Perustelut
Henkilöstökatsaus 1-9 / 2026
Syyskuun 2026 lopussa kaupungin palveluksessa oli yhteensä 2 440 henkilöä, mikä on 106 henkilöä (n. 4,5%) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2025. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli tammi-syyskuussa 1 652,3 mikä on 30,1 henkilötyövuotta, eli noin 1,9 prosenttia, enemmän kuin vuonna 2025 vastaavana aikana. Henkilöstömäärä on siten kasvanut suhteellisesti enemmän kuin tehty työpanos. Tätä selittää osa-aikaisten ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä sekä henkilöstön vaihtuvuus tarkastelujakson aikana.
Henkilötyövuosien kasvu kohdistui erityisesti vakinaiseen henkilöstöön. Vakinaisten tekemä työpanos kasvoi edellisvuodesta noin 43,3 henkilötyövuotta ja sijaisten työpanos noin 10,9 henkilötyövuotta, kun taas muiden määräaikaisten työpanos väheni noin 24,3 henkilötyövuotta. Organisaatiossa henkilötyövuosien kasvu kohdistuu erityisesti teknisiin palveluihin, hyvinvoinnin toimialalle sekä sivistyksen toimialalla ruoka- ja puhtauspalveluihin.
Sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet vertailukaudella 12,5 %. Eniten nousua on hyvinvoinnin toimialalla, jossa nousua on 32,8 %. Nousua selittävät osaltaan n. 8 hlö pitkät poissaolot (yli 50 pv/vuosi). Eniten poissaolot ovat vähentyneet Elinvoimapalveluissa, joissa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 37 %.
Alkaneiden sairauspoissaolojaksojen määrä on keskimäärin noin 1,5 jaksoa henkilöä kohden. Poissaolot painottuvat erityisesti pituusluokkaan 4–14 vuorokautta, seuraavaksi eniten poissaoloja on pituusluokassa 1–3 vuorokautta ja kolmanneksi eniten yli 90 vuorokauden poissaoloissa. Tämä viittaa siihen, että pitkien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä pitkien poissaolojen taustalla ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot, mutta näiden ohella pitkien poissaolojen syiksi on noussut myös useat vakavat sairaudet esim. syövät.
Palvelualueilla on tehty sairauspoissaolojen kurissa pitämiseksi mm. työaikajärjestelyjä sekä työpistejärjestelyjä, mentoritoimintaa, työyhteisötyötä mm. defusing-purkuja ja työnohjausta. Toimenpiteitä sairauspoissaolojen hallitsemiseksi tehdään ja kehitetään aktiivisesti.
Talouskatsaus 1-9/2026
Kaupungin tilikauden ylijäämäennuste on tällä hetkellä 9,7 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 85 te alijäämäinen. Ennusteeseen vaikuttaa maanmyynnin ja -vuokrauksen tulot sekä kotouttamisen laskennalliset korvaukset. Lisäksi veroennuste on positiivisempi kuin talousarviota laadittaessa.
Domus Arctica -säätiölle annettu avustus (3 milj. euroa) näkyy poikkeuksena kaupunginhallituksen alaisissa kuluissa. Tästä kaupunginvaltuusto päätti lisätalousarvion 18.5.2026 § 51. Tilikauden tulokseen annetulla avustuksella ei ole vaikutusta. Lautakunnat pysynevät näillä näkymin talousarviossa ellei loppuvuoden aikana tule isompia poikkeuksia.
Investoinneista on toteutunut 79 prosenttia (32,3 milj. euroa). Kaupungintalon vuodelle 2026 varattu määräraha on ylittymässä, mutta hankkeen kokonaisbudjetti on pysymässä 30 milj. eurossa. Tilajaosto tulee tarvitsemaan lisätalousarvion muun muassa edellä mainitusta johtuen. Lisäksi investointimenoissa näkyy Korkalovaaran koulun teknisen työn rakennuksen siirto Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy:ltä kaupungin omistukseen (0,6 milj. euroa).
Sijoituksien arvon syyskuun lopulla on 26,4 milj. euroa, jossa edelliseen kuukauteen nähden laskua 0,8 prosenttia. 12 kuukauden nousu 10,1 prosenttia huolimatta maaliskuun notkahduksesta.
Lainakanta on 366 milj. euroa. Uutta lainaa ei ole nostettu vielä, ja suunnitelma on nostaa huomattavasti talousarviossa esitettyä lainatarvetta pienempi määrä.
Liitteenä talouden toteuma 1-9/2026
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Joonas Hänninen, kaupunginjohtaja, joonas.hanninen@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus merkitsee henkilöstö- ja talouskatsauksen tiedoksi.