Kaupunginvaltuusto, kokous 23.10.2023

Perustelut

Taustaa

Julkisten työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta valtiolta kuntien muodostamille työvoima-alueille. Kunta voi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen tulee muodostaa alueellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.  Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, jää ilman poikkeuslupaa työllisyysalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia mahdollista hakea tietyin edellytyksin.

Rovaniemen kaupunginhallitus on linjannut kokouksessaan 31.10.2022 §378, että Rovaniemen kaupunki sitoutuu valmistelemaan TE-​palveluiden siirtoa siitä lähtökohdasta,​ että se järjestää palvelut itsenäisesti oman kuntansa alueella ja että Rovaniemen kaupunki voi tarjota sopimuksellisesti keskitettyjä palveluja tarvittaessa muille työllisyysalueille Lapissa. Lopullinen päätös järjestämisvastuun osalta tehdään vuoden 2023 syksyllä ja toimitetaan työ-​ ja elinkeinoministeriöön.

Ranuan kunnanhallitus on kokouksessaan 27.3.2023 §64 päättänyt esittää Rovaniemen kaupungille, että Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta lähtevät valmistelemaan TE24 yhteistä työllisyysaluetta. Päätöksen perusteluina on muun muassa Rovaniemen kanssa yhteinen hyvinvointialueen palvelutuotantoalue, saman koulutuskuntayhtymän jäsenyys sekä aiempi yhteistyöhistoria kuntien välillä. Lisäksi kunnilla on maantieteellinen yhtenäisyys sekä luontaista työssäkäyntiä niiden välillä. 

Työllisyysalueen perustaminen

Useamman kunnan muodostamalla työllisyysalueella järjestämisvastuu voidaan toteuttaa joko vastuukuntamallilla tai perustettavalla kuntayhtymämallilla.

Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden:

1. Yhdenvertaisesta saatavuudesta
2. Tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
3. Tuottamistavasta
4. Tuottamisen valvonnasta
5. Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Kuntien on toimitettava päätös yhteistoiminta-aluuesta sekä suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteisen suunnitelman tulee sisältää:

• taloudelliset ja henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen
• palveluiden tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja muodot
• työperäisen maahanmuuton ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilanteisiin 

Käytännössä kuntien yhteistoimintasopimusten valmistelun tulee edetä kevään aikana. Kuntatyönantajien (KT) ohjeen mukaisesti jo neuvotteluiden käyminen muiden kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi edellyttää yhteistoimintamenettelyjen käynnistämistä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaisesti (KYtL 4 §).

Tästä johtuen mahdolliset neuvottelut ja yhteisuunnittelu Ranuan kanssa tulee käynnistää välittömästi. Yhteisessä valmistelussa voidaan resurssien vähäisyyden vuoksi hyödyntää ostettua asiantuntijapalvelua, jonka kunnat yhteisesti rahoittavat suhteessa asukaslukuun. Valmistelun lähtökohtana on, että Rovaniemen kaupunki toimisi yhteistoiminnan vastuukuntana, yhteistä valmistelua lähdettäisiin tekemään yhteisen toimielimen mallilla ja että palvelutuotannon rahoitusperiaatteista päästään yhteisymmärrykseen. Järjestämisvastuussa olevana tahona Rovaniemen kaupunki edellyttää, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella. Valmistelussa selvitetään sitä vaihtoehtoa, voisiko Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimia yhteisenä toimielimenä. Tällöin työllisyys- ja yrityspalveluiden päätöksentekoa ei eriytettäisi eri toimielinten alle. Rovaniemen kaupunki myös edellyttää, että Ranuan kunta on valmis panostamaan työllisyyden hoitoon myös omia, kunnan yleiseen toimialaan liittyviä panostuksia ja palveluita lakisääteisten, siirtyvien palveluiden lisäksi. 

Järjestäjälle siirtyvä kokonaisuus

Rovaniemen kaupungille on arvion mukaan siirtymässä noin 53,5 henkilötyövuoden verran valtionhallinnon henkilöstäresurssia, Ranualle noin 3,2 henkilötyövuoden verran. Yhteensä henkilöresurssia yhteistoiminta-alueelle siirtyisi reilut 56 henkilötyövuotta. Ranuan kunnan työvoiman määrä on noin 1400 ja Rovaniemen noin 30 460. Yhteensä työvoiman määrä mahdollisella yhteistoiminta-alueella olisi noin 31 860.  Arvioiden mukaan Rovaniemen kaupungille tulisi noin 7,6M€ valtionosuuden lisäys siirtyvien palveluiden kustannuksiin ja Ranualle noin 352 000€ valtionosuuden lisäys. Rovaniemellä laskennallinen nettovaikutus on noin 1%-yksikön verran plussalla ja Ranuan nettovaikutus on noin 0%. Kummallakaan kunnalla ei siis alustavan arvion mukaan ole tulossa negatiivista nettovaikutusta siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteessa. Vaikka valtionosuuksia ei ole korvamerkitty työllisyys- ja yrityspalveluiden rahoitukseen, voidaan suunnitteluvaiheessa tätä rahoitusta pitää suuntaa-antavana lakisääteisten palveluiden rahoittamiseksi. Näin ollen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää sitä, että yhteistoiminta-alueen järjestämien lakisääteisten palveluiden rahoituskokonaisuus olisi lähes 8M€ Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella. 

Työnhakija-asiakkaiden osalta Rovaniemen osuus olisi noin 7100 työnhakija-asiakasta ja Ranuan osuus noin 368 työnhakija-asiakasta. Rovaniemellä käynnistyy keskimäärin kuukaudessa noin 638 alkanutta työttömyysjaksoa, Ranualla alkaa keskimäärin noin 34 uutta työttömyysjaksoa kuukausittain. Laajan työttömyyden piiriin (työttömät+työvoimapalveluissa olevat) kuuluu Rovaniemellä noin 5180 työnhakijaa ja Ranualla noin 251. Yhteensä laajan työttömyyden piirissä olevia olisi työvoima-alueella noin 5 430. Alle 25 työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 625 kuukaudessa, Ranualla noin 23. Yhteensä nuorisotyöttömiä olisi yhteistoiminta-alueella noin 648. Yli 50 vuotiaita työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 1470 ja Ranualla 132, yhteensä noin 1600. Ulkomaalaisia työnhakijoita on Rovaniemellä 418 ja Ranualla alle 5. 

Perustelut päätösesitykselle

Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat yhteisen seutukunnan, joten yhteisen työllisyysalueen perustaminen on perusteltua. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungilla on myös järjestämisvastuu Ranuan kunnan ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palveluista. Lisäksi kunnilla on yhteistyötä jätehuollon ja lajitteluneuvonnan palveluissa. Ranuan ja Rovaniemen siirtyvien valtionosuuksien osalta kuntien tilanne on hyvin samankaltainen eikä muutos näytä olevan kunnille siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteen negatiivinen. Yhteisen työssäkäyntialueen rajana voidaan pitää 80 kilometrin toiminta-aluetta joka täyttyy Rovaniemen ja Ranuan välillä pääsääntöisesti. Molemmat kunnat ovat myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia, jolloin ammatillisen koulutuksen palvelutuotanto on yhteistä. Lapin hyvinvointialue on jaettu palvelutuotantoalueisiin ja Rovaniemi ja Ranua kuuluvat molemmat Kaakkois-Lapin palvelualueeseen. Yhteinen palvelutuotantoalue helpottaa yhteistyön suunnittelua työttömien tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyysalueen järjestämien työllisyyspalveluiden välillä. Lisäksi Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja kuntien välillä on luontaista työssäkäyntiä. 

Perustelut

Taustaa

Julkisten työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta valtiolta kuntien muodostamille työvoima-alueille. Kunta voi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen tulee muodostaa alueellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.  Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, jää ilman poikkeuslupaa työllisyysalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia mahdollista hakea tietyin edellytyksin.

Rovaniemen kaupunginhallitus on linjannut kokouksessaan 31.10.2022 §378, että Rovaniemen kaupunki sitoutuu valmistelemaan TE-​palveluiden siirtoa siitä lähtökohdasta,​ että se järjestää palvelut itsenäisesti oman kuntansa alueella ja että Rovaniemen kaupunki voi tarjota sopimuksellisesti keskitettyjä palveluja tarvittaessa muille työllisyysalueille Lapissa. Lopullinen päätös järjestämisvastuun osalta tehdään vuoden 2023 syksyllä ja toimitetaan työ-​ ja elinkeinoministeriöön.

Ranuan kunnanhallitus on kokouksessaan 27.3.2023 §64 päättänyt esittää Rovaniemen kaupungille, että Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta lähtevät valmistelemaan TE24 yhteistä työllisyysaluetta. Päätöksen perusteluina on muun muassa Rovaniemen kanssa yhteinen hyvinvointialueen palvelutuotantoalue, saman koulutuskuntayhtymän jäsenyys sekä aiempi yhteistyöhistoria kuntien välillä. Lisäksi kunnilla on maantieteellinen yhtenäisyys sekä luontaista työssäkäyntiä niiden välillä. 

Työllisyysalueen perustaminen

Useamman kunnan muodostamalla työllisyysalueella järjestämisvastuu voidaan toteuttaa joko vastuukuntamallilla tai perustettavalla kuntayhtymämallilla.

Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden:

1. Yhdenvertaisesta saatavuudesta
2. Tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
3. Tuottamistavasta
4. Tuottamisen valvonnasta
5. Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Kuntien on toimitettava päätös yhteistoiminta-aluuesta sekä suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteisen suunnitelman tulee sisältää:

• taloudelliset ja henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen
• palveluiden tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja muodot
• työperäisen maahanmuuton ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilanteisiin 

Käytännössä kuntien yhteistoimintasopimusten valmistelun tulee edetä kevään aikana. Kuntatyönantajien (KT) ohjeen mukaisesti jo neuvotteluiden käyminen muiden kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi edellyttää yhteistoimintamenettelyjen käynnistämistä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaisesti (KYtL 4 §).

Tästä johtuen mahdolliset neuvottelut ja yhteisuunnittelu Ranuan kanssa tulee käynnistää välittömästi. Yhteisessä valmistelussa voidaan resurssien vähäisyyden vuoksi hyödyntää ostettua asiantuntijapalvelua, jonka kunnat yhteisesti rahoittavat suhteessa asukaslukuun. Valmistelun lähtökohtana on, että Rovaniemen kaupunki toimisi yhteistoiminnan vastuukuntana, yhteistä valmistelua lähdettäisiin tekemään yhteisen toimielimen mallilla ja että palvelutuotannon rahoitusperiaatteista päästään yhteisymmärrykseen. Järjestämisvastuussa olevana tahona Rovaniemen kaupunki edellyttää, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella. Valmistelussa selvitetään sitä vaihtoehtoa, voisiko Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimia yhteisenä toimielimenä. Tällöin työllisyys- ja yrityspalveluiden päätöksentekoa ei eriytettäisi eri toimielinten alle. Rovaniemen kaupunki myös edellyttää, että Ranuan kunta on valmis panostamaan työllisyyden hoitoon myös omia, kunnan yleiseen toimialaan liittyviä panostuksia ja palveluita lakisääteisten, siirtyvien palveluiden lisäksi. 

Järjestäjälle siirtyvä kokonaisuus

Rovaniemen kaupungille on arvion mukaan siirtymässä noin 53,5 henkilötyövuoden verran valtionhallinnon henkilöstäresurssia, Ranualle noin 3,2 henkilötyövuoden verran. Yhteensä henkilöresurssia yhteistoiminta-alueelle siirtyisi reilut 56 henkilötyövuotta. Ranuan kunnan työvoiman määrä on noin 1400 ja Rovaniemen noin 30 460. Yhteensä työvoiman määrä mahdollisella yhteistoiminta-alueella olisi noin 31 860.  Arvioiden mukaan Rovaniemen kaupungille tulisi noin 7,6M€ valtionosuuden lisäys siirtyvien palveluiden kustannuksiin ja Ranualle noin 352 000€ valtionosuuden lisäys. Rovaniemellä laskennallinen nettovaikutus on noin 1%-yksikön verran plussalla ja Ranuan nettovaikutus on noin 0%. Kummallakaan kunnalla ei siis alustavan arvion mukaan ole tulossa negatiivista nettovaikutusta siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteessa. Vaikka valtionosuuksia ei ole korvamerkitty työllisyys- ja yrityspalveluiden rahoitukseen, voidaan suunnitteluvaiheessa tätä rahoitusta pitää suuntaa-antavana lakisääteisten palveluiden rahoittamiseksi. Näin ollen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää sitä, että yhteistoiminta-alueen järjestämien lakisääteisten palveluiden rahoituskokonaisuus olisi lähes 8M€ Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella. 

Työnhakija-asiakkaiden osalta Rovaniemen osuus olisi noin 7100 työnhakija-asiakasta ja Ranuan osuus noin 368 työnhakija-asiakasta. Rovaniemellä käynnistyy keskimäärin kuukaudessa noin 638 alkanutta työttömyysjaksoa, Ranualla alkaa keskimäärin noin 34 uutta työttömyysjaksoa kuukausittain. Laajan työttömyyden piiriin (työttömät+työvoimapalveluissa olevat) kuuluu Rovaniemellä noin 5180 työnhakijaa ja Ranualla noin 251. Yhteensä laajan työttömyyden piirissä olevia olisi työvoima-alueella noin 5 430. Alle 25 työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 625 kuukaudessa, Ranualla noin 23. Yhteensä nuorisotyöttömiä olisi yhteistoiminta-alueella noin 648. Yli 50 vuotiaita työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 1470 ja Ranualla 132, yhteensä noin 1600. Ulkomaalaisia työnhakijoita on Rovaniemellä 418 ja Ranualla alle 5. 

Perustelut päätösesitykselle

Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat yhteisen seutukunnan, joten yhteisen työllisyysalueen perustaminen on perusteltua. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungilla on myös järjestämisvastuu Ranuan kunnan ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palveluista. Lisäksi kunnilla on yhteistyötä jätehuollon ja lajitteluneuvonnan palveluissa. Ranuan ja Rovaniemen siirtyvien valtionosuuksien osalta kuntien tilanne on hyvin samankaltainen eikä muutos näytä olevan kunnille siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteen negatiivinen. Yhteisen työssäkäyntialueen rajana voidaan pitää 80 kilometrin toiminta-aluetta joka täyttyy Rovaniemen ja Ranuan välillä pääsääntöisesti. Molemmat kunnat ovat myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia, jolloin ammatillisen koulutuksen palvelutuotanto on yhteistä. Lapin hyvinvointialue on jaettu palvelutuotantoalueisiin ja Rovaniemi ja Ranua kuuluvat molemmat Kaakkois-Lapin palvelualueeseen. Yhteinen palvelutuotantoalue helpottaa yhteistyön suunnittelua työttömien tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyysalueen järjestämien työllisyyspalveluiden välillä. Lisäksi Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja kuntien välillä on luontaista työssäkäyntiä. 

Elinvoimalautakunnan käsittely

Elinvoimalautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 25.4.2023 §45 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että TE-uudistuksen valmistelua jatketaan Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteisellä suunnittelulla ja valmistautumisella yhteisen työllisyysalueen perustamiseen vastuukuntamallilla niin, että Rovaniemen kaupunki toimii vastuukuntana.Neuvotteluiden lähtökohtana on esittelyteksissä kuvatut periaatteet.

Varsinainen päätös yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sopimuksineen viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi syksyllä 2023.

Perustelut

TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Rovaniemen kaupunginhallitus 8.5.2023 (§ 159) ja Ranuan kunnanhallitus 27.3.2023 (§ 64) ovat päättäneet Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteisen työllisyysalueen valmistelusta, jossa Rovaniemi toimii vastuukuntana. 

Valmistelutyötä on tehty vastuukuntamallin pohjalta, jossa Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimisi päättävänä toimielimenä. Valmistelutyön edellytyksenä on ollut, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella ja että kunnat laativat yhteistoimintasopimuksen. 

Työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa viimeistään 31.10.2023 mennessä: 1) Sopimus yhteisestä toimielimestä/yhteistoiminnasta sekä 2) Suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämiseksi (myöhempänä järjestämissuunnitelma).

Järjestämissuunnitelman rakenne ja sisältö on ohjeistettu työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. 

Työllisyysalueet voivat täsmentää ja kehittää järjestämissuunnitelmaansa lokakuun 2023 jälkeen alueen tarpeiden mukaan. Kuntien yhteinen valmistelutyö on aloitettu keväällä 2023.

Rovaseudun työllisyysalueen yhteistoiminnan keskeiset periaatteet

Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteistä työllisyysaluetta nimitetään Rovaseudun työllisyysalueeksi. Rovaniemen kaupunki toimii kuntalain 8 §:n tarkoittamana vastuukuntana ja vastaa työllisyysalueella työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023). Laissa tarkoitettuina julkisina työvoimapalveluina järjestetään 1) työnvälityspalveluja; 2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja; 3) valmennusta; 4) työvoimakoulutusta;  5) muutosturvakoulutusta. Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, edellä mainitun lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset. Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen perustuu elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tarpeisiin ja muutosten ennakointiin sekä asiakkaiden palvelutarpeeseen.

Työllisyysalueen päättävänä toimielimenä toimii Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta. Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunnan jäsenten lisäksi Ranuan kunta nimeää lautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen.  Ranuan kunnan valitsema jäsen voi osallistua lautakunnan kokoukseen ja päätöksentekoon vain yhteistoimintasopimuksen kohteena olevien asioiden osalta. Muilta osin lautakunnan toiminnassa noudatetaan vastuukunnan hallintosäännön määräyksiä. Mikäli Rovaniemen kaupungin hallintosääntöä muutetaan olennaisesti laaditun yhteistoimintasopimuksen kohteena olevien viranomaistehtävien järjestämisen osalta, tulee Rovaniemen kaupungin kuulla Ranuan kuntaa ennen muutoksia.  Yhteisen toimielimen toimikausi alkaisi 1.8.2024, jotta se voi osallistua vuoden 2025 talousarvion valmisteluun. 

Elinvoimalautakunnan tehtävät yhteistoimintasopimuksen kohteena olevista tehtävistä on kuvattu yhteistoimintasopimuksessa.

1.1.2025 alkaen valtionhallinnosta siirtyvä henkilöstö ja omaisuus siirtyy vastuukunnalle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun voimaanpanolain (383/2023) mukaisesti. Kaikki lakisääteisiä työvoimapalveluja tuottava henkilöstö on vastuukunnan palveluksessa. Työllisyysalueen toiminta organisoidaan osaksi elinvoimapalvelujen toimialaa sekä olemassa olevia johtamisrakenteita. 

Yhteistoiminta-alueen talous ja hallinto

Yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat turvaavat lakisääteisten työllisyyspalveluiden riittävän rahoittamisen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvion laadinnassa otetaan huomioon myös vastuu- ja muiden kuntien taloudellinen tilanne sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteen asettelu. Yhteistoiminta-alueen taloutta varten vastuukunta perustaa erillisen tulosyksikön, joka vastaa yhteisesti tuotetuista työllisyyspalveluista. Työllisyysalueen nettokustannukset jaetaan samalla kriteerillä kuin siirtyvää tehtävää koskevat valtionosuudet määritellään. Eli kustannuksista 50 % kohdennetaan sopijakuntien 18-64 vuotiaiden suhteellisten osuuksien perusteella ja 50 % sopijakuntien työttömien (laaja työttömyys) suhteellisten osuuksien perusteella. Samalla jakosuhteella kohdennetaan työllisyysalueen henkilöstön työaikaa kuntiin sekä hankittavia ostopalveluita sekä tukia ja korvauksia (mm. palkkatuki, starttiraha, muut korvaukset) kuitenkin huomioiden asiakkaiden tarpeet.

Tulosyksikön talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuotena vastuukunnan talousarvioprosessin ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvio lähetetään Ranualle lausunnoille ennen talousarvion hyväksymistä. Hallinnon kustannukset vyörytetään kirjanpidossa vastuukunnan prosessin mukaisesti. Hallinnon kustannuksia ovat mm palkanlaskenta, talous, ict, viestintä, lakipalvelut. Työttömyysturvamenoista vastaavat kunnan itse eivätkä ne siirry yhteisen työllisyysalueen budjettiin. Vastuukunta vastaa työvoimapalveluiden siirron valmistelusta, josta tehdään erillinen kustannusarvio. Kustannusarviosta pyydetään lausunto sopijakunnalta. Valmistelun nettokustannukset veloitetaan sopijakunnilta kustannustenjakomallin mukaisesti. 

Työvoimapalveluiden järjestämisen periaatteet

Palvelutuotanto työllisyysalueella tapahtuu sekä omana tuotantona että ostettavina palveluina. Ostopalvelut kilpailutetaan avoimesti markkinoilla ja niissä säilyy monituottajamalli. Ostopalveluina hankitaan muun muassa yksilö- ja ryhmävalmennuksia, asiantuntija-arviointeja sekä työvoimakoulutuksia (ml kotoutumiskoulutukset).

Työllisyysalueella on kaksi palvelupistettä, molemmissa kunnissa omansa.  Ranualla tuotetaan lähipalveluina työnhakija-asiakkaan palveluprosessiin kiinteästi kuuluvat tehtävät sekä joitakin työnantajapalveluihin kuuluvia tehtäviä. Lähipalveluna tuotettavat palvelut tarkentuvat valmistelun edetessä ja asiakastarpeiden tarkentuessa. Työllisyysalueella tullaan panostamaan erityisesti kasvokkaiseen lähipalveluun monikanavaisten palvelujen lisäksi. Palvelumallin keskiössä on ns. omavalmentaja-malli, jolla tarkoitetaan sitä, että asiakkaalle nimetään vastuutyöntekijä joka johtaa asiakkaan palveluprosessia. Työssä korostuu valmennuksellinen ja ohjauksellinen työote, vahva työmarkkinatuntemus sekä vaikuttava verkostoyhteistyö. Palvelumallin mahdollistamiseksi asiakassalkuissa pyritään maksimissaan 120 asiakkaan asiakassalkkuihin. Palvelumallissa korostuu tehostettu työnhaun alkuvaihe, jolla pyritään estämään työttömyyden pitkittymistä ja kunnan työttömyysturvan rahoitusvastuun alkamista. Toimialakohtaisilla tiimeillä varmistetaan alueen työmarkkinoiden tuntemus ja sujuva yhteydenpito yrityksiin. Monialaista palvelua tarvitsevien palvelukokonaisuus rakennetaan yhdessä Eduro-säätiön kanssa (hankkeistettu). 

Uusimman tiedon mukaan valtionhallinnosta (TE-toimisto, ELY-keskus, KEHA-keskus) olisi siirtymässä Rovaseudun työllisyysalueelle liikkkeenluovutuksella noin 61 henkilötyövuotta. Lisäksi Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden yhdeksästä (9) vakituisesta työntekijästä seitsemän (7) tekisi jatkossa työllisyysalueen viranomaistehtäviä. Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluiden yleisen toimialan tehtäviä jäisi hoitamaan 2 henkilötyövuotta. Näihin tehtäviin kuuluu muun muassa nuorten kesätyöt, kunnan yksiköihin työllistäminen ja kolmannen sektorin työllistämisen avustukset. Lisäksi paikalliset työllisyyshankkeet jäävät kuntien omaksi toiminnaksi. Työllisyysalueen tarvittavan henkilöstön määräksi vuodelle 2025 on arvioitu noin 74 henkilötyövuotta, joka mahdollistaa omavalmentajamallin mukaisen toiminnan. Työllisyysalueella 74 henkilötyövuotta resursoidaan asiakastyön lisäksi palveluiden ja prosessien kehittämiseen, yhteistyörakenteiden koordinointiin sekä asiakasviestintään. 

Tarkempi palvelusuunnittelu käynnistyy syksyn 2023 aikana ja se hankitaan asiantuntijapalveluna. Tarkempi henkilöstö- ja taloussuunnittelu tehdään syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana, kun tiedot valtiolta siirtyvästä henkilöstöstä, sopimuksista ja laskelmat valtionosuuksista tarkentuvat.

Ylialueellinen yhteistyö

Tällä hetkellä Lapissa valmistellaan neljän eri työllisyysalueen perustamista. Kahden valmisteilla olevan alueen osalta tullaan hakemaan poikkeuslupaa. Lapin Liiton TE4 koordinaatiohankkeen avulla syksyn aikana suunnitellaan, miltä osin Lapissa on tarpeen tuottaa palveluita työllisyysalueiden välillä, joko yhteistyöhön perustuen tai sopimuksellisesti. Rovaniemen kaupunki voi tarvittaessa tuottaa sopimuksellisesti palveluita muille työllisyysalueille, mikäli palveluiden hinnoittelusta päästään yhteisymmärrykseen. Tässä vaiheessa valmistelua näiden mahdollisten sopimuksellisten palveluiden tuottamisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. 

Esityslistan liitteenä on Rovaseudun työllisyysalueen yhteistoimintasopimus sekä järjestämissuunnitelma. 

Hallintosäännön mukaan elinvoimalautakunta järjestää työllisyyspalvelut, joten järjestämissuunnitelmasta päättää elinvoimalautakunta.

Perustelut

TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Rovaniemen kaupunginhallitus 8.5.2023 (§ 159) ja Ranuan kunnanhallitus 27.3.2023 (§ 64) ovat päättäneet Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteisen työllisyysalueen valmistelusta, jossa Rovaniemi toimii vastuukuntana. Valmistelutyön edellytyksenä on ollut, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella ja että kunnat laativat yhteistoimintasopimuksen.

Valmistellussa mallissa Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimisi työllisyysalueen päättävänä toimielimenä. Hallintosäännön ja valmistellun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Ranuan kunta voi nimetä toimielimeen yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. Yhteinen toimielin aloittaisi työskentelynsä 1.8.2024.

Työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa 31.10.2023 mennessä: 1) sopimus yhteisestä toimielimestä/yhteistoiminnasta sekä 2) suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämiseksi (myöhempänä järjestämissuunnitelma).

Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaisesti lautakunnat päättävät toimialaansa kuuluvien palveluiden järjestämisestä. Elinvoimalautakunta on hyväksynyt tämän pykälän liitteenä olevan järjestämissuunnitelman kokouksessaan 27.9.2023 § 82.

Päätöksen yhteistoiminta-alueen, eli Rovaseudun työllisyysalueen perustamisesta tekee kaupunginvaltuusto. Tämän pykälän liitteenä on Ranuan kunnan kanssa valmisteltu Rovaseudun työllisyysalueen yhteistoimintasopimus.