Kaupunginhallitus, kokous 24.3.2025

§ 95 Otto-oikeuden käyttäminen palkkasaatavaa koskevassa asiassa

ROIDno-2022-3972

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Välikangas vaatii kaupunkia maksamaan hänelle irtisanomisajan palkan 28.909,26 euroa, työsuhteen aikaiset palkkasaatavat 79.500,47 euroa ja erääntyneistä lomakorvauksista 30.764,37 euroa. Lisäksi Välikangas vaatii, että hänelle maksetaan odotuspäivien palkka 1.344,62 euroa sekä lain mukaiset viivästyskorot työsuhteen päättyessä erääntyneille työsuhdesaataville työsuhteen päättymispäivästä 13.10.2022. Lisäksi viivisätyskorkoa tulee maksaa työsuhteenaikaisille palkasaataville, eli 4.818,21 eurolle kuukaudessa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan kunkin kuukauden 15. päivästä lukien. Välikangas vaatii myös palvelussuhteen laittomasta päättämisestä 96.364,20 euroa.

Irtisanomisajan palkan osalta Välikangas lausuu, että työsuhteen purkamista ei ole suoritettu työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Kaupunki on saanut tiedon käräjäoikeuden tuomiosta sen antamispäivänä 31.8.2022. Kaupungilla ei ole ollut oikeutta purkaa Välikankaan työsuhdetta enää 13.10.2022. Näin ollen Kaupunki on velvollinen maksamaan Välikankaalle irtisanomisajan palkan, joka on kuusi kuukautta kun Välikankaan työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työsuhteen aikaisten palkkasaatavien maksamisen osalta kaupunki ei ole maksanut Välikankaalle  palkkaa 1.6.2021 lukien aina työsuhteen purkamisajankohtaan 13.10.2022 saakka. Kaupungilla ei ole ollut mitään työsopimuslainsäädännöstä johtuvaa perustetta Välikankaan palkan maksamatta jättämiselle 1.6.2021 alkaen. Välikangas ei ole tehnyt sopimusta Kaupungin kanssa siitä, että hän olisi  vapaaehtoisesti luopunut konserniasiamiehen työstä hänelle kuuluvan palkan saamisesta. Hän on myös ollut työnantajan käytettävissä 1.6.2021 jälkeen. Työnantajan vastuulla on olla selvillä sen palveluksessa olevan henkilökunnan palvelussuhteiden laadusta ja työntekijöille työsuhteen perusteella kuuluvien suoritusten oikea-aikaisesta ja oikean määräisestä maksamisesta.

Lomakorvausten osalta Välikangas katsoo, että hän ei ole pitänyt eikä hänelle ei ole maksettu  1.4.2021 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertyneitä 38 vuosilomapäivää ja 1.4.2022 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta 18 vuosilomapäivää. Lisäksi Välikankaalla on 15.2.2021 mennessä ollut pitämättä 77 päivää niin sanottuja säästövapaapäiviä.

Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Kaupunki ei ole maksanut Välikankaalle työsuhteen ja palkanmaksukauden päättyessä, eikä vielä oikaisuvaatimuksen lähettämiseen mennessä, mitään edellä mainittuja selviä ja riidattomia työsuhteeseen perustuvia saatavia. Näin ollen Välikankaalla on oikeus kuuden odotuspäivän palkkaan. Palkkasaatavat ovat erääntyneet kuukausittain kunkin kuukauden 15. päivänä ja muut työsuhteeseen perustuvat saatavat viimeistään työsuhteen päättymispäivänä.

Työsuhteen perusteettomaan päättämiseen perustuvan korvauksen osalta Välikangas katsoo, että kaupunki on purkanut Välikankaan työsuhteen, vaikka purkamisoikeus oli rauennut jo noin kuukautta ennen purun tekemistä. Kaupungin tekemä työsuhteen purkaminen on yksistään tämän vuoksi perusteeton. Kaupungilla ei olisi muutoinkaan ollut oikeutta päättää Välikankaan työsuhdetta purkamalla tai edes irtisanomalla. Kaupungin väittämät syyt työsuhteen päättämiselle eivät ole oikeuttaneet Kaupunkia päättämään Välikankaan työsuhdetta. Käräjäoikeuden tuomiosta 31.8.2022 on valitettu, ja Välikankaan valituskirjelmässä, joka on Kaupungin tiedossa, selostetuilla perusteilla kaupungin tekemä työsuhteen päättäminen on perusteeton. Työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän ja työnantajan olot sekä työnantajan toimesta tapahtunut asian tarpeeton julkinen käsittely ja Välikankaan julkinen mustamaalaaminen huomioiden korvauksen määrä on 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Ratkaisun perustelut

Rovaniemen kaupunki on työsopimuslain 8 luvun 2§:n nojalla purkanut Välikankaan palvelussuhteen 13.10.2022 katsoen hänen rikkoneen ja laiminlyöneen niin vakavasti työsopimuksesta ja laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajan on saatava purkuperusteena käyttämästään asiasta mahdollisimman luotettava selvitys ennen purun toimittamista.

Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n perustelujen mukaan työnantajan on vedottava purkamisperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun peruste tuli sen tietoon. Määräajan laskeminen alkaa siitä, kun työnantaja sai tosiasioihin perustuvan tiedon purkamisen perusteena olevista syistä. Määräajan alkamisen edellytyksenä on, että työsopimuksen purkamisen toimittavan osapuolen tiedot tosiasioista ovat riittävän selkeät ja varmat.

Tapauksessa tuomio oli annettu 31.8.2022. Käräjäoikeus on tuomiossa muun muassa katsonut, että konserniasiamiehen palvelussuhde ei ole ollut syyttäjän ja kaupungin katsomin tavoin virka, vaan toimi. Tuomion jälkeen Rovaniemen kaupunki ja Välikangas ovat ilmoittaneet siihen tyytymättömyyttä. Päätös ei siten ole saanut lainvoimaa.

Kaupunki on tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen harkinnut valittamista ja valituksen laajuutta sekä pyrkinyt vielä hankkimaan näyttöä muun muassa tukemaan omaa kantaansa konserniasiamiehen palvelussuhteen statuksesta. Näin ollen kyseinen seikka ei ole ollut selkeä ja varma ennen valituksen laajuuden ratkaisemista. Lisäksi valitusaikana on ollut epäselvää valittaako vastapuoli tuomiosta päättämisperusteen osalta vai ei ja mikäli valittaa, esitetäänkö valituksessa seikkoja, joilla olisi vaikutusta päättämiskynnyksen ylittymisen harkinnassa.

Kaupunki on saatuaan tiedon Välikankaan valituksesta 28.9.2022 arvioinut sen sisällön ja katsonut,  ettei siinä esitetä mitään sellaista, joka vaikuttaisi työnantajan arviointiin palvelussuhteen päättämiskynnyksestä eikä asiassa ole ollut sen osalta aihetta jäädä odottamaan hovioikeuden tuomiota. Valituksen tultua tietoon on kaupunki tehnyt oman ratkaisun olla valittamatta konserniasiamiehen palvelussuhteen statuksesta.

Kaupunki on siis katsonut, että vaikka tuomio asiassa on annettu 30.8.2022, asia ei tuolloin ole työsuhteen päättämisperusteen osalta ollut vielä selkeä ja varma ja asia on vaatinut lisäselvittelyä. Saatuaan tiedon vastapuolen valitusperusteista ja määriteltyään lisäselvityksen saatuaan oman valituksensa laajuuden, on kaupunki on katsonut, että sillä on työsuhteen päättämismenettelyn aloittamisen kannalta riittävät tiedot ja suorittanut työsuhteen purkamisen 14 vuorokauden kuluessa tästä. Koska kaupunki ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä valituksensa sisällöstä, voidaan katsoa, ettei tämän ajankohdan dokumentointi välttämättä ole riittävä eikä kaupunki siten voi varmasti osoittaa, että purkaminen on tehty lain määrittämässä määräajassa.

Vaikka katsotaan, että purkamista ei ole tehty määräajassa, on työnantajalla asiallinen ja painava syy työsuhteen irtisanomiseen, sillä lähtökohtaisesti on selvää, että jos työntekijä työaikana tekee rikoksen, joka kohdistuu työnantajaan, on työnantajalla oikeus päättää työsopimus. Käräjäoikeuden tuomion perusteella Välikankaan menettely rikostuomiossa käsitellyn sijoitusasian valmistelussa toteuttaa virkarikoksen tunnusmerkistön. Koska asiassa ei edellä kerrotuin perustein ole varmaa, onko työsuhteen purkaminen tehty lain määrittämässä määräajassa, tulee työsuhteen purkaminen muuttaa irtisanomiseksi. Koska käräjäoikeus on tuominnut Välikankaan maksamaan kaupungille vahingonkorvauksena yhteisvastuullisesti Jussi Päkkilän kanssa 113.848 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.3.2017 lukien, katsoo kaupunki, että sillä on työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukainen kuittausoikeus Välikankaan irtisanomisajan palkkaan.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus mukaan työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää. Virkasuhteen päättyessä palkka tulee pyrkiä maksamaan viivytyksettä, vaikka sopimuksessa ei olekaan tästä erityismääräyksiä. Mikäli lisätä ja korvaukset yms. eivät ole selvillä virkasuhteen päättyessä, tätä varten tulee olla käytettävissä kohtuullinen selvitys- ja laskenta-aika. Välikankaalle on maksettu lopputili, joka nyt käsittää lomakorvaukset ja korvaukset säästövapaista 31.10.2022 eli niin pian kuin se työsuhteen päättämispäivä huomioon ottaen on ollut mahdollista.

1.6.2021 lukien vaadittujen palkkasaatavien osalta kaupunki viittaa 13.10.2022 §  päätöksessä lausumaansa sekä toteaa, että Välikangas on aikanaan pidätetty sekä alueellisten palvelujen päällikön virasta että konserniasiamiehen virasta, koska hän oli tuolloin todennäköisin perustein epäiltynä rikoksesta. Työnteon keskeyttämiseen on siten ollut työntekijästä johtuva syy. Lisäksi mikäli työntekijä ei tule töihin, on tämän ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Välikangas on itse ilmoittanut työnantajalle, että hän katsoo virasta pidättämisen eli poissaolon olevan aiheellista. Näin ollen palkkavaatimus 1.6.2021 lukien on perusteeton.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimuksen työsuhteen purkamisen kumoamista koskevin osin ja muuttaa päätöstä siten, että Heli Välikankaan konserniasiamiehen työsuhde irtisanotaan edelliseen viitaten päättymään 13.10.2022 kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta siten, että työsuhteen viimeinen päivä on 13.4.2023. Koska kaupungilla on käräjäoikeuden tuomioon perustuva vastasaatava Välikankaalta, irtisanomisajan palkka sekä siihen liittyvät muut korvaukset pidätetään siihen saakka kunnes asia on lainvoimaisesti ratkennut. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Kaupunginjohtajan sijainen teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

"Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimuksen työsuhteen purkamisen kumoamista koskevin osin ja muuttaa päätöstä siten, että Heli Välikankaan konserniasiamiehen työsuhde irtisanotaan edelliseen viitaten päättymään 13.10.2022 kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta siten, että työsuhteen viimeinen päivä on 13.4.2023. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään."

Riku Tapio esitti Terhi Heikkilän, Timo Tolosen ja Eemeli Kajulan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun ja pyydetään Kuntaliitolta lausunto asiasta.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Tapion esityksen mukaisesti.

Mikkel Näkkäläjärvi saapui kokoukseen 14.53.

Sara Seppänen poistui kokouksesta kello 15.58.

Valmistelija

Hanna Haurinen, johtava kaupunginlakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuvaus

Välikangas vaatii kaupunkia maksamaan hänelle irtisanomisajan palkan 28.909,26 euroa, työsuhteen aikaiset palkkasaatavat 79.500,47 euroa ja erääntyneistä lomakorvauksista 30.764,37 euroa. Lisäksi Välikangas vaatii, että hänelle maksetaan odotuspäivien palkka 1.344,62 euroa sekä lain mukaiset viivästyskorot työsuhteen päättyessä erääntyneille työsuhdesaataville työsuhteen päättymispäivästä 13.10.2022. Lisäksi viivisätyskorkoa tulee maksaa työsuhteenaikaisille palkasaataville, eli 4.818,21 eurolle kuukaudessa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan kunkin kuukauden 15. päivästä lukien. Välikangas vaatii myös palvelussuhteen laittomasta päättämisestä 96.364,20 euroa.

Irtisanomisajan palkan osalta Välikangas lausuu, että työsuhteen purkamista ei ole suoritettu työsopimuslain 8 luvun 2 §:n mukaisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Kaupunki on saanut tiedon käräjäoikeuden tuomiosta sen antamispäivänä 31.8.2022. Kaupungilla ei ole ollut oikeutta purkaa Välikankaan työsuhdetta enää 13.10.2022. Näin ollen Kaupunki on velvollinen maksamaan Välikankaalle irtisanomisajan palkan, joka on kuusi kuukautta kun Välikankaan työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työsuhteen aikaisten palkkasaatavien maksamisen osalta kaupunki ei ole maksanut Välikankaalle  palkkaa 1.6.2021 lukien aina työsuhteen purkamisajankohtaan 13.10.2022 saakka. Kaupungilla ei ole ollut mitään työsopimuslainsäädännöstä johtuvaa perustetta Välikankaan palkan maksamatta jättämiselle 1.6.2021 alkaen. Välikangas ei ole tehnyt sopimusta Kaupungin kanssa siitä, että hän olisi  vapaaehtoisesti luopunut konserniasiamiehen työstä hänelle kuuluvan palkan saamisesta. Hän on myös ollut työnantajan käytettävissä 1.6.2021 jälkeen. Työnantajan vastuulla on olla selvillä sen palveluksessa olevan henkilökunnan palvelussuhteiden laadusta ja työntekijöille työsuhteen perusteella kuuluvien suoritusten oikea-aikaisesta ja oikean määräisestä maksamisesta.

Lomakorvausten osalta Välikangas katsoo, että hän ei ole pitänyt eikä hänelle ei ole maksettu 1.4.2021 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertyneitä 38 vuosilomapäivää ja 1.4.2022 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta 18 vuosilomapäivää. Lisäksi Välikankaalla on 15.2.2021 mennessä ollut pitämättä 77 päivää niin sanottuja säästövapaapäiviä.

Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Kaupunki ei ole maksanut Välikankaalle työsuhteen ja palkanmaksukauden päättyessä, eikä vielä oikaisuvaatimuksen lähettämiseen mennessä, mitään edellä mainittuja selviä ja riidattomia työsuhteeseen perustuvia saatavia. Näin ollen Välikankaalla on oikeus kuuden odotuspäivän palkkaan. Palkkasaatavat ovat erääntyneet kuukausittain kunkin kuukauden 15. päivänä ja muut työsuhteeseen perustuvat saatavat viimeistään työsuhteen päättymispäivänä.

Työsuhteen perusteettomaan päättämiseen perustuvan korvauksen osalta Välikangas katsoo, että kaupunki on purkanut Välikankaan työsuhteen, vaikka purkamisoikeus oli rauennut jo noin kuukautta ennen purun tekemistä. Kaupungin tekemä työsuhteen purkaminen on yksistään tämän vuoksi perusteeton. Kaupungilla ei olisi muutoinkaan ollut oikeutta päättää Välikankaan työsuhdetta purkamalla tai edes irtisanomalla. Kaupungin väittämät syyt työsuhteen päättämiselle eivät ole oikeuttaneet Kaupunkia päättämään Välikankaan työsuhdetta. Käräjäoikeuden tuomiosta 31.8.2022 on valitettu, ja Välikankaan valituskirjelmässä, joka on Kaupungin tiedossa, selostetuilla perusteilla kaupungin tekemä työsuhteen päättäminen on perusteeton. Työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän ja työnantajan olot sekä työnantajan toimesta tapahtunut asian tarpeeton julkinen käsittely ja Välikankaan julkinen mustamaalaaminen huomioiden korvauksen määrä on 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Ratkaisun perustelut

Rovaniemen kaupunki on työsopimuslain 8 luvun 2 §:n nojalla purkanut Välikankaan palvelussuhteen 13.10.2022 katsoen hänen rikkoneen ja laiminlyöneen niin vakavasti työsopimuksesta ja laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajan on saatava purkuperusteena käyttämästään asiasta mahdollisimman luotettava selvitys ennen purun toimittamista.

Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n perustelujen mukaan työnantajan on vedottava purkamisperusteeseen 14 päivän kuluessa siitä, kun peruste tuli sen tietoon. Määräajan laskeminen alkaa siitä, kun työnantaja sai tosiasioihin perustuvan tiedon purkamisen perusteena olevista syistä. Määräajan alkamisen edellytyksenä on, että työsopimuksen purkamisen toimittavan osapuolen tiedot tosiasioista ovat riittävän selkeät ja varmat.

Tapauksessa tuomio oli annettu 31.8.2022. Käräjäoikeus on tuomiossa muun muassa katsonut, että konserniasiamiehen palvelussuhde ei ole ollut syyttäjän ja kaupungin katsomin tavoin virka, vaan toimi. Tuomion jälkeen Rovaniemen kaupunki ja Välikangas ovat ilmoittaneet siihen tyytymättömyyttä. Päätös ei siten ole saanut lainvoimaa.

Kaupunki on tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen harkinnut valittamista ja valituksen laajuutta sekä pyrkinyt vielä hankkimaan näyttöä muun muassa tukemaan omaa kantaansa konserniasiamiehen palvelussuhteen statuksesta. Näin ollen kyseinen seikka ei ole ollut selkeä ja varma ennen valituksen laajuuden ratkaisemista. Lisäksi valitusaikana on ollut epäselvää valittaako vastapuoli tuomiosta päättämisperusteen osalta vai ei ja mikäli valittaa, esitetäänkö valituksessa seikkoja, joilla olisi vaikutusta päättämiskynnyksen ylittymisen harkinnassa.

Kaupunki on saatuaan tiedon Välikankaan valituksesta 28.9.2022 arvioinut sen sisällön ja katsonut,  ettei siinä esitetä mitään sellaista, joka vaikuttaisi työnantajan arviointiin palvelussuhteen päättämiskynnyksestä eikä asiassa ole ollut sen osalta aihetta jäädä odottamaan hovioikeuden tuomiota. Valituksen tultua tietoon on kaupunki tehnyt oman ratkaisun olla valittamatta konserniasiamiehen palvelussuhteen statuksesta.

Kaupunki on siis katsonut, että vaikka tuomio asiassa on annettu 30.8.2022, asia ei tuolloin ole työsuhteen päättämisperusteen osalta ollut vielä selkeä ja varma ja asia on vaatinut lisäselvittelyä. Saatuaan tiedon vastapuolen valitusperusteista ja määriteltyään lisäselvityksen saatuaan oman valituksensa laajuuden, on kaupunki on katsonut, että sillä on työsuhteen päättämismenettelyn aloittamisen kannalta riittävät tiedot ja suorittanut työsuhteen purkamisen 14 vuorokauden kuluessa tästä. Koska kaupunki ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä valituksensa sisällöstä, voidaan katsoa, ettei tämän ajankohdan dokumentointi välttämättä ole riittävä eikä kaupunki siten voi varmasti osoittaa, että purkaminen on tehty lain määrittämässä määräajassa.

Vaikka katsotaan, että purkamista ei ole tehty määräajassa, on työnantajalla asiallinen ja painava syy työsuhteen irtisanomiseen, sillä lähtökohtaisesti on selvää, että jos työntekijä työaikana tekee rikoksen, joka kohdistuu työnantajaan, on työnantajalla oikeus päättää työsopimus. Käräjäoikeuden tuomion perusteella Välikankaan menettely rikostuomiossa käsitellyn sijoitusasian valmistelussa toteuttaa rikoslain 40 luvun 7 §:n mukaisen virkarikoksen tunnusmerkistön. Koska asiassa ei edellä kerrotuin perustein ole varmaa, onko työsuhteen purkaminen tehty lain määrittämässä määräajassa, tulee työsuhteen purkaminen muuttaa irtisanomiseksi. 

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus mukaan työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää. Virkasuhteen päättyessä palkka tulee pyrkiä maksamaan viivytyksettä, vaikka sopimuksessa ei olekaan tästä erityismääräyksiä. Mikäli lisätä ja korvaukset yms. eivät ole selvillä virkasuhteen päättyessä, tätä varten tulee olla käytettävissä kohtuullinen selvitys- ja laskenta-aika. Välikankaalle on maksettu lopputili, joka nyt käsittää lomakorvaukset ja korvaukset säästövapaista 31.10.2022 eli niin pian kuin se työsuhteen päättämispäivä huomioon ottaen on ollut mahdollista.

1.6.2021 lukien vaadittujen palkkasaatavien osalta kaupunki viittaa 13.10.2022 §  päätöksessä lausumaansa sekä toteaa, että Välikangas on aikanaan pidätetty sekä alueellisten palvelujen päällikön virasta että konserniasiamiehen virasta, koska hän oli tuolloin todennäköisin perustein epäiltynä rikoksesta. Työnteon keskeyttämiseen on siten ollut työntekijästä johtuva syy. Lisäksi mikäli työntekijä ei tule töihin, on tämän ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Välikangas on itse ilmoittanut työnantajalle, että hän katsoo virasta pidättämisen eli poissaolon olevan aiheellista. Näin ollen palkkavaatimus 1.6.2021 lukien on perusteeton. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimuksen työsuhteen purkamisen kumoamista koskevin osin ja muuttaa päätöstä siten, että Heli Välikankaan konserniasiamiehen työsuhde irtisanotaan edelliseen viitaten päättymään 13.10.2022 kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta siten, että työsuhteen viimeinen päivä on 13.4.2023. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Kaupunginlakimies Hanna Haurinen osallistui kokoukseen asian esittelyn aikana.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana kello 16.01. 

Valmistelija

  • Mikko Lindroos, kaupunginlakimies, mikko.lindroos@rovaniemi.fi

Perustelut

Hallintosäännön 2 §:n mukaan kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Hallintosäännön 153 §:n mukaan toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kaupunginjohtaja on poissa ja hänen sijaisekseen määrätty on esteellinen. 

Kuntalain 92 §:n perusteella kunnanhallitus voi ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on kyseessä olevan lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen tai viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Kaupunginhallitus on päättänyt 17.3.2025 § 76 (äänestys) käyttää otto-oikeutta johtavan kaupunginlakimiehen 27.2.2025 tekemään päätökseen § 1 “Palkkasaatavaa koskevan asian saattaminen hovioikeuden ratkaistavaksi”.

Perusteena otto-oikeuden käyttämiselle oli vireillä olevan oikeudenkäynnin päättäminen tyytymällä käräjäoikeuden tuomioon. Kaupunginhallituksen enemmistö katsoi, että tulkinnanvaraisessa asiassa oikeudenkäyntiä ei ole syytä jatkaa. Lisäksi haluttiin välttää hovioikeusvaiheesta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja. Joka tapauksessa kaupunginhallitus halusi harkita asiaa uudelleen.

Johtava kaupunginlakimies on ratkaisussaan katsonut, että käräjäoikeuden tuomiossa oli useita näytön arviointiin ja lain tulkintaan liittyviä seikkoja, joiden perusteella asian oikeudellinen lopputulos on aiheellista saattaa hovioikeuden arvioitavaksi. Kyse ei siten ole uuden näytön tai väitteiden esittämisestä, vaan näytön arvioinnista ja siitä tehtävistä johtopäätöksistä. Käräjäoikeus on perustanut ratkaisun suurelta osin työntekijän kertomukseen, joka poikkeaa muusta esitetystä näytöstä sekä siitä, mitä hän on sijoituksia koskevassa rikosoikeudenkäynnissä kertonut.

Asiassa on riidatonta, että työnantaja oli erehtynyt palvelussuhteen laadusta, mutta toisin kuin käräjäoikeus on tulkinnut, palvelussuhde on riidattomasti keskeytetty ja keskeytys on ollut molempien osapuolten tahdon mukainen ratkaisu. Näin siksi, että työntekijä itsekin oli todennut kaupungin sijoitussalkun hoitamisen käytännössä mahdottomaksi vakavan rikosepäilyn vuoksi ja siksi yhteisymmärrys työsuhteen keskeyttämisestä oli syntynyt. Kun palvelussuhteen keskeyttämisestä oli sovittu, ei työntekijällä pitäisi olla oikeutta saada palkkaa tekemättä työtä.

Lisäksi palvelussuhteen keskeyttäminen oli johtunut työntekijän lainvastaisesta menettelystä tehtäviensä hoidossa, josta hänet tuomittiin myöhemmin merkittäviin vahingonkorvauksiin kaupungille. Kaupunki menetteli tässä tapauksessa työntekijämyönteisesti, kun se ei vakavan rikosepäilyn osalta päättänyt palvelussuhdetta, vaan keskeytti sen. Näin ollen palvelussuhteen laadulla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Käräjäoikeus ei ole ratkaisussaan ottanut myöskään huomioon, että työntekijä on ollut työsuhteessa Kylien kehittämissäätiöön ja Ounastähden kehittämiskuntayhtymään, eikä olisi samaan aikaan voinut olla kaupungin käytettävissä. Kaupunki edesauttoi työntekijän työllistymistä sallimalla suoran sopimussuhteen määräysvallassaan olevien Ounastähden kehittämiskuntayhtymän ja Kylien kehittämissäätiön kanssa. Samalla kaupungille aiheutui vahinkoa siitä, ettei se enää saanut korvausta Ounastähden kehittämiskuntayhtymältä sen hyväksi tehdystä työstä.

Käräjäoikeuden laintulkinta johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, koska työntekijä saisi perusteetonta etua. Asiassa on perusteet saattaa riita hovioikeuden arvioitavaksi. Kysymys on näytön uudelleenarvioinnista ja siitä tehtävistä oikeudellisista johtopäätöksistä.

Hovioikeusvaiheen oikeudenkäyntikuluriski on tässä tapauksessa maltillinen verrattuna siihen, kuinka merkittävistä palkkavaatimuksista asiassa on kysymys. Kaupungin pitää voida puolustautua myös perusteettomilta vaatimuksilta tuomioistuimessa ja tarpeen mukaan myös hakea muutosta tuomioistuimen ratkaisuista. Asiasta on syytä hakea muutosta myös sen vuoksi, että tällaisesta tilanteesta ei ole olemassa oikeuskäytäntöä.

Sopimisen mahdollisuutta on selvitetty, mutta osapuolten näkemykset asiasta ovat eronneet merkittävällä tavalla toisistaan.

Otto-oikeuden käyttämällä kaupunginhallitus on ottanut asian kokonaan käsiteltäväkseen. Kaupunginhallitus ei ole sidottu alemman viranomaisen tekemään ratkaisuun. Kaupunginhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin alemmalla viranomaisella on ollut. Se on velvollinen tekemään asiassa päätöksen.

Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös taikka aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa, tai asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Susanna Viitala, susanna.viitala@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää käsitellä asian puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä kaupunginhallituksen esittelijän ollessa poissa ja varaesittelijän ollessa esteellinen, ja päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana.

Kaupunginhallitus käy asiasta keskustelun ja päättää jatkotoimista.

Päätös

Henkilöstö- ja hallintojohtaja Antti Määttä poistui kokouksesta esiteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallintoL 28.1 § kohta 7).

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:
    
"Kaupunginhallitus päättää käsitellä asian puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä kaupunginhallituksen esittelijän ollessa poissa ja varaesittelijän ollessa esteellinen, ja päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana.

Kaupunginhallitus päättää tyytyä käräjäoikeuden ratkaisuun.  Peruste: Oikeudenkäyntiä ei ole syytä jatkaa, sillä asia on tulkinnanvarainen ja sisältää kaupungille taloudellisen riskin."

 

Reijo Jylhä esitti Ella Keski-Panulan ja Päivi Alaojan kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan ja asia saatetaan hovioikeuden ratkaistavaksi.

Koska oltiin tehty kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Jylhän esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA -ääntä ja 4  EI -ääntä, 0 tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kokouksessa annettu päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Äänestystulokset

  • Kyllä 7 kpl 64%

    Susanna Viitala, Maria-Riitta Mällinen, Päivi Alanne-Kunnari, Mari Ikonen, Tuomas Koskiniemi, Riku Tapio, Harri Rapo

  • Ei 4 kpl 36%

    Ella Keski-Panula, Päivi Alaoja, Reijo Jylhä, Timo Tolonen


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.