Kaupunginhallitus, kokous 11.8.2025

Perustelut

Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Tuomas Koskiniemi ehdottaa valtuustoaloitteessaan, että kaupunki ei enää liputa Pride-lipulla. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupunki liputtaa vain Suomen liputuskäytäntöjen mukaisesti ja poikkeuksista päättää kaupunginvaltuusto.
 
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Rovaniemellä 
Kuten Koskiniemen valtuustoaloitteessa todetaan, on Rovaniemen kaupunki sitoutunut kunnioittamaan tasa-arvoa, estämään syrjintää ja toimimaan Suomen lakien mukaisesti.
 
Rovaniemen kaupunkistrategian 2030 (KH 23.5.2022) ja kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (KH 24.3.2025 § 84) mukaisesti kaupunki edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaikessa toiminnassaan. Lisäksi kaupunki edistää toimillaan hyvän elämän mahdollisuuksia ja arvostaa yhdenvertaisuutta. Strategiansa mukaisesti kaupunki on inhimillinen, ystävällinen, välittävä ja myötäelävä sekä toimii pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.
 
Suomen liputuskäytännöt ja niiden soveltaminen Rovaniemellä
Suomen liputuskäytäntöihin kuuluu liputuksenvapaus. Sisäministeriön mukaan liputtaminen on hieno ja arvokas tapa näyttää iloaan ja korostaa syytä juhlaan. Liputtaminen on myös arvokas tapa osoittaa kunnioitusta.
 
Rovaniemen kaupungin kiinteistöissä liputetaan Suomen lipulla virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Kaupungintalolla liputetaan lisäksi sisäasiainministeriön suosittelemina liputuspäivinä sekä kansainvälisten vierailujen aikana Suomen lipulla ja vierailijoiden kotimaan lipulla. Kaupunki liputtaa myös romanien kansallispäivänä (KH 2.12.2019). Saamelaisten kansallispäivänä kaupunki liputtaa kaupungintalolla Saamen lipulla.
 
Pride-liputuksesta on päätetty Rovaniemellä kahteen otteeseen (KH 31.1.2022 sekä 20.2.2023). Päätösten mukaisesti Rovaniemen kaupunki liputtaa sateenkaarilipulla kaupungintalolla valtakunnallisesti vakiintuneena Pride-liputuspäivänä ja Arctic Pride -liputuspäivänä.
 
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä, sateenkaariliputuksesta ja sen merkityksestä
Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi ja kesä-heinäkuun vaihteessa olevaa viikkoa on pidetty Pride-viikkona. Pride-liikkeen ja sateenkaariliputuksen taustalla on sateenkaari-ihmisten ja -yhteisöjen kokeman yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja syrjinnän purkaminen.
 
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kokevat syrjintää edelleen tänä päivänä. Joka kolmas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin Suomessa kuuluva oli kokenut syrjintää eri elämänalueilla vuoden sisään, kuvataan oikeusministeriön raportissa Syrjintä Suomessa -Policy Brief (2021). Raportin mukaan yhteisöön kuuluvat kohtaavat esimerkiksi fyysistä ja seksuaalista häirintää, vihapuhetta ja syrjintää koulutuksessa.
 
Kyseessä on rakenteellinen ja asenteellinen yhdenvertaisuuteen liittyvä kysymys. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 5 §:n mukaan viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Sateenkaariliputus on näkyvä, symbolinen tapa osoittaa tukea sateenkaari-ihmisille ja -yhteisöille Rovaniemellä. Se edistää osaltaan yhdenvertaisuutta ja tekee sateenkaariyhteisöä Rovaniemellä näkyväksi ja tunnustetuksi.
 
Samalla sateenkaariliputuksen jatkaminen viestii kaupunkistrategian mukaisesti siitä, että kaupunki on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti.

Vastaus aloitteeseen
Rovaniemen kaupunki jatkaa sateenkaarilipulla liputtamista kaupungintalolla valtakunnallisesti vakiintuneena Pride-liputuspäivänä ja Arctic Pride -liputuspäivänä kaupunginhallituksen 31.1.2022 ja 20.2.2023 päättämän menettelyn mukaisesti.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää antaa valtuustoaloitteeseen esittelytekstissä kuvatun vastauksen ja jatkaa Pride-liputusta aiemmin päätetyn käytännön mukaisesti.

Päätös

Sara Seppänen esitti Heikki Luiron kannattamana, että Rovaniemen kaupunki liputtaa vain Suomen liputuskäytäntöjen mukaisesti ja poikkeuksista päättää kaupunginvaltuusto.

Koska oltiin tehty kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, jota ei voida hyväksyä yksimielisesti,​ puheenjohtaja totesi,​ että on suoritettava äänestys.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys,​ jossa ne,​ jotka ovat esittelijän pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA,​ ja ne, jotka ovat Seppäsen esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-​ääntä ja 3 EI-​ääntä,​ 0 poissa. Puheenjohtaja totesi,​ että kaupunginjohtajan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.