Perustelut
Hallintosäännön (1.6.26 § 37) mukaan hyvinvointilautakunta vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisten linjausten yhteensovittamisesta ja seurannasta koko kaupunkikonsernin osalta ja niiden raportoinnista kaupunginvaltuustolle. Laki sosiaali– ja terveydenhuollon järjestämisestä § 6 edellyttää, että kunnassa raportoidaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi laaditaan laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Myös kuntajohdon TEAviisari-tiedonkeruussa kartoitetaan sitä, onko valtuustolle raportoitu vuosittain väestön elintavoista ja niissä tapahtuneista muutoksista ja kyseinen indikaattori vaikuttaa HYTE-kertoimen kautta myös kunnan saaman valtionosuuden lisäosan määrään. Vuosiraportit, laaja hyvinvointikertomus ja toimintaa ohjaava hyvinvointiohjelma (kv 18.5.26 § 55) muodostavat yhdessä hyvinvointikertomustyön.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi laajan hyvinvointikertomuksen vuosilta 2021-2024 24.2.25 § 6. Vuodelta 2025 on laadittu vuosittainen, suppeampi hyvinvointiraportti hyvinvointilautakunnan ja edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Vuosiraporteissa tarkastelun painopiste on lyhyen aikavälin muutoksessa ja tuloksia verrataan väestömäärältään samankaltaisiin verrokkikaupunkeihin, Lapin hyvinvointialueeseen ja koko maan keskimääräisiin tuloksiin. Seuraava pidemmän aikavälin tarkastelu tapahtuu valtuustokauden lopussa laajan hyvinvointikertomuksen yhteydessä.
Vuosittaisen hyvinvointiraportin sisältö vaihtelee vuosittain käytettävissä olevan hyvinvointitiedon mukaisesti. Vuodelta 2025 on käytettävissä keskeisimpänä aineistona vuorovuosin toteutettavan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa kuvaavan Kouluterveyskyselyn tulokset. Lisäksi tietoa ovat tuottaneet ilmiöperusteisesti järjestöjen elämänkaariverkostot, jotka ovat Rovaniemen kaupungin hyvinvointikertomustyön sopimuksellinen kumppani. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisina mittareina Rovaniemellä toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin sekä toiminnoittain toteutettavat terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavat TEAviisarit, jotka päivittyvät vuorovuosin. Vuoden 2025 raporttiin ovat päivittyneet kuntajohdon, perusopetuksen sekä kulttuurin TEAviisarien tulokset.
Keskeiset huomiot
Rovaniemen HYTE-kerroin on kääntynyt noususuuntaiseksi ollen nyt 65. Kerroin nousi kuusi yksikköä edellisestä vuodesta ja se tuo valtionosuuden lisäosana yleiskatteellista rahoitusta kaupungille noin 1,3 miljoonaa euroa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuloksia kansallisesti vertailtuna mittaavat skaalatut tulosindikaattorit ovat pääosin kehittyneet myönteiseen suuntaan.Toimintaa mittaavista prosessi-indikaattoreista kuntajohdon ja perusopetuksen indikaattorit ovat myös kehittyneet parempaan suuntaan. Kulttuurin TEAviisaripisteytys on Rovaniemellä pysynyt erinomaisella tasolla. HYTE-kertoimeen vaikuttavana kehityskohteena erottui liikunnan edistämisestä vastaavien viranhaltijoiden osallistumisen puute toimielinten vaikutusten ennakkoarviointiin. Tähän on vuoden 2024 tulosten jälkeen tehty kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tarkastellaan vuoden 2026 vuosiraportissa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkyy sekä myönteisiä kehityssuuntia että merkittäviä haasteita. Rovaniemen alakouluikäisten fyysinen toimintakyky on keskimäärin valtakunnallista tasoa parempi, ja lähes puolet 4.–5.-luokkalaisista liikkuu päivittäin vähintään tunnin. Samalla kuitenkin noin kolmanneksella alakoululaisista ja yli 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on heikko. Yläkouluikäisten elintavoissa korostuvat riittämätön uni, koululounaan väliin jättäminen sekä vähäinen liikunta. Myös lukiolaisten päivittäinen liikunta on vähentynyt, kun taas ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla kehitys on ollut myönteistä.
Lasten kokemus elämäntyytyväisyydestä on edelleen vahva, mutta nuorten mielen hyvinvointi on koko maan tavoin huolestuttavalla tasolla. Ahdistuneisuus on yleistynyt erityisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa, vaikka samalla lukiolaisten elämäntyytyväisyydessä on nähtävissä myönteistä kehitystä. Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, mutta useissa terveyttä kuvaavissa mittareissa on havaittavissa palautumista kohti pandemiaa edeltävää tasoa.
Turvallisuuden näkökulmasta lasten ja nuorten kokema fyysinen väkivalta kodeissa on vähentynyt, mutta koulukiusaaminen on Rovaniemellä edelleen valtakunnallista tasoa yleisempää. Päihteiden käytössä kehitys on pääosin myönteistä: humalahakuinen juominen ja kannabiskokeilut ovat vähentyneet. Sen sijaan nikotiinituotteiden käyttö ja kokeilut ovat yleisempiä kuin maassa keskimäärin, ja rahapelaamisen yleistyminen erityisesti yläkouluikäisten keskuudessa edellyttää tilanteen seurantaa.
Kokonaisuutena tarkasteltuna lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää erityistä panostusta fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen, terveellisiin elintapoihin, mielenterveyden tukemiseen sekä turvallisen kasvuympäristön varmistamiseen. Samalla on tärkeää vahvistaa niitä tekijöitä, joissa kehitys on ollut myönteistä, kuten päihteiden käytön vähenemistä, lasten elämäntyytyväisyyttä sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten hyvinvointia.
Aikuisväestön osalta Rovaniemellä sairastavuus on sairastavuusindeksin valossa hieman korkeampaa (113,9) suhteessa koko maan tasoon (100) ja myös Lapin hyvinvointialueen tasoon (110,6). Sairastavuusindeksiä nostavat erityisesti tapaturmien, mielenterveyshäiriöiden ja sepelvaltimotaudin esiintyvyys. Tapaturmiin liittyen ikääntyneiden osalta turvallisuutta kuvaa kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrä 65 vuotta täyttäneillä, mikä on kääntynyt noususuuntaiseksi.
Useat toimeentuloon liittyvät indikaattorit näyttäytyvät Rovaniemen osalta vertailussa positiivisina. Vertailukuntiin nähden on vähiten syrjäytymisriskissä olevia nuoria aikuisia ja osuus koko ikäluokasta on edelleen laskeva. Se kertoo onnistumisista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on maan keskiarvoa matalampi ja vertailukunnista alhaisin. Myös rakennetyöttömyys on Rovaniemellä jo pitkään ollut alhainen. Samaan aikaan ruoka-avun tarve on kuitenkin kasvanut ja kohdejoukko moninaistunut. Yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut kasvaneeseen tarpeeseen. Kehitys on vahvistunut vuoden 2025 aikana ja yksittäisten ihmisten ruoka-avun tarve uhkaa pitkäaikaistua.
Järjestöt nostivat vuonna 2025 ajankohtaiseksi ilmiöksi yksinäisyyden, joka koskettaa laajasti eri ikäryhmiä. Järjestöjen havaintojen mukaan yksinäisyys liittyy erityisesti sosiaalisten verkostojen puutteeseen, merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumiseen, elämän kriisitilanteisiin sekä vaikeuksiin osallistua yhteisöihin ja toimintaan. Yksinäisyys näyttäytyy sekä tunnekokemuksena että konkreettisena sosiaalisen tuen puutteena.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Nina Sipola, vs. toimialajohtaja, nina.sipola@rovaniemi.fi
Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy hyvinvointiraportin vuodelta 2025 ja lähettää sen edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn.