Perustelut
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Rovaniemen kaupungin lausuntoa 11.9.2024 Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnot arviointiohjelmasta tulee toimittaa viimeistään 28.10.2024.
Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshanke on Mawson Oy:n hanke, joka sijoittuu Rovaniemen ja Ylitornion rajalle, noin 35 kilometrin päähän Rovaniemen keskustasta. Hanke koostuu viidestä maanalaisesta louhoksesta, joista neljä sijaitsee Mustiaapa-Kaattasjärven Natura 2000 -alueella. Kulku Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevalle esiintymälle tapahtuu kaikissa vaihtoehdoissa maan päällä kulkevaa tietä pitkin. Rajapalojen aluetta on tutkittu vuodesta 2012 lähtien. Alueelta tunnetaan huomattavia kulta- ja kulta-kobolttiesiintymiä. Hankkeesta tehdyn alustavan taloudellisen selvityksen mukaan Rajapalojen alue on pitoisuuden ja kultamäärän perusteella arvioituna Suomen kolmen parhaan kultavarannon joukossa (SRK Consulting 2022). Lisäksi Rajapalot on Euroopan mittakaavassa merkittävä kobolttiesiintymä.
Rajapalojen kulta-kobolttiesiintymän tunnetut mineraalivarannot ovat 10,91 miljoonaa tonnia. Malmia louhitaan noin 1,5 milj. tonnia vuodessa. Kaivoksen elinkaareksi arvioidaan noin 10 vuotta. Kokonaislouhinnan määrä on 15 Mt. Kultaa tuotetaan vuosittain noin 104 000 unssia ja kobolttirikastetta noin 50 000 tonnia. Rikastamolla malmi käsitellään murskaamalla, jonka jälkeen osa syötteestä ohjataan liuotus- ja vaahdotusprosessiin, osa painovoimaiseen kullan erotukseen. Lopputuotteena syntyy kultaharkkoja ja kobolttirikastetta.
Kaivosalueelle sijoittuvat maanalaisten louhosten lisäksi tehdasalueen toiminnot: rikastamo, sivukiven läjitysalue, rikastushiekka-allas, tarvekivilouhos, malmin välivarastoalue, pintamaiden sijoitusalue, pastalaitos, lämpölaitos, toimisto- ja laboratoriotilat, vesien käsittelyrakenteet ja vesivarastoaltaat, polttoaineen jakelupiste ja varikkotilat, räjähdysaineiden varasto sekä kaivostie. Tehdasalueen toimintojen yhteenlaskettu pinta-ala on 128–175 hehtaaria.
Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 252/2017) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteutuksesta. Hankkeesta vastaava esittää vaihtoehtojen vertailun ja muun arvioinnin tulokset YVA-selostuksessa. YVA-menettelyssä tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa (VE1, VE2, VE3). Lisäksi tarkastelussa on hankkeen toteuttamatta jättäminen eli vaihtoehto VE0.
Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE1: Kulku kaikille esiintymille tapahtuu kaivosliikennettä varten suunniteltua maan päällä kulkevaa kaivostietä pitkin. Jokaisen esiintymän kohdalle tehdään erillinen tunneliaukko, josta on käynti maan alle louhokseen johtavaan vinotunneliin. Louhostilojen ilmanvaihto toteutetaan jokaisen esiintymän kohdalle sijoittuvan pystykuilun kautta ja kullekin ilmanvaihtokuilulle rakennetaan lyhyt huoltotieyhteys kaivostieltä. Sivukiven määrä on 4,5 Mt.
Vaihtoehto VE2: Kulku Natura-alueen alla olevalle neljälle malmiesiintymälle tapahtuu maanalaista tunnelia pitkin, jonka sisäänmenoaukko sijaitsee 450 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Louhostilojen ilmanvaihto toteutetaan jokaisen esiintymän kohdalle sijoitettavan pystykuilun kautta ja ilmanvaihtokuiluille rakennetaan kevyet huoltotiet tehdasalueelta. Sivukiven määrä on 4,8 Mt.
Vaihtoehto VE3: Kulku Natura-alueen alla olevalle neljälle malmiesiintymälle tapahtuu kaksoistunnelin kautta, eli kaikki liikenne ja louhosten ilmanvaihtoon tarvittavat rakenteet ovat maan alla. Tunneleiden sisäänmenoaukko sijaitsee 450 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Kaksoistunnelin toinen tunneli toimii kaivosliikenteen kulkureittinä ja toinen tunneli ilmanvaihto-, huolto- ja hätäpoistumisreittinä. Sivukiven määrä on 6,0 Mt. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tehdasalueen sijaintia sekä kolmea raaka- ja talousveden ottovaihtoehtoa. Hankkeessa tarkastellaan myös kaivosalueen ulkopuolelle rakennettavaa vaihtoehtoista maanalaista huoltokäytävää, jossa sijaitsee sähkönsiirtoon tarvittava 110 kV voimajohto, tietoliikennekaapeli sekä hulevesien ja käsiteltyjen kaivosvesien purkuputki. Vesien johtaminen tapahtuu Kemijokeen Muurolan pohjois- tai eteläpuolelle. Pohjoisen putkilinjausvaihtoehdon pituus on 23 km ja eteläisen 21 km. Purkuputki asennetaan 1–3 metrin syvyyteen. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta kunnalliseen jätevedenkäsittelyyn Rovaniemellä. Hankkeen tarvitsema 110 kV:n voimajohto rakennetaan osittain maan alle purkuputken yhteyteen ja osittain maanpäällisenä ilmajohtona. Pohjoinen voimajohtovaihtoehto liitetään kantaverkkoon Valajaskoskella ja eteläinen vaihtoehto Petäjäskoskella.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista ja aikataulusta. Lisäksi kuvataan hankkeen ympäristön nykytilaa ja esitetään suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä.
Hankkeen keskeisimpiä vaikutuskokonaisuuksia ovat alustavasti arvioiden purkuvesien vesistövaikutukset, vaikutukset pohjaveteen, vaikutukset poronhoitoon huomioiden yhteisvaikutukset muun maankäytön hankkeiden kanssa, melu- ja ilmanlaatuvaikutukset, huomioiden erityisesti Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alue sekä vaikutukset ihmisiin, elinoloihin ja elinympäristöön.
YVA-ohjelmavaiheen aikana hanke on esisuunnitteluvaiheessa. Ennen YVA-ohjelman laatimista on hankkeen alustavat mahdolliset toteutusvaihtoehdot tunnistettu, luokiteltu ja karsittu. Hankkeen tekniset suunnitelmat tarkentuvat YVA-menettelyn aikana sekä tarkempien taloudellisten ja alustavien kannattavuuslaskelmien sekä -arviointien yhteydessä. YVA-menettelyn aikana saatuja tietoja hyödynnetään tarkemman suunnittelun tukena. Kaivossuunnittelu etenee vaiheittain, ja tarkemmat tekniset tiedot hankkeesta ovat saatavilla vasta hankkeen lupavaiheessa. Lopullisten teknisten ratkaisujen ja menetelmien tarkat kuvaukset ja valinnat tehdään vasta suunnittelun loppuvaiheessa. Kaivostekniikkaan liittyvä teknologia kehittyy nopeasti, joten esimerkiksi muutamienkaan vuosien päästä saatavilla olevista parhaista tekniikoista ei ole tällä hetkellä tietoa välttämättä saatavissa.
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta antaa lausuntopyyntöön ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnon. Rovaniemen kaupunginhallitus antaa lausuntopyyntöön kaupungin yleisen kannanoton lausuntopyynnön mukaiseen YVA-ohjelmaan.
Rovaniemen kaupunki katsoo lausuntonaan, että EU:n metalli- ja mineraalistrategian sekä kriittisen raaka-aineiden asetuksen mukaisesti Suomen ja erityisesti Lapin alueelle mahdollisesti syntyvät kaivokset ovat erittäin tärkeässä asemassa EU:n raaka-aineomavaraisuuden kannalta sekä vihreän siirtymän edellyttämästä puhtaisiin energiajärjestelmiin siirtymisessä. EU:n vihreä siirtymä tulee edellyttämään akkujen, aurinkopaneelien, kestomagneettien ja muun puhtaan teknologian paikallisen tuotannon kehittämistä. Paikallinen tuotanto on avainasemassa EU:n energia- ja liikennejärjestelmien uudistamisessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on uudistamassa Suomen mineraalistrategiaa. Tavoitteena on edistää suomalaisen mineraaliklusterin kasvua vihreän siirtymän ja EU:n strategisen huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä kaivosteollisuuden raaka-aineiden jalostusarvoa ja vahvistaa innovaatioekosysteemien syntyä.
Elinkeinojen näkökulmasta hankkeen voidaan nähdä monipuolistavan alueen elinkeinorakennetta, mahdollistavan erilaisia uramahdollisuuksia sekä luovan uudenlaisia työtilaisuuksia alueen yrityksille.
YVA-ohjelmassa Rovaniemen kaupunki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävän laajasti ja kuinka hankkeesta aiheutuvat haitat voidaan minimoida myös kaivoksen lopettamisen jälkeen. Hankkeen sosiaalisen hyväksynnän näkökulmasta kompensaatiot tulee arvioida myös laajemmin alueen väestön ja muun toiminnan kannalta, ei pelkästään luontohyvityksen näkökulmasta.
Hankkeesta aiheutuvien jätteiden ja päästöjen osalta tulee selvittää ja asettaa tavoitteeksi ympäristön kannalta parhaimman teknologian hyödyntäminen, ei kustannusten kannalta tehokkaimman menetelmän käyttö. Erityistä huomioita tulee kiinnittää koko alueen vesienhallintaan ja vesitaseeseen toiminnan aikana. Päästöt vesistöön tulee pystyä minimoidaan ja huomioida niin vaelluskalojen lisääntyminen kuin paikalliset kalalajit ja muu vesieliöstö.
Vaikutusten arvioinnissa ympäristöön liittyvien vaikutusten lisäksi tulee kiinnittää riittävästi huomiota ihmisiin ja elinkeinoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Uudistettavana olevan Suomen mineraalistrategian tavoitteiden mukaisesti hankkeessa tulee selvittää voidaanko hankkeella lisätä paikallista pohjoisen alueen kaivosteollisuuden raaka-aineiden jalostusarvoa ja vahvistaa innovaatioekosysteemien syntyä. Kiertotalouden huomioiminen ja sen innovatiiviset mahdollisuudet osana kaivosekosysteemiä tulee selvittää pitkällä aikavälillä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa esityksen mukaisen lausunnon Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa ko. pykälän osalta.