kunnari, Marjo Rundgren, Tapio Keränen, Mari Jolanki, Petteri Pohja, Timo Tolonen, Eemeli Kajula, Laura Maisonvaara, Vilma Ohinmaa, Perttu Pörhölä, Päivi Alaoja, Timo Haapa-aro, Juho-Matti Pekkala, Sanna Kylmänen, Maria Selin, Ilkka-Petri Välitalo, Kimmo Niukkanen, Riitta-Maija Hokkanen, Petri Jaatinen

  • Ei 17 kpl 33%

    Henri Ramberg, Antti Pakkanen, Ella Keski-Panula, Laura Tarvainen, Päivi Salminen, Tarja Suopajärvi, Terhi Heikkilä, Henriikka Aho, Sanna Pyykönen, Ella Siltanen, Minna Muukkonen, Elina Holm, Jaakko Portti, Katja Juopperi, Ella Partanen, Vesa Puuronen, Tilda Tuomaala

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, s. 48 mittarit
  • Kyllä 38 kpl 75%

    Miika Alajääskö, Susanna Viitala, Riku Tapio, Laura Maisonvaara, Heikki Kontiosalo, Sanna Pyykönen, Terhi Heikkilä, Petri Jaatinen, Liisa Saahkari, Tapio Keränen, Kaisu Huhtalo, Mira Mustonen, Anne Ollila, Hilpi Ahola, Ari Karvo, Riitta-Maija Hokkanen, Päivi Alanne-Kunnari, Sanna Kylmänen, Kimmo Niukkanen, Eemeli Kajula, Ilkka-Petri Välitalo, Katri Kerola, Elina Holm, Juho-Matti Pekkala, Marko Ruohomäki, Perttu Pörhölä, Marjo Rundgren, Timo Tolonen, Timo Haapa-aro, Mari Jolanki, Mikko Riikola, Vilma Ohinmaa, Tilda Tuomaala, Päivi Alaoja, Petteri Pohja, Toni Jänkälä, Maria Selin, Pirita Nenonen

  • Ei 12 kpl 24%

    Henriikka Aho, Päivi Salminen, Antti Pakkanen, Ella Partanen, Ella Keski-Panula, Laura Tarvainen, Tarja Suopajärvi, Katja Juopperi, Ella Siltanen, Minna Muukkonen, Vesa Puuronen, Henri Ramberg

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Jaakko Portti

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, s. 30 ja s. 32
  • Kyllä 35 kpl 69%

    Mikko Riikola, Ari Karvo, Heikki Kontiosalo, Liisa Saahkari, Riku Tapio, Pirita Nenonen, Susanna Viitala, Sanna Kylmänen, Ilkka-Petri Välitalo, Timo Tolonen, Päivi Alaoja, Tapio Keränen, Päivi Alanne-Kunnari, Vilma Ohinmaa, Toni Jänkälä, Mira Mustonen, Kaisu Huhtalo, Anne Ollila, Hilpi Ahola, Perttu Pörhölä, Terhi Heikkilä, Riitta-Maija Hokkanen, Petri Jaatinen, Katri Kerola, Juho-Matti Pekkala, Sanna Pyykönen, Miika Alajääskö, Eemeli Kajula, Timo Haapa-aro, Tilda Tuomaala, Laura Maisonvaara, Marjo Rundgren, Petteri Pohja, Mari Jolanki, Marko Ruohomäki

  • Ei 16 kpl 31%

    Henriikka Aho, Päivi Salminen, Vesa Puuronen, Ella Keski-Panula, Antti Pakkanen, Tarja Suopajärvi, Henri Ramberg, Laura Tarvainen, Kimmo Niukkanen, Ella Partanen, Ella Siltanen, Minna Muukkonen, Katja Juopperi, Elina Holm, Maria Selin, Jaakko Portti

JAA pohjaesitys
EI Tarvaisen esitys, s. 39
  • Kyllä 42 kpl 82%

    Anne Ollila, Mikko Riikola, Pirita Nenonen, Heikki Kontiosalo, Mira Mustonen, Liisa Saahkari, Marko Ruohomäki, Ilkka-Petri Välitalo, Susanna Viitala, Ari Karvo, Petri Jaatinen, Terhi Heikkilä, Laura Maisonvaara, Päivi Alanne-Kunnari, Vilma Ohinmaa, Miika Alajääskö, Päivi Alaoja, Perttu Pörhölä, Kimmo Niukkanen, Sanna Pyykönen, Juho-Matti Pekkala, Antti Pakkanen, Toni Jänkälä, Hilpi Ahola, Riku Tapio, Tapio Keränen, Marjo Rundgren, Jaakko Portti, Timo Tolonen, Katja Juopperi, Sanna Kylmänen, Katri Kerola, Mari Jolanki, Tilda Tuomaala, Kaisu Huhtalo, Eemeli Kajula, Timo Haapa-aro, Minna Muukkonen, Petteri Pohja, Riitta-Maija Hokkanen, Elina Holm, Maria Selin

  • Ei 6 kpl 12%

    Henriikka Aho, Laura Tarvainen, Ella Keski-Panula, Ella Partanen, Tarja Suopajärvi, Vesa Puuronen

  • Tyhjä 3 kpl 6%

    Päivi Salminen, Henri Ramberg, Ella Siltanen

Tiedoksi

Lautakunnat ja jaostot

Liitteet

Ranuan kunnan lausunto kasvuohjelmasta.pdf (pdf, 74 kt)
Rovaniemen kylien kehittämissäätiön lausunto Rovaniemi kasvuohjelma.pdf (pdf, 110 kt)
Lapsi- ja lapsiperheneuvoston lausunto kasvuohjelmaan.pdf.pdf (pdf, 21 kt)
Vammaisneuvoston lausunto kasvuohjelmaan.pdf (pdf, 49 kt)
Vanhusneuvoston lausunto kasvuohjelmaan .pdf (pdf, 34 kt)
Lausuntopalvelun kautta tulleet lausunnot Rovaniemen kaupungin kasvuohjelmasta vuosille 2026-2030.pdf (pdf, 153 kt)
Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma 2026-2030.pdf (pdf, 9021 kt)
Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma 2026-2030, kaupunginvaltuuston hyväksymä versio.pdf (pdf, 9620 kt)

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valtuuston päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 

  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 

  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Hallinto-oikeus ei tutki yksinomaan vahingonkorvausperusteella tehtyä valitusta. Yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä asiassa erimielisyys voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

 

Valitusviranomainen

Viranomainen, jolle kunnallisvalitus tehdään, on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                        

Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             

Käyntiosoite: Torikatu 34-40, Oulu                                                     

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 5642 841

Puhelinnumero: 029 5642 800 (vaihde)

Asiakaspalvelu avoinna: ma - pe kello 8.00 – 16.15

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

  3. vaatimusten perustelut;

  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki) säädetään.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 19, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15.

 

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.