Perustelut
Perusopetuksen rehtori vastaa koulunsa toiminnan johtamisesta huomioiden perusopetusta koskevan lainsäädännön, valtakunnalliset ohjeet sekä paikallisen opetussuunnitelman ja muut kaupunkikohtaiset koulun toimintaan liittyvät ohjeet ja määräykset. Rehtorin tehtävänkuvaan kuuluu koulun kasvatus- ja opetustyön johtaminen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, toiminnan kehittämisen johtaminen sekä yhteistyö koulun sidosryhmien kanssa.
Rehtorin työ on ollut jatkuvassa murroksessa koko 2000-luvun ajan. Opetushallituksen julkaisemassa raportissa Muuttuva oppilaitosjohtaminen (Alava, Halttunen ja Risku 2012) kuvataan kuinka 2000-luvun alussa oppilaitosjohtamisessa alkoi korostua muun muassa pedagogisen johtamisen, jaetun johtajuuden ja tulevaisuusjohtamisen merkitys, minkä lisäksi rehtorin työssä on alettu painottaa aiempaa enemmän yhteisöllisen osaamisen ja yksilön johtamisen tarpeita. Sen jälkeen 2010-luvun kuluessa koulujen johtaminen on muuttunut muun muassa kolmiportaisen tuen käyttöön ottamisen, oppimisympäristöjen digitalisoitumisen ja opiskeluhuollon uudistusten myötä sekä vuonna 2016 käyttöön otetun perusopetuksen opetussuunnitelman ja siihen lähes vuosittain tehtyjen päivitysten seurauksena. Viime vuosina koulujen johtamista ovat haastaneet lasten ja nuorten lisääntyneet hyvinvointiin liittyvät ongelmat sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön liittyvät haasteet, joiden myötä koulun toimintaympäristö on muuttunut ja haastanut myös henkilökunnan hyvinvoinnin johtamisen. Suomen Rehtorit ry:n teettämissä rehtoribarometreissä on raportoitu etenkin koronapandemian jälkeen voimakasta työuupumuksen lisääntymistä, mikä juontaa juurensa rehtoreiden hallinnollisen työn ja haastavien työtehtävien lisääntymisestä.
Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluissa on osittain siirrytty perinteisistä ala- ja yläkouluista suurempiin yhtenäiskouluihin, jossa oppilas- ja henkilöstömäärän kasvu haastaa aiemman koulun kohtamisen mallin, jossa rehtorilla oli yksin kokonaisvastuu koulun johtamisesta. Rehtorin apuna työskentelee pääsääntöisesti 1-2 opettajaa, joille on määrätty koulun apulaisjohtajan tehtäviä OVTES:n Osio B Liitteen 1 § 8 mukaan. Menettely mahdollistaa isoissa kouluissa opettajan opetusvelvollisuuden huojentamisen enintään 18 viikkotunnilla apulaisjohtajan tehtävien hoitamiseksi. Apulaisjohtajalla ei kuitenkaan ole samanlaista virkavastuuta hallinnosten tehtävien hoitamisesta kuin rehtorilla, minkä lisäksi hän on käytettävissä koulun hallinnollisiin tehtäviin vain opettajan työaikana.
Rovaniemen kaupungissa toteutettiin 1.11.2022 - 31.12.2023 Kevan rahoittama hanke "Sairaspoissaoloista ennakoivaan työkykyjohtamiseen", jossa kehitettiin uusia toimintamalleja pitkien sairaspoissaolojen vähentämiseksi sekä työ- ja toimintakykyneuvottelujen tehostamiseksi ja vähentämiseksi. Hankkeessa kehitettiin muun muassa toimintatapa, jossa esihenkilö ja työntekijä pyrkivät havaitsemaan työntekoon liittyvät haasteet varhaisessa vaiheessa ja reagoimaan niihin siten, että sairasloman sijaan tilanne ratkeaisi muilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Hankkeessa havaittiin, että esihenkilön varhaisella tuella ja uusilla toimintatavoilla saatiin vähennettyä henkilöstön työ- ja toimintakykyneuvotteluiden tarvetta. Koulujen toiminnan näkökulmasta uuden toimintamallin onnistuminen edellyttäisi kuitenkin esihenkilön suurempaa läsnäoloa ja riittävää resurssointia henkilöstöjohtamiseen rehtorin muun työn ohella.
Koulutuspalvelut esittää, että rehtorin hallinnolisen työn jakamiseksi ja koulujen johtamisen resurssien parantamiseksi Rovaniemen kaupunkiin perustetaan neljä virka-apulaisrehtorin virkaa, joilla korvataan isoimmissa kouluissa opettajaviranhaltijalle osoitetut apulaisjohtajan tehtävät. Peruskoulun apulaisrehtorin työaika määräytyy OVTES:n mukaan samalla tavalla kuin rehtorinviranhaltijan työaika: Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Apulaisrehtori työskentelee siis keskimäärin 36,25 tuntia viikossa. Rehtorin ja apulaisrehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy pääasiassa KVTES:n mukaan. Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään asianomaisen koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon koulun koko ja muut paikalliset olosuhteet. Peruskoulun apulaisrehtorin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin asianomaisen koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko.
Koulutuspalvelut on arvioinut, että kaupungin isoimmissa kouluissa apulaisrehtorin viranhaltijan palkkakustannukset tulisivat lisäämään koulun henkilöstökuluja noin 25 400 - 42 300 euroa vuodessa riippuen apulaisrehtoriksi valittavan henkilön työkokemuksesta ja sen perusteella maksettavasta vuosisidonnaisesta lisästä. Laskelman perusteena on oletettu, että suurimpien koulujen apulaisrehtorin peruspalkka olisi 5 054,25 euroa kuukaudessa ja opetusvelvollisuutena olisi 10 vuosiviikkotuntia. Siirtyminen kokonaistyöaikaan otettuun apulaisrehtorimalliin lisäisi koulun hallinnolliseen työhön käytettävää työaikaa lähes 1 300 tuntia vuodessa.
Apulaisrehtorin tehtävänkuva määriteltäisiin koulukohtaisesti kunkin koulun erityistarpeen huomioiden niin, että apulaisrehtorin vastuulle osoitetaan rehtorin tehtävänkuvaan kuuluvia virkatehtäviä. Rehtorilla säilyy viimesijainen vastuu koulun toiminnan johtamisesta, mutta apulaisrehtori vastaa hänelle määrätyistä virkatehtävistä. Virka-apulaisrehtori -mallia pilotoidaan lukuvuoden 2024-2025 aikana yhdellä koululla, minkä jälkeen malli voidaan jalkauttaa yhtenäiskouluille, joiden palkkaperusteryhmien määrä on yli 30. Muutokset toteutetaan talousarvioiden ja henkilöstösuunnitelman puitteissa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi
Sivistyslautakunta perustaa koulutuspalveluihin neljä virka-apulaisrehtorin vakanssia 1.8.2024 alkaen.
Päätös
Sivistyslautakunta päätti toimialajohtajan päätösehdotuksen mukaisesti.