Keskusvaalilautakunta, kokous 4.12.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 55 Kirjeäänten käsittely

ROIDno-2023-2174

Valmistelija

  • Henna Penttilä, erityissuunnittelija, henna.penttila@rovaniemi.fi

Perustelut

Kirjeäänestyksestä säädetään vaalilain 5 a luvussa.

Vaalilain 66 a §:n (14.12.2017/939) [HE 101/2017] mukaan oikeus kirjeäänestykseen on sellaisella äänioikeutetulla, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä sellaisella muulla äänioikeutetulla, joka asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan.

Vaalilain 66 d §:ssä säädetään kirjeäänestyksen toimittamisesta. Lain mukaan äänestäjä voi äänestää kirjeitse presidentinvaalissa aikaisintaan 31. päivänä ennen vaalipäivää. Näin ollen kirjeääni on ao. vaaleissa lain mukaisesti annettuna voitu antaa aikaisintaan 21.12.2023.

Äänestäjän on itse:

  1. huolehdittava oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestäessään kirjeitse;
  2. selvitettävä sen vaalipiirin tai kunnan, jossa hän on äänioikeutettu, ehdokaslistojen yhdistelmän tiedot.
     

Äänestäjän on merkittävä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen:

  1. täydellinen nimensä;
  2. suomalainen henkilötunnuksensa tai syntymäaikansa;
  3. osoitteensa;
  4. äänestämispaikka;
  5. päiväys sekä;
  6. omakätisesti allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että:
    • hän on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa ja että hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; ja
    • hän on itse täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen.


Äänestäjän on huolehdittava, että kirjeäänestystä toimitettaessa paikalla on samanaikaisesti hänen lisäkseen kaksi 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kirjeäänestyksen todistajina. Todistajana ei voi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään vaaleissa ehdokkaana oleva, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Molemmat todistajat allekirjoittavat omakätisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä olevan vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Molemmat todistajat merkitsevät lähetekirjeeseen lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa.

Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 66 g §:n perusteella tarkastettava sille saapuneet kirjeäänestysasiakirjat. Kirjeäänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

  1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
  2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
  3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
  4. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
  5. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
  6. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.

 

Kun kirjeäänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton kirjeäänestyksen vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää.

Hyväksytyt kirjeäänestykset on merkittävä ns. jälkikirjauksina äänioikeusrekisteriin.

Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen jälkeen keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen avattava hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret, leimattava niissä olevat äänestysliput ja suljettava leimatut äänestysliput 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin vaalikuoriin. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus on tehtävä aluevaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15:tä.

Jos kirjeäänestyksen vaalikuoria avattaessa havaitaan, että:

  1. kuoresta löytyy useampi kuin yksi äänestyslippu,
  2. kuoresta löytyy muutakin kuin äänestyslippu,
  3. kuoresta ei löydy äänestyslippua, mutta jotain muuta,
  4. kuori on tyhjä,
     

yhden tai useamman äänestyslipun löytyessä leimataan vain yksi äänestyslippu, ja muutoin kaikki kirjeäänestyksen vaalikuoressa ollut materiaali siirretään sellaisenaan ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tyhjä kirjeäänestyksen vaalikuori vaihdetaan tyhjään ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Vaalipiirilautakunta ottaa myöhemmin kantaa äänestyslipun hyväksymiseen vaalilain 85 §:n mukaisesti.

Kirjeäänestyksen asiakirjat tarkastetaan samalla tavalla kuin keskusvaalilautakunnan vastaanottamat, muilla ennakkoäänestystavoilla annetut ennakkoäänet. Tarkastuksen lisäksi kirjeääninä saapuneiden äänten äänestysliput tulee leimata ja siirtää kirjeäänestyksen vaalikuorista tavanomaisiin vaalikuoriin. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Heikki Salmi, heikki.salmi@rovaniemi.fi

Keskusvaalilautakunta päättää kirjeäänten käsittelystä seuraavaa:

- kirjeäänten tarkistus tehdään vaalikeskuksessa muiden ennakkoäänten tarkastuksen tavoin;
- vaalikeskus rekisteriöi hyväksytyn kirjeäänen kriiteerit täyttävät kirjeäänet jälkikirjauksena vaalitietojärjestelmään;
- hyväksytyn kirjeäänen kriiteerit täyttävien kirjeäänten leimaamisen ja tavanomaisiin vaalikuoriin siirtämisen tekee keskusvaalilautakunnan sihteeri yhdessä vähintään kolmen muun vaalikeskuksen työntekijän kanssa ja, että
- keskusvaalilautakunnan käsittelyyn tuodaan ne kirjeäänet, joissa on esittelytekstissä mainittuja puutteita (yksi tai useampi). Lisäksi keskusvaalilautakunnalle tuodaan tiedoksi se, kuinka monta kirjeääntä on täyttänyt hyväksyttävän kirjeäänen kriteerit kullakin äänestysalueella. 

Päätös

Keskusvaalilautakunta päätti päätösesityksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO, VAALIT

Vaalilain (2.10.1998/714) §:ien 45, 66 ja 83 mukaan päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.