Kylien kehittämisjaosto, kokous 12.11.2026

Perustelut

Kylien kehittämisjaosto kiittää mahdollisuudesta lausua Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman luonnoksesta. Jaoston lausunto noudattaa lausuntopalvelun vastausrunkoa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kylien kehittämisjaosto päättää antaa seuraavan lausunnon ilmasto-ohjelmasta:

1. Ilmasto-ohjelman visio ja tavoitteet 

Kylien kehittämisjaosto katsoo, että ilmasto-ohjelman visio vie Rovaniemeä pääosin oikeaan suuntaan. On perusteltua yhdistää samaan ohjelmaan päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, turvallisuus sekä asukkaiden hyvinvointi. Erityisen myönteistä on, että ohjelmassa tunnistetaan kylien ja keskusta-alueen erilaiset lähtökohdat sekä paikallisten olosuhteiden merkitys ilmastotyössä. 

Tavoitteita tulisi kuitenkin täsmentää siten, että kylät nähdään nykyistä vahvemmin osana ratkaisua, ei pelkästään ilmastotoimien kohteena. Kylät vahvistavat huoltovarmuutta, paikallista energiantuotantoa, yhteisöllisyyttä, omatoimista varautumista sekä paikallista elinvoimaa. Nämä näkökulmat ansaitsisivat näkyvämmän aseman ohjelman visiossa ja tavoitteissa. 

Lisäksi ohjelmassa olisi hyvä kuvata selkeämmin sen yhteys kaupungin muihin strategisiin ohjelmiin. Lausunnonantajalle jää epäselväksi, miten ilmasto-ohjelma tukee ja toteuttaa esimerkiksi kaupungin kasvuohjelmaa, matkailuohjelmaa, hyvinvointiohjelmaa sekä kylien ja maaseudun kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Ilmasto-ohjelman tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus kaupungin muiden strategisten ohjelmien kanssa. 

Erityisesti matkailun osalta olisi tärkeää tarkastella, miten ilmastotavoitteet sovitetaan yhteen matkailun kasvutavoitteiden kanssa. Samalla olisi syytä avata, miten ilmastotyö tukee maaseudun elinvoimaisuutta, kestävää asutusta ja kylien kehittämistä. 

Myös ohjelmassa mainitut kylien ja keskustan omat vahvuudet tulisi määritellä tarkemmin. Tällä hetkellä jää epäselväksi, mitä vahvuuksilla käytännössä tarkoitetaan ja millä toimenpiteillä niitä tullaan hyödyntämään. 

2. Päästöjen vähentäminen 

Ohjelmassa esitetyt päästövähennystavoitteet ovat lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisia ja kunnianhimoisia. Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sekä liikenteen päästöjen vähentäminen ovat perusteltuja painopisteitä. 

Kyläalueiden näkökulmasta liikenteeseen liittyviä tavoitteita olisi kuitenkin syytä tarkentaa. Ohjelmassa painottuvat joukkoliikenne, kävely, pyöräily ja arkiliikunta, jotka ovat keskusta-alueella toimivia ratkaisuja. Laajalla maaseutualueella pitkät etäisyydet kuitenkin rajoittavat niiden mahdollisuuksia vähentää päästöjä. 

Liikenteen päästövähennyksiä tulisikin tarkastella myös: 

• kutsu- ja palveluliikenteen kehittämisen kautta, 

• kimppakyytejä tukevien ratkaisujen avulla, 

• sähkö- ja biokaasuautojen lataus- ja tankkausverkoston kehittämisen näkökulmasta, 

• etätyön, monipaikkaisen työn ja digitaalisten palveluiden mahdollisuuksien kautta, 

• lentokentän joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen osana toimivia matkaketjuja. 

Ohjelmassa käytetään useissa kohdissa käsitteitä "energia- ja liikenneköyhyys" sekä "pienituloiset kotitaloudet". Tavoite on tärkeä, mutta käytetty terminologia voi olla leimaavaa. Käsitteitä voisi tarkastella esimerkiksi energiatasa-arvon, yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien tai oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta.

Lisäksi ohjelmassa olisi hyvä kuvata tarkemmin, miten energiaan ja liikkumiseen liittyvää neuvontaa tullaan käytännössä toteuttamaan ja miten kohderyhmät tavoitetaan. 

Maatalouden ja porotalouden merkitys jää ohjelmassa vähäiselle huomiolle suhteessa niiden merkitykseen Rovaniemelle. Ne ovat keskeinen osa kaupungin maaseutuelinkeinoja, huoltovarmuutta, ruokaturvaa sekä paikallista kulttuuria. 

Kylien kehittämisjaosto esittää, että: 

• maatalouden ja porotalouden merkitys tunnistetaan nykyistä näkyvämmin osana kestävää maankäyttöä, huoltovarmuutta ja ilmastoratkaisuja, 

• tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia porotalouteen ja maatalouteen, 

• tunnistetaan elinkeinojen omat päästövähennys- ja kehittämismahdollisuudet, 

• vahvistetaan yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ilmastotoimenpiteiden suunnittelussa. 

3. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Kylien kehittämisjaosto pitää erittäin myönteisenä sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on nostettu vahvasti päästövähennystavoitteiden rinnalle. Sopeutumisen tavoitteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisia ja realistisia. 

Tavoitteita tulisi kuitenkin konkretisoida nykyistä enemmän erityisesti kyläalueiden näkökulmasta. 

Jaosto esittää, että: 

• laaditaan kyläkohtaiset ilmastoturvallisuuden ja varautumisen kyläkortit, 

• kyläkortit liitetään osaksi kaupungin valmius- ja varautumistyötä, 

• kyläyhdistykset osallistuvat riskien tunnistamiseen, 

• kylien olemassa olevat turvallisuus- ja varautumisverkostot tunnistetaan osaksi kaupungin kokonaisturvallisuutta. 

Lisäksi olisi hyvä määrittää selkeä vastuutaho kylien ilmastoriskien ja vahvuuksien tunnistamiselle. 

Porotalouden ja maatalouden osalta ohjelmaan tulisi lisätä: 

• ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi porotalouteen ja maatalouteen, 

• muuttuvien sääolosuhteiden vaikutusten seuranta, 

• tulvien, kuivuuden, jääolosuhteiden muutosten ja luonnon monimuotoisuuden muutosten vaikutusten arviointi, 

• maaseutuelinkeinojen sopeutumiskyvyn vahvistaminen osana kaupungin ilmastotyötä. 

4. Oikeudenmukaisuus, osallisuus ja vaikutukset arkeen 

Ohjelmassa on tunnistettu oikeudenmukaisuuden merkitys hyvin. Myönteistä on erityisesti se, että päätöksenteossa luvataan huomioida kylät, keskusta sekä pohjoiset olosuhteet. 

Käytännön toteutuksessa tarvitaan kuitenkin enemmän konkretiaa. 

Kyläalueilla ilmastotyön hyväksyttävyys rakentuu pitkälti sille, että ilmastotoimet tukevat samalla: 

• palvelujen saavutettavuutta, 

• turvallisuutta, 

• liikkumismahdollisuuksia, 

• asumisen kohtuuhintaisuutta, 

• yritystoiminnan edellytyksiä, 

• kylien elinvoimaa. 

Ohjelmassa olisi hyvä kuvata tarkemmin, miten asukkaita osallistetaan valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan sekä miten heidän näkemyksensä huomioidaan päätöksenteossa. 

Positiivista on myös ilmastokasvatuksen vahvistaminen. Käytännönläheisyyttä voisi lisätä esimerkiksi energiaosaamisen, korjaamisen, kestävän liikkumisen sekä pyöränhuollon kaltaisilla arjen taitojen koulutuksella. 

5. Välitavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 

Vuoden 2030 välitavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat pääosin oikeansuuntaisia. 

Jaosto nostaa kuitenkin esiin seuraavat kehittämistarpeet: 

• Kaupungin ilmastotyön organisointi tulee kuvata nykyistä tarkemmin. 

• Henkilöstön osaamisen kehittämisen lisäksi tulee korostaa henkilöstön sitouttamista ilmastotyöhön. 

• Kärkihankkeiden ilmastotavoitteiden yhteydessä on määriteltävä, mitä kärkihankkeilla tarkoitetaan. 

• Arkiliikunnan edistämisen keinot tulee kuvata konkreettisemmin. 

• Kiertotaloustoimenpiteisiin tulisi lisätä kaupungin toimipisteiden jätehuollon kehittäminen. 

• Energia- ja liikenneneuvonnan tavoitteita tulisi tarkastella energiatasa-arvon näkökulmasta. 

• Mikäli avustuksiin lisätään kestävyyskriteerejä, niiden tulisi olla yhdenmukaisia kaikissa kaupungin eri avustusmuodoissa. 

6. Toimeenpano ja seuranta 

Toimeenpanon periaatteet on kuvattu ymmärrettävästi, mutta käytännön toteutus jää osin yleiselle tasolle. 

SECAP-toimenpidesuunnitelmassa tulisi määritellä nykyistä tarkemmin: 

• vastuutahot, 

• resurssit, 

• aikataulut, 

• mittarit, 

• raportointikäytännöt, 

• kyläalueita koskevat erilliset toimenpiteet silloin, kun olosuhteet poikkeavat merkittävästi keskusta-alueesta. 

Lisäksi olisi hyvä täsmentää: 

• mitä ohjelmassa tarkoitetaan keskusta-alueella, 

• ketkä muodostavat ilmastotyön organisaation, 

• kuka vastaa eri tavoitteiden seurannasta, 

• miten asukasvaikutuksia arvioidaan ja seurataan käytännössä. 

7. Muita huomioita 

Kylien kehittämisjaosto pitää ilmasto-ohjelmaa kokonaisuutena laadukkaana ja hyvin valmisteltuna. Ohjelman vahvuuksia ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen nostaminen päästövähennystavoitteiden rinnalle sekä oikeudenmukaisuuden huomioiminen osana ilmastotyötä. 

Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin vahvistaa erityisesti: 

• yhteyttä kaupungin muihin strategisiin ohjelmiin, 

• kylien ja maaseudun näkökulmaa, 

• porotalouden ja maatalouden huomioon ottamista, 

• ilmastotyön vaikutusten arviointia elinvoiman ja huoltovarmuuden näkökulmasta, 

• ilmastotoimien käytännön toteutettavuutta pitkien etäisyyksien kunnassa. 

Kylät, maatalous, porotalous, matkailu ja paikallinen yritystoiminta ovat merkittävä osa Rovaniemen identiteettiä, elinvoimaa ja tulevaisuutta. Ilmasto-ohjelman tulee tukea näiden vahvuuksien kestävää kehittymistä sekä varmistaa, että ilmastotyö koetaan mahdollisuutena eikä rajoitteena kaupungin eri alueilla. 

Kylien kehittämisjaosto katsoo, että parhaimmillaan ilmasto-ohjelma voi samanaikaisesti vahvistaa ilmastokestävyyttä, huoltovarmuutta, paikallista elinvoimaa, osallisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia koko Rovaniemen alueella.