Kaupunginhallitus, kokous 1.6.2026

Perustelut

Rovaniemen kaupungin ensimmäisen kulttuuriohjelman ohjelmakausi päättyi vuoden 2025 lopussa. Ekosysteemiajattelun ympärille rakennetun kokonaisuuden tavoitteena oli edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kasvattaa kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kulttuurin ja kulttuuristen sisältöjen keinoin. Ohjelmasta saatiin hyvää palautetta eri toimijoilta ja sidosryhmiltä ohjelmakauden aikana. 

Kulttuuriohjelman 2021-2025 yhtenä keskeisenä ajatuksena oli luoda kokonaisuus, joka kestää aikaa ja ennakoi tulevaa. Sen sisältämät kulttuuripoliittiset linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Paikoin sisältöä oli kuitenkin tarvetta konkretisoida ja päivittää tuleville vuosille 2026-2030.  

Kulttuuriohjelman päivittäminen toteutettiin kaupungin kulttuuripalvelujen ja viestintä, markkinointi ja osallisuus -yksikön sekä Flatlight Creative Housen kanssa. Ohjelmatyössä otettiin huomioon valmistelussa oleva uusi kaupunkistrategia, kaupunkibrändi sekä laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019/166 ja kulttuuripolittinen selonteko toimenpideohjelmineen. Kaikki rovaniemeläiset saivat vaikuttaa ohjelman sisältöön vastaamalla verkkokyselyyn. Kyselyn avulla kaupunki kartoitti asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä Rovaniemen kulttuuritarjonnasta. Verkkokyselyyn saatiin yhteensä 406 vastausta. Osana päivittämistyötä kaupunki järjesti myös yhteiskehittämistilaisuuksia opiskelijoille ja nuorille sekä taiteen ja kulttuurin tekijöille. Lisäksi ikäihmisiltä kerättiin kohdennetusti tietoa ikäihmisten tilaisuuksissa. 

Ohjelman päätöksentekoprosessi etenee siten, että hyvinvointilautakunta käsittelee ohjelman helmikuun kokouksessaan, jonka jälkeen se lähetetään lausuntokierrokselle kaupungin vaikuttamistoimielimiin ja lautakuntiin poislukien tarkastuslautakunta, päätyen lausuntokierroksen jälkeen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lausuntoja pyydetään 31.3.2026 mennessä.

Perustelut

Rovaniemen kaupungin ensimmäisen kulttuuriohjelman ohjelmakausi päättyi vuoden 2025 lopussa. Ekosysteemiajattelun ympärille rakennetun kokonaisuuden tavoitteena oli edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kasvattaa kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kulttuurin ja kulttuuristen sisältöjen keinoin. Ohjelmasta saatiin hyvää palautetta eri toimijoilta ja sidosryhmiltä ohjelmakauden aikana. 

Kulttuuriohjelman 2021-2025 yhtenä keskeisenä ajatuksena oli luoda kokonaisuus, joka kestää aikaa ja ennakoi tulevaa. Sen sisältämät kulttuuripoliittiset linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Paikoin sisältöä oli kuitenkin tarvetta konkretisoida ja päivittää tuleville vuosille 2026-2030.  

Kulttuuriohjelman päivittäminen toteutettiin kaupungin kulttuuripalvelujen ja viestintä, markkinointi ja osallisuus -yksikön sekä Flatlight Creative Housen kanssa. Ohjelmatyössä otettiin huomioon valmistelussa oleva uusi kaupunkistrategia, kaupunkibrändi sekä laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019/166 ja kulttuuripolittinen selonteko toimenpideohjelmineen. Kaikki rovaniemeläiset saivat vaikuttaa ohjelman sisältöön vastaamalla verkkokyselyyn. Kyselyn avulla kaupunki kartoitti asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä Rovaniemen kulttuuritarjonnasta. Verkkokyselyyn saatiin yhteensä 406 vastausta. Osana päivittämistyötä kaupunki järjesti myös yhteiskehittämistilaisuuksia opiskelijoille ja nuorille sekä taiteen ja kulttuurin tekijöille. Lisäksi ikäihmisiltä kerättiin kohdennetusti tietoa ikäihmisten tilaisuuksissa. 

Perustelut

Hyvinvointilautakunta on päätöksellään 17.2.2026 §16 pyytänyt lautakunnilta lausunnot Kulttuuriohjelmasta 2026-2030. Kulttuuriohjelman 2021-2025 yhtenä keskeisenä ajatuksena oli luoda kokonaisuus, joka kestää aikaa ja ennakoi tulevaa. Sen sisältämät kulttuuripoliittiset linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Ekosysteemiajattelun ympärille rakennetun kokonaisuuden tavoitteena oli edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kasvattaa kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kulttuurin ja kulttuuristen sisältöjen keinoin. Kulttuuriohjelmaa on sen ensimmäisen ohjelmakauden jälkeen päivitetty muun muassa konkretisoimalla sen sisältöä tulevalle ohjelmakaudelle.

Teknisen lautakunnan lausunto Kulttuuriohjelmasta 2026-2030

Tekninen lautakunta kiittää hyvinvointilautakuntaa mahdollisuudesta lausua Kulttuuriohjelmasta 2026-2030. Ohjelma on selkeästi rakennettu ja visuaalisesti näyttävä kokonaisuus. Sen tekstisisältö on helposti ymmärrettävissä ja ohjelman teemat sekä tavoitteet tuodaan selkästi esille.

Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan osalta kosketuspinta kulttuuriohjelman toteuttamiseen liittyy etenkin kulttuuritapahtumien luvitukseen sekä fyysisesti turvallisen kulttuuriympäristön luomiseen kaupungin yleisillä alueilla. Tekniset palvelut pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että tapahtumien luvittamisen prosessi olisi selkeä ja sujuva ja, että ympäristö jossa tapahtumia voidaan järjestää on turvallinen.

Perustelut

Hyvinvointilautakunta on päätöksellään 17.2.2026 §16 pyytänyt lautakunnilta  ja vaikuttamistoimielimiltä lausunnot Kulttuuriohjelmasta 2026-2030. 

Lapsi- ja lapsiperheneuvosto kiittää hyvinvointilautakuntaa mahdollisuudesta lausua Kulttuuriohjelmasta 2026-2030 ja antaa seuraavan lausunnon:

• Lasten ja lapsiperheiden näkökulma jää ohjelmassa melko yleiselle tasolle. Kulttuuri nähdään kaikkia koskevana, mutta lapset eivät näy selkeästi omana kohderyhmänään. 

• Kulttuurikasvatuksen roolia voisi vahvistaa. Varhaiskasvatuksen ja koulujen kautta tavoitetaan kaikki lapset, joten kulttuurikasvatuspolku voisi näkyä ohjelmassa nykyistä konkreettisemmin, esimerkiksi koululaisten mahdollisuudet tutustua kaupunginorkesterin tai teatterin harjoituksiin. 

• Perheystävällinen kulttuuritarjonta tukee saavutettavuutta. Lapsiperheiden osallistumista helpottavat esimerkiksi maksuttomat tai edulliset tapahtumat, saavutettavat ajankohdat sekä toiminta lähellä arkea. 

• Lapset on tärkeää nähdä myös kulttuurin tekijöinä. Lasten oma osallisuus esimerkiksi työpajoissa, harrastuksissa ja yhteisötaiteessa vahvistaa kulttuurin merkitystä arjessa. Harrastamisen Suomen malli -toiminnassa voisi vahvistaa kulttuurista toimintaa. 

• Lastenkulttuuri vahvistaa kaupungin vetovoimaa. Monipuolinen ja saavutettava kulttuuritarjonta tukee lapsiperheiden hyvinvointia ja lisää kaupungin houkuttelevuutta asuinpaikkana. 

• Konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmassa saisi olla konkreettisia esimerkkejä, miten kulttuuria toteutetaan/kehitetään ja miten seurata voidaan toteuttaa selkeillä mittareilla (esimerkiksi tapahtumien määrät, osallistujien määrät) 

• Lasten kulttuuriohjelma. Lasten kulttuuriohjelma saisi olla erikseen, mutta sen olisi hyvä näkyä kaupungin ohjelmassa. Leikin ja kulttuurin yhteensovittaminen 

• Lasten kulttuurikeskus saisi näkyä ohjelmassa vähintään tulevaisuuden visiona. 

Perustelut

Hyvinvointilautakunta on päätöksellään 17.2.2026 §16 pyytänyt lautakunnilta lausunnot Kulttuuriohjelmasta 2026-2030. Lausuntoja pyydetään 31.3.2026 mennessä, jonka jälkeen ohjelmaa käsittelee kaupunginhallitus. Yhtenä keskeisenä ajatuksena kulttuuriohjelmassa 2021 - 2025 oli luoda kokonaisuus, joka kestää aikaa ja ennakoi tulevaa. Sen sisältämät kulttuuripoliittiset linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Ekosysteemiajattelun ympärille rakennetun kokonaisuuden tavoitteena oli edistää asukkaiden hyvinvointia sekä kasvattaa kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kulttuurin ja kulttuuristen sisältöjen keinoin. Ensimmäisen ohjelmakauden jälkeen Kulttuuriohjelmaa on nyt päivitetty mm. konkretisoimalla sen sisältöä tulevalle ohjelmakaudelle.

1. Kulttuurikasvatus ja hyvinvointi 

• Ohjelmassa tunnistetaan hienosti, että kulttuuri on läsnä läpi elämän, alkaen kasvatuksesta. 

• "Kulttuuri kutittaa mieltä" -teema korostaa kulttuurikasvatusta yhtenä keskeisenä asiana. Tämä on lapsille ja nuorille tärkeää, sillä kulttuuri tarjoaa keinoja käsitellä tunteita, rakentaa identiteettiä ja tukea henkistä jaksamista. 

• Tavoite syventää ymmärrystä kulttuurihyvinvoinnista on kannatettava, sillä lasten ja nuorten arjessa harrastusten ja itseilmaisun merkitys hyvinvoinnille on suuri. 

2. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus 

• Ohjelman periaate "Kulttuuri kuuluu kaikille" on lasten ja nuorten kannalta olennainen. Se tarkoittaa, että kulttuurin on oltava saavutettavaa asuinpaikasta (keskusta tai kylät) riippumatta. 

• Turvallinen ja avoin kulttuuriympäristö on lapsille ja nuorille kynnyskysymys osallistumiselle. 

• Digitaalisen ja monikanavaisen viestinnän kehittäminen on välttämätöntä, jotta tieto tapahtumista tavoittaa lapset ja etenkin nuoret heille luontaisissa kanavissa. 

3. Lapset ja nuoret aktiivisina tekijöinä, ei vain kokijoina 

• Ohjelma korostaa hienosti sitä, että rovaniemeläiset ovat sekä kulttuurin tekijöitä että kokijoita. Lasten ja nuorten kohdalla tämä on erityisen tärkeää: heille on annettava tilaa luoda omaa kulttuuriaan (kuten graffitit tai uudet ilmaisumuodot), eikä vain kuluttaa valmiiksi tarjottua. 

• Tavoite edistää kuntalaisten aktiivista osallisuutta tukee lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kulttuuritarjontaan. 

4. Yhteistyö ja tulevaisuus 

• "Kulttuurin voima on yhteistyössä" -teema tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi opiskelijoiden ja ammattilaisten väliselle verkostoitumiselle. 

• Lapset ja nuoret ovat osa kulttuuriekosysteemiä. Investoiminen nuorten kulttuuriin on investointi kaupungin tulevaisuuden elinvoimaan ja pito- ja vetovoimaan. 

Perustelut

Elinvoimalautakunta kiittää hyvinvointilautakuntaa mahdollisuudesta lausua kulttuuriohjelmasta 2026-2030 ja antaa seuraavan lausunnon: 

Ohjelma on hyvin valmisteltu ja kiinnostava kokonaisuus, jossa kulttuuria tarkastellaan monista elinvoiman kannalta olennaisista näkökulmista. Ohjelman teemat ja tavoitteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, tuoden paikalliset vahvuudet ja palvelutarpeet näkyviin.   

Elinvoimalautakunnan alaisen toiminnan osalta erityisesti esiin nousevia huomioita: 

Kulttuurialan toimijoiden ekosysteemin vahvistaminen 

Kulttuuriekosysteemin vahvistaminen kytkeytyy osaavan työvoiman, veto- ja pitovoiman sekä kaupunkikehityksen teemoihin, jotka kaikki osaltaan vahvistavat kaupungin elinvoimaa. Elinvoimalautakunta pitää tärkeänä, että kulttuurin toimintaympäristöä tarkastellaan laaja-alaisesti elinvoimavaikutukset huomioiden.  

Kulttuuri vetää puoleensa osana kaupungin vetovoimaa ja pitovoimaa 

Kulttuurilla on tärkeä rooli houkuteltaessa osaajia, opiskelijoita ja vierailijoita kaupunkiin. Osio kuvaa hyvin kulttuurin merkitystä kaupungin elinvoiman, arktisen identiteetin ja omaleimaisuuden rakentajana sekä korostaa kulttuurin roolia vetovoimatekijänä niin asukkaille, tekijöille kuin vierailijoille. Kulttuurimatkailun ja kansainvälisyyden huomioiminen tukee elinvoiman/kasvuohjelman tavoitteita ympärivuotisen matkailun kehittämisessä. 

Kulttuurin rooli kaupungin elinvoiman vahvistajana 

Kulttuuriohjelma tuo hyvin esiin kulttuurin laaja-alaisen merkityksen kaupungin elinvoimalle. Kulttuuri rikastuttaa kaupunkikuvaa, tukee paikallisten yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja vahvistaa Rovaniemen vetovoimaa monipuolisena ja omaleimaisena arktisen alueen keskuksena. Kokonaisuutena ohjelma osoittaa kulttuurin keskeisen roolin kaupungin kilpailukyvyn, identiteetin ja arjen hyvinvoinnin rakentajana. 

Elinvoimapalvelut ottaa omalta osaltaan huomioon kulttuuriohjelman elinvoimaa tukevat tavoitteet toimialan palveluissa ja kasvuohjelmassa. 

Perustelut

Vammaisneuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kulttuuriohjelmasta. Neuvosto pitää ohjelmaa kokonaisuutena hyvänä ja tärkeänä linjauksena kulttuuripalvelujen kehittämiseksi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Vammaisneuvosto katsoo kuitenkin, että ohjelman vaikuttavuutta tulisi vahvistaa sisällyttämällä siihen konkreettinen mittaristo, jonka avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmasta. Mittareiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi sitä, kuinka hyvin eri väestöryhmien mahdollisuudet osallistua kulttuuripalveluihin toteutuvat käytännössä. 

Vammaisneuvosto esittää, että keskeisiin kulttuurikohteisiin, kuten Korundiin ja Arktikumiin, hankitaan asiakaskäyttöön lainattavia pyörätuoleja. Tämä parantaisi erityisesti niiden henkilöiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuritilaisuuksiin, jotka liikkuvat pääosin itsenäisesti mutta eivät jaksa kulkea pitkiä matkoja tai seistä pitkiä aikoja. Lainattavat apuvälineet lisäisivät kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja tukisivat kuntalaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. 

Lisäksi vammaisneuvosto kiinnittää huomiota Korundin konserttisalin pyörätuolipaikkojen riittävyyteen. Nykyinen paikkamäärä on usein liian vähäinen suhteessa tilaisuuksien kysyntään, mikä rajoittaa liikkumisesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin. Vammaisneuvosto esittää, että konserttisaliin selvitetään mahdollisuus lisätä vähintään 1–2 uutta pyörätuolipaikkaa esimerkiksi katsomojärjestelyjä kehittämällä. 

Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että kulttuuriohjelman toimeenpanossa huomioidaan jatkossa laajasti eri käyttäjäryhmien tarpeet. Esteettömien kulkureittien, saavutettavan viestinnän sekä osallistumismahdollisuuksien kehittäminen edistää kulttuurin saavutettavuutta ja lisää kuntalaisten hyvinvointia.

Perustelut

Vanhusneuvosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kulttuuriohjelmasta.

Vanhusneuvosto toteaa, että ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa on kokonaisuutena tarkastellen riittävästi ja tarjonta on monipuolista. Vanhusneuvosto pitää tärkeänä, että ohjelmassa kuvataan jatkossa myös keinot, joilla osallistumisen esteitä poistetaan erityisesti toimintakyvyn heikentyessä. 

Vanhusneuvosto toteaa, että ohjelmassa on kattavasti huomioitu muistisairautta sairastavien henkilöiden tukeminen, omaishoitajien tukeminen ja aivoterveyden edistäminen. Vanhusneuvosto pyytää täsmentämään, mikä kaupungin hallinnonala vastaa toimenpiteiden suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta yhteistyössä järjestöjen kanssa, kun vastuutahoksi on kirjattu järjestöjä. 

Vanhusneuvosto esittää, että ohjelmaan lisätään linjaukset kulttuuritapahtumien hinnoittelusta ja saavutettavuudesta: tavoitteena tulee olla maksuttomien ja kohtuuhintaisten tapahtumien tarjoaminen. Lisäksi tulee kuvata, miten kulttuuritilaisuuksien saavutettavuus varmistetaan vammaisille ja ikäihmisille silloin, kun itsenäinen liikkuminen on vaikeaa (esim. kuljetusjärjestelyt ja palvelujen yhteensovittaminen lakisääteisten kuljetusten kanssa).