Valmistelija
Tiia Viiri, erityisasiantuntija, tiia.viiri@rovaniemi.fi
Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi
Perustelut
Hallinnollisten ja toimintaympäristöön liittyvien muutosten myötä on syntynyt tarve päivittää neuvoston toimintasääntöä (liite). Vanhusneuvoston toimintasääntö on hyväksytty kaupunginhallituksessa (378§) 20.11.2023. Neuvoston toimintasäännön hyväksyy kaupunginhallitus (hallintosääntö 1.1.25, 28 §).
Toimintaedellytysten varmistaminen ja kokonaiskoordinaatio
Kuntalaki 27 § mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä.
Neuvostojen pääasiallinen tehtävä on seurata ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon erityisryhmien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunki varmistaa neuvostojen toimintaedellytykset esimerkiksi resursoimalla hallinto-organisaatiosta henkilöstön työpanosta toiminnan mahdollistamiseksi sekä vastaamalla kokousten teknisistä järjestelyistä ja kokoustilojen tarjoamisesta neuvoston käyttöön.
Toiminnan kokonaiskoordinaatiosta on vastannut kaupunginhallituksen nimeämä esittelijä, joka on ollut päävastuussa myös neuvoston valmistelutehtävistä. Vaikuttamistoimielimien toiminnan kokonaistarkastelun yhteydessä on tunnistettu tarve joustavammalle henkilöresurssin käytölle. Lisäksi todetaan, että nykytilanteessa vaikuttamistoimielimien tehtävät huomioiden edellytys viranhaltijaesittelijästä (HS 1.1.25 § 152) on neuvostojen osalta tarpeeton. Neuvostot eivät käytä julkista valtaa, eivätkä siis ole samalla tavalla viranomaisia kuten lautakunnat. Neuvostojen päätösesitykset edustavat hallinto-organisaatioon kuuluvan esittelijän sijaan erityisryhmien näkökulmaa.
Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala vastaa lapsi- ja lapsiperheneuvoston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston resursoinnista ja esittää, että kyseisten vaikuttamistoimielimien kokonaiskoordinaatio ja toimintaedellytysten varmistaminen vastuutetaan jatkossa esittelijän sijaan valmistelijalle. Valmistelijaan ei tarvitse soveltaa hallintosäännön edellytystä viranhaltijasta esittelijän roolissa. Valmistelija vastaa jatkossa neuvostoissa samoista tehtävistä, kuin esittelijä on aiemmin vastannut. Kuntalain mukainen toimintaedellytysten varmistaminen ei edellytä virkavastuulla toimivan esittelijän nimeämistä. Toimielimillä on jatkossakin erillinen sihteeri.
Esittelijän muuttaminen valmistelijaksi tuo joustoa tehtäväjärjestelyihin, koska toimialan sisäisiä henkilöstömuutoksia ei tarvitse tällöin viedä kaupunginhallituksen päätettäväksi esimerkiksi tilanteessa, jossa varsinainen henkilö on pitkään pois töistä eikä sijaista ole nimetty. Muutoksiin reagoiminen on nopeampaa ja joustavuudella pystytään hallitsemaan jatkuvuutta ja laatua paremmin. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa eri vaikuttamistoimielimien toimintaa ja toimintasäännön uudistuksia esitetään tehtäväksi saman periaatteen mukaan lapsi- ja lapsiperheneuvostoon sekä vanhus- ja vammaisneuvostoihin.
Vanhusneuvoston nimeäminen:
Aiempina kausina Rovaniemen Eläkeläisten Yhteisjärjestö (REY) on esittänyt kaupunginhallitukselle jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vanhusneuvostoon. REY:n lakkauttamisen myötä on tullut tarpeen uudistaa jäsenten esitysprosessi.
Neuvoston nimeämisessä on tärkeää huomioida, että kaikilla rovaniemeläisillä ikäihmisten kanssa toimivilla järjestöillä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus esittää jäseniä vanhusneuvostoon. Rovaniemen Neuvokkaan yli 120 toimijan järjestöverkoston yhteistyötä on tiivistetty vuonna 2021 toimintansa aloittaneilla elämänkaariverkostoilla, jotka tekevät sopimuksellista yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa. Elämänkaariverkostot ovat avoimia Rovaniemellä toimiville järjestöille. Elämänkaariverkostojen tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää järjestö-kaupunkikumppanuutta, sekä tukea paikallisten järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Verkostot linkittävät järjestöjen ja seurakunnan toimintaa Rovaniemen kaupungin hyvinvointityön rinnalle. Elämänkaariverkostot ovat kanava tavoittaa järjestöjä sekä rakenne monitoimijaiselle yhteistyölle ja kumppanuudelle. Elämänkaariverkostoja on kolme: 1. Lasten, nuorten ja perheiden elämänkaariverkosto, 2. Työikäisten elämänkaariverkosto (tauolla vuoden 2025 ajan) ja 3. Ikäihmisten elämänkaariverkosto
Elämänkaariverkostot toimivat yhteisesti laaditun toimintaohjeen mukaisesti. Kukin verkosto valitsee jäsenistään puheenjohtajiston. Verkostojen sihteerinä toimii Neuvokkaan Järjestöpiste JOIKUn järjestöneuvoja. Elämänkaariverkostoa kanssa on käyty alustavasti keskusteluja siitä, että ikäihmisten elämänkaariverkosto esittäisi kahdeksan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vanhusneuvostoon, jotka edustavat Rovaniemellä toimivia ikäihmisten kanssa toimivia järjestöjä tasapuolisesti. Yhteistyö elämänkaariverkoston kanssa neuvoston jäsenten nimeämisessä tukee myös kaupunkistrategian tuloskorttiin kirjattua tavoitetta "tiivistämme yhteistyötä paikallisten järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa osallisuuden kehittämistyössä" ja yhteistyölle on vahva pohja myös sen sopimuksellisen luonteen vuoksi.
Toimintasääntöön esitetyt keskeiset muutokset
-
3 § muuttuu muotoon:
Kaupunginhallituksen valitsemaan vanhusneuvostoon kuuluu kahdeksan (8) varsinaista jäsentä.
Ikäihmisten elämänkaariverkosto esittää kaupunginhallitukselle jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, jotka edustavat Rovaniemellä toimivia eläkeläis-, vanhustyö- ja veteraanijärjestöjä tasapuolisesti. Myös ikäihmisten elämänkaariverkostoon kuulumattomat rovaniemeläiset eläkeläis-, vanhustyö- ja veteraanijärjestöt tulee ottaa huomioon esityksessä. Kaupunginhallitus nimeää puheenjohtajan järjestöiltä tulleen esityksen pohjalta. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vanhusneuvoston toimintakausi on valtuustokausi.
Vanhusneuvostoon kuuluu lisäksi neljä (4) edustajaa, joilla on neuvostossa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus nimeää yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala nimeää kaksi edustajaa ja konsernihallinto nimeää yhden edustajan.
-
7 § Esittely ja sihteeri
Sihteerinä ja toiminnan koordinoijana toimii sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalta nimetty työntekijä. Vanhusneuvoston esittelijänä toimivan viranhaltijan ja varaesittelijän nimeää kaupunginhallitus.
Päivitetään muotoon:
7 § Valmistelu ja sihteeri
Toiminnan koordinoijana ja valmistelijana toimii sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalta nimetty työntekijä. Toimiala nimeää toimielimelle myös sihteerin.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jonna Leppiaho, erityisasiantuntija, jonna.leppiaho@rovaniemi.fi
Vanhusneuvosto hyväksyy liitteenä olevan toimintasäännön ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Päätös
Jäsen Raili Kerola esitti pohjaesityksestä poikkeavan esityksen toimtasäännön §:3:ään, joka sai kannatusta (esitys alla). Puheenjohtaja totesi,että asiasta on äänestettävä ja äänestystapa on nimenhuutoäänestys.
Vanhusneuvosto piti tauon klo 13.38 - 13.50.
Äänestys
JAA=esittelijän pohjaesitys
EI=Raili Kerolan kannatettu esitys:
Kaupunginhallituksen valitsemaan vanhusneuvostoon kuuluu kahdeksan (8) varsinaista jäsentä.
Rovaniemen kaupunginhallitus pyytää seuraavia järjestöjä nimeämään jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen Rovaniemen kaupungin vanhusneuvostoon:
- Eläkeliiton Rovaniemen yhdistys ry
- Rovaniemen Eläkeläiset ry
- Rovaniemen Seudun Eläkkeensaajat ry
- Rovaniemen Seniorit ry
- Napapiirin Omaishoitajat ry
- Lapin Muistiyhdistys ry
- Rovaniemen Neuvokas
- Vanhustyön keskusliitto
Kaupunginhallitus nimeää puheenjohtajan järjestöiltä tulleen esityksen pohjalta. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vanhusneuvoston toimintakausi on valtuustokausi. Vanhusneuvostoon kuuluu lisäksi neljä (4) edustajaa, joilla on neuvostossa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus nimeää yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimiala nimeää kaksi edustajaa ja konsernihallinto nimeää yhden edustajan.
Lisäksi kaupunginhallitus pyytää Rovaniemen seurakuntaa nimeämään jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen kaupungin vanhusneuvostoon. Seurakunnan edustaja toimii vanhusneuvostossa läsnäolo- ja puheoikeudella.
Ääniä annettiin yhteensä seitsemän (7), joista yksi tyhjä ääni (Aro).
Esittelijän pohjaesitys ei saanut yhtään ääntä, Raili Kerolan esitys sai 6 ääntä (Eskelinen, Hartzell, Kerola, Kivilahti, Laajala, Wilenius).
Puheenjohtaja totesi, että vanhusneuvoston päätökseksi on tullut Raili Kerolan esitys toimitasäännön §:n 3 osalta, muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
Eriävä mielipide
Jonna Leppiaho
Perustelut
Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä (Kuntalaki 27 §).
Rovaniemen kaupunkistrategiassa toimintaa ohjaavana arvona on turvallisuus ja luotettavuus. Kaupunki edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Näin tulee olla myös vaikuttamistoimielimien nimeämisen osalta. Jäsenten nimeämisprosessi ei voi olla poissulkeva, eli kaikilla ikäihmisten parissa toimivilla tahoilla tulee olla mahdollisuus esittää jäseniä Rovaniemen kaupungin vanhusneuvostoon.
Elämänkaariverkostot ovat osa kaupungin ja järjestöjen sopimuksellista kumppanuutta. Keskeisten eläkeläisjärjestöjen on edelleen mahdollista esittää omia edustajiaan vanhusneuvostoon samoin kuin ennenkin. Elämänkaariverkoston kokous, jossa edustajia nimetään, voidaan esimerkiksi kutsua koolle ilmoittamalla avoin kokouskutsu paikallislehdessä. Elämänkaariverkostot tekevät esityksen neuvoston jäsenistä kaupunginhallitukselle myös lapsi- ja lapsiperheneuvoston osalta. Kaupunki haluaa yhtenäistää käytänteitään eri vaikuttamistoimielimien toiminnan osalta. Järjestöillä on elämänkaariverkoston avoimessa kokouksessa mahdollisuus neuvotella keskenään siitä, millaisen esityksen yhdessä tekevät kaupunginhallitukselle. Elämänkaariverkoston rooli on kokoava ja koordinoiva, ei ohjaava.
Kaupunki luottaa järjestöjen hyvään keskinäiseen yhteistyöhön eikä halua lähteä ohjaamaan sitä ulkopuolelta siten, että kaupunginhallitus määrittelisi jäseniä nimeävät järjestöt. Sote-järjestämislain (6 §) mukaan kaupungin tehtävä on tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä, ei ohjata niiden toimintaa tai keskinäistä yhteistyötä. Esittelijän päätösesityksen mukaisessa toimintamallissa toteutuvat avoimuus sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön merkitys.