Sivistyslautakunta, kokous 23.2.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Vastaus valtuustoaloiteeeseen nuorten auttamiseksi koronan luoman turvattomuuden poistamiseksi

ROIDno-2021-1990

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valtuutettu Matti Henttunen jätti puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Olemme saaneet viimeaikoina lukea uutisoinneissa nuorisomme pahoinvoinnista. Koronaepidemian tuoma turvattomuus on realisoitumassa ja se näkyy näin sosiaalisina seuraamuksina. Osa nuoristamme voi pahoin.

Uutisointi 21.4.2021 on karua luettavaa: ”Itsetuhoisia nuoria on sairaaloissa niin paljon, että osa nukkuu yönsä käytävissä..”. Asia on ajankohtainen myös Rovaniemellä.

Edellä esitetyn perusteella, Rovaniemen PS:n valtuustoryhmä vaatii että tämä erittäin huolestuttava tosiasia tiedostetaan ja kaupunki ryhtyy asiassa tarvittaviin käytännöntoimenpiteisiin auttaakseen alueemme nuoria ja heidän perheitään."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Kai Väistö, palvelualuepäällikkö, kai.vaisto@rovaniemi.fi
  • Nella Sepänheimo, nuorisopalvelujen esimies, nella.sepanheimo@rovaniemi.fi
  • Risto Varis, hallintopäällikkö, risto.varis@rovaniemi.fi

Perustelut

Matti Henttunen ja Rovaniemen PS:n valtuustoryhmä on aloitteessaan 10.5.2021 vaatinut kaupunkia ryhtymään tarvittaviin käytännön toimenpiteisiin koronaepidemian aiheuttaman nuorison pahoinvoinnin vuoksi. Perhe- ja aikuissosiaalipalvelujen vastausta aloitteeseen ei saatu ennen vuoden 2022 loppua. Ko. palvelujen osalta vastuu on siirtynyt Lapin hyvinvointialueelle. Aloitteen käsittelyä sosiaalipalvelijen osalta on viivästyttänyt hyvinvointialueen valmistelu vuonna 2022.  

Koulutuspalvelut

Koulutuspalveluiden tehtävänä on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Käytännön toimenpiteitä nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi on kehitetty ja tuotu myös käytäntöön. Koulutuspalveluissa tehdään jatkuvaa yhteistyötä eri palvelualueiden ja kaupunkiorganisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Oppilaat saavat tukea koulunkäyntiin kolmiportaisen tuen periaatteiden mukaisesti. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, tukea tehostetaan ja tarvittaessa siirrytään erityiseen tukeen. Oppilaan tuen suunnittelu ja toteutus tehdään aina moniammatillisesti yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Tavoitteena on, että tarvittavat tukitoimet päästään toteuttamaan mahdollisimman oikea-aikaisesti. Monialainen opiskeluhuolto mahdollistaa koulun ulkopuolisten tahojen mukana ottamisen (esim.perheneuvola, erikoissairaanhoito).  

Oppilashuollon palvelut ovat siirtyneet Lapin hyvinvointialueelle, jonka kanssa kaupunki tekee yhteistyötä. Kaikki oppilaat ovat oikeutettuja oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin. Yhteisöllisellä oppilas- ja opiskeluhuollolla vaikutetaan koko koulun hyvinvointia tukevaan toimintakulttuuriin ja oppilasryhmiin. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäisille opiskelijoille annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Henkilökuntaa on koulutettu tarjoamaan lyhytterapeuttista interventiota masennusoireileville nuorille (IPC). 

Psykologeja ja kuraattoreita on lisätty kouluihin ja oppilaitoksiin suunnitelmallisesti. Tavoitteena on ollut saada henkilöstöresurssi vastaamaan lain edellyttämää mitoitusta. Oppilashuollon henkilöstön lisääminen on huomioitu aiemmin henkilöstösuunnitelmassa ja esim. koulupsykologien saamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota markkinointiviestintään ja otettu käyttöön myös rekrytointilisä oppilashuollon ollessa vielä kaupungin palvelua.

Valtionavustusten turvin on voitu käynnistää hanketoimintaa, joka kohdistuu juuri lasten- ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeisiin kuuluvat mm. Harrastamisen Suomen malli ja konsultatiivisen sairaalakouluopetuksen kehittäminen.    

Koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen on laadittu toimintamallit kaikissa kouluissa. Kaupungin tasolla on käynnistetty kiusaamisen vastainen toimintamalli kriisiytyneiden tilanteiden käsittelyyn. Kaupungin nuoriso-, sosiaali- koulu- sekä varhaiskasvatuspalvelun ovat koonneet yhdessä sidosryhmiensä kanssa resurssit  toiminnan käynnistämiseen.  Marraskuussa 2022 kiusaamisen vastaisen koordinaattorin tehtävä on vakinaistettu.

Ennaltaehkäisevien toimintojen lisäksi kaupunki on huomioinut tarpeen korjaavien tukitoimien lisäämiseksi. Tästä esimerkkinä uuden lapsi- ja nuorisokodin perustaminen. 

Nuorisopalvelut

Koronapandemia aiheutti poikkeustilan, jonka aikana monia nuorille tärkeitä toimintoja kuten kouluja, harrastusryhmiä yms. suljettiin tai rajoitettiin useita kertoja. Useamman vuoden jatkunut rikkonainen aika oli monella tapaa haastavaa aikaa etenkin nuorille. Tunne irrallisuudesta, yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kohtasi monen nuoren. Tällä hetkellä elämme ajanjaksoa, jossa toiminnot ovat taas palautumassa normaaleiksi, mutta poikkeustilan vaikutukset heijastuvat edelleen nuoriin. 

Nuorisotyöllä on merkittävä rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Nuorisotyön vahvaa osaamisaluetta ovat nuorten yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja yksilö- ja ryhmätukea tarjoavat menetelmät, joiden merkitys etenkin pandemian jälkeen on korostunut. 

Harrastustoiminnalla tuetaan lasten sekä nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Osallistujan näkökulmasta fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti turvallinen toimintaympäristö tukee ryhmätyötaitojen kehittymistä ja laajentaa sosiaalista tukiverkostoa. Harrastustoiminta lisää lasten ja nuorten arkeen aktiivisuutta, ja edistää psyykkistä hyvinvointia tukemalla minäkäsityksen, itsetunnon ja minäpystyvyyden kehittymistä. Turvallisen tilan periaatteiden mukaisesti toteutettu harrastustoiminta mahdollistaa lapselle tai nuorelle sosiaalisesti turvallisen ympäristön toteuttaa itseään, jonka lisäksi ryhmässä harrastaminen edistää yhteisöllisyyttä kokoamalla yhteisen kiinnostuksen kohteen pariin osallistujia eri elämäntilanteista sekä kulttuuritaustoista. Säännölliseen harrastustoimintaan osallistuminen tarjoaa eväät aktiivisen arjen toteuttamiseen aikuisuudessa. 

Nuorisopalvelut tarjoaa maksutonta vapaa-ajantoimintaa, kuten Harrastamisen Suomen mallin harrastustoimintaa, avointa nuorisotilatoimintaa sekä loma-ajantoimintaa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan osallisuuden näkökulma kartoittamalla kohderyhmän tarpeita sekä toiveita aktiivisesti. Harrastus-, nuorisotila- sekä loma-ajantoiminnassa ohjaajasta muodostuu osa lapsen ja nuoren tukiverkostoa sekä turvallisten aikuisten joukkoa, jonka puoleen on mahdollista kääntyä tarvittaessa. Nuorisopalvelujen avoimen nuorisotilatoiminnan pääpaino on mielekkäässä vapaa-ajassa. Toiminta tarjoaa osallistujille mahdollisuuden ohjatun toiminnan sekä pienryhmätoiminnan lisäksi osallistujalähtöisen toiminnan suunnitteluun sekä järjestämiseen nuoriso-ohjaajan tukemana. 

Harrastamisen Suomen malli -hankkeen toimintaa järjestetään Rovaniemellä 26:lla koululla.  Tavoitteena on tarjota hankkeessa mukana olevien koulujen oppilaille mahdollisuus osallistua maksuttomaan ja kohderyhmän toiveisiin perustuvaan harrastustoimintaan koulupäivän yhteydessä. Hanke tukee osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia mahdollistamalla oppilaille osallistuminen matalakynnyksiseen sekä laadukkaaseen harrastustoimintaan, jossa kilpailullisuuden sijaan pääpaino kohdistuu mielekkääseen vapaa-ajan viettoon, uuden oppimiseen, luovuuden ja aktiivisuuden lisäämiseen sekä ryhmään kuulumiseen. Hankkeen kautta järjestetty harrastustoiminta tukee osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia, syrjäytymisen ehkäisyä sekä yhteisöllisyyttä.

Nuorisopalveluiden kohdennetun nuorisotyön tiimi on luotu vastaamaan tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Rovaniemen kaupungilla on valtakunnallisesti erittäin hyvä ja harvinainen tilanne sen suhteen, että lakisääteiselle, oppivelvollisuutta hoitavalle taholle, on nimetty oma, kokonainen henkilötyövuosi. Oppivelvollisuuskoordinaattorin tehtävänä on tukea nuoren oppivelvollisuuden suoriutumista peruskoulun jälkeen ja hänelle ohjautuu ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet sekä toisen asteen opinnot keskeyttävät nuoret. Lisäksi oppivelvollisuuskoordinaattoria voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevästi esimerkiksi konsultaatiotukena nuorten kuulemistilaisuuksissa. Koulunsa keskeyttäneille nuorille rakennetaan tarpeellinen verkosto, joka tukee oppivelvollisuuden suoriutumista. Oppivelvollisuuskoordinaattori voi ketterästi ohjata nuoria nuorisopalveluiden nuorten työpajatoimintaan ja yhteistyötä tehdään paljon myös etsivän nuorisotyön kanssa.

Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet oikea-aikaisiin palveluihin. Nuorisotyöllisen luonteensa vuoksi etsivän nuorisotyön etuna on mahdollisuus liikkua kunnan, hyvinvointialueen ja valtion palveluiden rajapinnoilla sekä näin rakentaa nuoren ympärille tarpeenmukaista palveluverkostoa. Etsivä nuorisotyö ei ole myöskään sidoksissa nuoren elämäntilanteeseen ja nuoret tarttuvat mielellään etsiviin nuorisotyöntekijöihin, koska heitä ei mielletä viranomaistahoksi. Nuorisolain mukaisten ilmoitusten mukaisesti etsivälle nuorisotyölle ilmoitetaan muut kuin oppivelvolliset toisen asteen keskeyttäneet nuoret sekä asepalveluksen keskeyttäneet tai siitä vapautuksen saaneet nuoret. Myös muut viranomaiset kuten sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut sekä poliisi voivat salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa etsivään nuorisotyöhön nuoria. Rovaniemen kaupungilla työskentelee kuusi etsivää nuorisotyöntekijää, jotka toimivat vakituisissa vakansseissa.

Etsivän nuorisotyön tehtävänkuvaan kuuluu myös osallistuminen nuorisopalveluiden koordinoimaan jalkautuvaan työhön, joka painottuu erityisesti keskustan ja kauppakeskusten alueella aikaansa viettävien nuorten kohtaamiseen. Jalkautumisella luodaan turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten pariin, puututaan ongelmatilanteisiin sekä tuodaan erityisesti kohdennetun nuorisotyön palvelut sinne, missä nuoret aikaansa haluavat viettää. Kohdennettu nuorisotyö on mukana myös Ankkuri-toiminnassa, jossa poliisi ohjaa ensirikoksen tekijöitä moniammatilliseen tiimiin ja tarkoituksena on näin tarjota tukea nuorelle rikoskierteen katkaisemiseksi varhaisessa vaiheessa. 

Monitoritalo Mondella toimii nuorten työpajatoimintaa tuottava Kulttuuriverstas. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on valmennuksen avulla parantaa nuorten valmiuksia kohti koulutus- ja työelämää sekä pääsyä muihin palveluihin. Molempiin Kulttuuriverstaan ryhmiin on mahdollista päästä esim. silloin, jos nuori on sairaslomalla, mutta nuoren toimintakyky mahdollistaa toimintaan osallistumisen. Roti-ryhmä on suunnattu 15-17 -vuotiaille, nivelvaiheessa oleville nuorille, jotka hyötyvät pienryhmämäisestä opiskelusta. Roti-ryhmässä keskitytään arjen taitoihin sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseen ja siellä on mahdollista suorittaa tutkintoon valmentavan koulutuksen opintojaksoja. Roti-ryhmällä on tärkeä tehtävä haastavissa tilanteissa olevien oppivelvollisten nuorten tukemisessa. Verstas-ryhmä on vuorostaan suunnattu työ- ja koulutuselämän ulkopuolella oleville nuorille. Toiminnassa painottuvat työtehtävät laajasti esimerkiksi media-, teatteri- ja musiikkialalle ja pajalla olosta on mahdollista saada hyväksilukuja niin media-alan, nuoriso- ja yhteisöohjaajan sekä tutkintoon valmentavan koulutuksen opintoihin. Verstas onkin siksi tärkeä lisä Rovaniemen koulutus- ja työelämämahdollisuuksiin erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta antaa edellä olevan lausunnon valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Aloitteen tekijät, kh