Kaupunginhallitus, kokous 12.8.2024

Perustelut

Tausta

Rovaniemen kaupungin aloittaessa toimintansa nykyisessä muodossaan on äänestysalueita ollut 38. Vuonna 2006 (24.4.2006/26§) äänestysalueiden määräksi päätettiin 27 aluetta. Viimeinen muutos on tehty vuonna 2015 (14.12.2015/113§) ja siten Rovaniemellä on nykyisin 19 äänestysaluetta.

Äänestysalueiden uudelleenarviointi on tullut tarpeelliseksi äänestysalueiden äänestäjämäärien muuttuessa äänestysalueilla ja ennakkoäänestyksen suosion kasvaessa. Tällöin varsinaisena vaalipäivänä tapahtuvan äänestäminen vähenee. Jos äänestysalueen äänimäärä jää alle 50 ääneen ennakkoäänestyksen aikana tai varsinaisena vaalipäivänä, äänestysaluetta käsitellään ns. pienenä äänestysalueena. Pienten äänestysalueiden muodostuminen on ongelmallista vaalisalaisuuden säilymisen kannalta. Käytännössä tämän vuoksi pienten äänestysalueiden ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten ääntenlaskenta yhdistetään vaalisalaisuuden turvaamiseksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä.

Lyhyesti ilmaisten äänestysalueen pitää olla riittävän suuri vaalisalaisuuden säilymiseksi, mutta toisaalta riittävän pieni, että etäisyydet eivät kasva liian suuriksi eikä äänestyspaikoille muodostu isoja ruuhkia. Rovaniemellä vahvin argumentti muutosta vastaan on varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkojen etääntyminen tietyillä alueilla asuvista äänestäjistä.

Rovaniemi äänestysalueena - nykytilanne

Rovaniemi on pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki ja 5. suurin kunta. Rovaniemen suurehko väkiluku yhdistettynä suureen pinta-alaan aiheuttaa Rovaniemelle haastavan tilanteen. Muut pinta-alaltaan suuret kunnat ovat väkimäärältään suhteellisen pieniä tai toisaalta muut väkiluvultaan suuret kunnat ovat pinta-alaltaan huomattavasti Rovaniemeä pienempiä.

Suurin osa rovaniemeläisistä äänestäjistä asuu keskusta-alueella tai sen läheisyydessä. Nykyisen äänestysaluejaon mukaan äänestysalueet 1-13 ovat keskustassa tai kehysalueilla. Äänestysalueet 14-19 ovat selkeästi uloimpia äänestysalueita. Teoreettinen maksimietäisyys varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikalle on 55 kilometriä (Niesi-Vikajärvi).

Varsinaisen vaalipäivän lisäksi alueellinen tasa-arvo on pyritty huomioimaan kattavilla ennakkoäänestysmahdollisuuksilla. Ennakkoäänestyspaikkoja on pyritty järjestämään isoihin kyläkeskittymiin, jonka lisäksi Rovaniemen etäisimmissä kylissä ja alueilla kiertää äänestysauto.

Äänestysalueista 16, 17 ja 19 olivat riskialueita tulla pieniksi äänestysalueiksi sekä eduskuntavaaleissa 2023 ja presidentinvaalien molemmilla kierroksilla 2024. Europarlamenttivaaleissa aiemmin mainitut äänestysalueet olivat pieniä äänestysalueita, kuten myös alueet 12, 13 ja 14. On todennäköistä, että mikäli äänestysalueet pysyvät muuttumattomina vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa, ovat ongelmat samat kuin europarlamenttivaaleissa 2024.

Pienet äänestysalueet ja niiden vaatimat toimenpiteet

Äänestysalue määritellään pieneksi äänestysalueeksi jos (Oikeusministeriön Vaaliohje 1, 2024, s. 87)

1. äänestysalueessa on vähemmän kuin 50 hyväksyttyä vaalikuorta tai
2. keskusvaalilautakunta perustellusti arvioi ennen vaalipäivää, että äänestysalueella käy vaalipäivänä vähemmän kuin 50 äänestäjää tai
3. keskusvaalilautakunta perustellusti arvioi ennen vaalipäivää, että äänestysalueella käyttää äänioikeuttaan ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 äänestäjää tai että vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin edellyttää, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden äänestyslippujen kanssa.

Rovaniemen kohdalla tämä tarkoittaa, että kun keskusvaalilautakunta on määritellyt äänestysalueen pieneksi, tulee ryhtyä tiettyihin toimenpiteisiin, että voidaan äänet laskea vaalipäivänä siten, että ennakkoäänet ja varsinaisen vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Vaalitietojärjestelmään tehdään merkintä äänien laskemisesta yhdessä ja lajitelluista äänistä tulee ottaa erilleen niiden äänestysalueiden äänet, joiden ennakkoäänet ja varsinaisen vaalipäivän äänet halutaan laskea yhdessä ennen kuin ennakkoäänet toimitetaan vaalipiirilautakunnalle laskettavaksi.

Vaalipäivänä keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on toimitettava hyväksytyt ennakkoäänet äänestysalueelle. Keskusvaalilautakunnan jäsenten tulee avata vaalikuoret vaalilautakunnan nähden ja tiputtaa ne uurnaan. Pöytäkirjaan tulee tehdä tarvittavat merkinnät tapahtuneesta (toimituksen kellonaika, vaalikuorten lukumäärä ja vaalikuoret tuoneiden henkilöiden nimet).

Ääntenlasku on mahdollista toteuttaa myös keskusvaalilautakunnassa siten, että varsinaisena vaalipäivänä äänestysalueella annetut äänet tuodaan keskusvaalilautakuntaan jossa äänet lasketaan yhdessä ennakkoäänten tai toisen äänestysalueen kanssa.

Yhdistettäessä ääniä alueen kaikki äänet tulkitaan vaalipäivän ääniksi ja ne näkyvät sellaisina julkisissa tilastoissa.

Vertailu muihin kuntiin

Vaalilaista annetun hallituksen esityksen (1/2002) mukaan vuonna 2000 äänestysalueiden keskimääräinen koko on ollut 1000-1999 äänestäjää. Dataa vaalialueiden koosta eri kunnissa on kirjattu digi- ja väestötietoviraston vaalitilastot -sivulla.

Tilastoja läpikäymällä voidaan todeta, että äänestysalueiden äänioikeutettujen määrässä voi olla suurta vaihtelua. Esimerkiksi Kittilässä äänestysalueella Pohjoinen II äänioikeutettuja on 98. Toisaalta Helsingissä äänestysalueella 090A on 14196 äänioikeutettua.

Äänestysalueiden pinta-alojen koossa on alueittain samanlaista vaihtelua kuin äänioikeutettujen määrässä. Suurimmillaan äänestysalueiden pinta-ala voi olla useita tuhansia neliökilometrejä pienempien alueiden ollessa vain muutamien neliökilometrien kokoisia.

Saatavasta datasta voidaan todeta, että kansallisesti äänestysalueiden välillä on suuria vaihteluita äänioikeutettujen määrässä ja pinta-alassa, ja oikeusministeriön ohjeistuksia ja suosituksia on tulkittu hyvin eri tavalla.

Vaalilaki ja oikeusministeriön ohjeistus

Vaalilaki ei aseta vaatimuksia äänestysaluejaon, äänestysalueen koon tai asukasmäärän suhteen. Äänestysaluejaosta päättää kunnanvaltuusto.

Oikeusministeriön ns. kuntakirje liittyen vuoden 2024 vaaleihin (2.6.2023, dnro VN/17100/2023) huomauttaa, että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että äänioikeutettujen äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä.

Samassa kirjeessä oikeusministeriö suosittelee, että äänestysalueiden määrää ei tulisi ilman painavaa syytä ainakaan vähentää ja todennut lisäksi, että äänioikeusrekisterin (sähköinen vaaliluettelo) käyttö vaalipäivän äänestyksessä ei ole peruste vähentää äänestysalueiden määrää.

Kunnalla on kuitenkin oikeus päättää äänestysalueiden määrästä oman harkintansa mukaan.

Äänestystapojen suosio viime vaaleissa

Kuten taulukosta voidaan todeta, on ennakkoäänestyksestä tullut huomattavasti varsinaisen vaalipäivän äänestys suositumpaa. Ennakkoäänestyksen suosio on ollut suurempaa kaikilla äänestysalueilla ja mukailee äänestysalueesta riippumatta yleistä suhdelukua.

Presidentinvaalien 2024 toisella kierroksella ennakkoon äänestettiin innokkaimmin äänestysalueilla 19 (Sodankyläntien suunta), 56,3%, ja 9 (Saarenkylä), 54,7%. Ennakkoäänestäjiä oli vähiten alueilla 7 (Ounasrinne), 46,7%, ja 15 (Alakemijoki), 47,2%.

Presidentinvaalien 2024 toisella kierroksella äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä oli suosituinta äänestysalueilla 11 (Nivankylä-Ylikylä), jossa 28,1% äänestäjistä äänesti varsinaisena vaalipäivänä ja 18 (Alaounasjoki), jossa 26,9% äänestäjistä äänesti varsinaisena vaalipäivänä. Epäsuosituinta äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä oli 16 (Yläounasjoki), jossa 15,6% äänesti varsinaisena vaalipäivänä ja 19 (Sodankyläntien suunta), jossa 16,2% äänesti varsinaisena vaalipäivänä.

Ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän äänimääristä on vaikea havaita selkeää kaavaa. Ei voida esimerkiksi väittää varmuudella, että äänestysalueen korkea ennakkoäänestysprosentti johtaisi matalaan varsinaisen vaalipäivän äänestysprosenttiin tai toisinpäin.

Nimeämistoimikunta ja vaalielimien kokoonpano

Kaupunginhallituksen määräämässä nimeämistoimikunnassa on huomattu, että kiinnostus vaalielimiä kohtaan on vähentynyt. Tämä näkyy sekä vaalilautakuntien että vaalitoimikuntien kohdalla. Vaalitoimikuntien tarve on täysin riippuvainen laitosäänestyksen piiriin otettujen laitosten tarpeesta eikä äänestysaluemuutoksella ole vaikutusta vaalitoimikuntiin.

Jo useissa vaaleissa nimeämistoimikunta on tuonut keskusvaalilautakunnan tietoon, että luottamushenkilöitä vaalilautakuntiin on vaikea löytää. Tähän mennessä listat on saatu hyvällä yhteistyöllä täytettyä, mutta tämä tulee oletettavasti muuttumaan tulevaisuudessa. Kyseessä on osittain sukupolvikysymys; vanhemmille sukupolville toimiminen vaalilautakunnassa on ollut kunniatehtävä ja paikoista on jopa kilpailtu, nuoremmat sukupolvet eivät anna tehtävälle samaa arvoa eikä heillä ole vastaavaa kiinnostusta näihin tehtäviin.

Täysin oma ongelmansa on esteellisyyskysymys. Ehdokkaiden läheiset ovat esteellisiä toimimaan vaalilautakunnan jäseninä. Esteellisyydet eivät ole tulleet pääosin ongelmaksi kansallisissa vaaleissa (presidentinvaali ja europarlamenttivaalit). Myös eduskuntavaalien osalta esteellisyys ei ole noussut suureksi ongelmaksi. Sen sijaan varsinkin vuonna 2025 toteutettavat alue- ja kuntavaalit tulevat olemaan esteellisyyksien kannalta haasteelliset. Myös jatkoa ajatellen kaikki tulevat aluevaalit ja kuntavaalit voivat olla haasteellisia esteellisyyksien vuoksi.

Sitoutuminen vaalilautakuntien työhön on ollut vaihtelevaa. Toimielimet pyritään kokoamaan hyvissä ajoin, 2-3 kuukautta ennen vaaleja, joten on osaltaan täysin luonnollista että estymisiä ja poissaoloja tulee. Toisaalta voidaan ajatella, että toimielimiin määrätyillä olisi hyvin aikaa järjestää aikaa vaalien ajankohdalle.

Yhteenveto

Äänestysaluejaon tarkastelu on tarpeen useasta syystä:

1. Äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä vähenee, ennakkoäänestyksen suosio kasvaa. Hyvin toteutetulla ennakkoäänestysmahdollisuuksilla pystytään saavuttamaan edelleen hyvä alueellinen tasa-arvo ja pitämään kaikki rovaniemeläiset hyvin vaikutusmahdollisuuksien piirissä.
2. Äänestäjien vaalisalaisuus pitää turvata. Pienet äänestysalueet eivät ole suositeltavia ja niiden takia aiheutuvat toimenpiteet aiheuttavat keskusvaalilautakunnalle ylimääräistä työtä. Normaalista poikkeavat käytännöt lisäävät myös virheiden riskiä.
3. Vaalilautakuntien täyttämisen haasteet. Tehtäviin saatavilla olevien henkilöiden määrä ja sitoutuminen on haasteellista. Saatavilla olevat resurssit voidaan kohdistaa paremmin mikäli äänestysalueita on vähemmän.

Muutosvaihtoehdot

Liitteenä ovat asiakirjat Äänestysaluemuutosmallit 1 & 2 sekä karttatiedostot Äänestysaluemuutosmalli 1 ja Äänestysaluemuutosmalli 2. Taulukkoon on laskettu kaksi erilaista vaihtoehtoa äänestysaluejaon muutoksesta. Ehdotetut mallit on rakennettu siten, että niillä varmistetaan äänestäjien vaalisalaisuuden säilyminen (vähennetään ns. pienien äänestysalueiden riskiä), pyritään pitämään varsinaisen vaalipäivän vaalipaikan saavutettavuus kohtuullisena ja ennakoimaan myös tulevaisuutta niin että uusi äänestysaluejako olisi aikaa kestävä ratkaisu.

Uusien muodostuvien äänestysalueiden kohdalla teoreettinen maksimimatka äänestyspaikalle tulee olemaan noin 75 kilometriä. Äänestysalueiden äänioikeutettujen määrä mukailee ennallaan pysyvien alueiden äänioikeutettujen määrää.

Voidaan arvioida, että muutos tulee vaikuttamaan eniten kunnan uloimmilla alueilla asuviin äänioikeutettuihin joiden varsinaisen vaalipäivän äänestysmatka tulee kasvamaan. Mahdollisella muutoksella tulee olemaan vaikutusta, mallista ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikasta riippuen, 2500-5000 äänioikeutetun äänestysmatkan pituuteen varsinaisena vaalipäivänä. Käytännön tasolla, mikäli tutkimme varsinaisena vaalipäivänä äänestäneitä, tulee vaikutusta olemaan 300-600 äänioikeutettuun.

Äänestysaluejaon muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta äänioikeutettujen mahdollisuuteen äänestää kokonaisuutta tarkastellen, sillä muuttuvia äänestysalueita voidaan kompensoida valitsemalla vaalipäivän äänestyspaikka maantieteellisesti reilusti ja toteuttamalla ennakkoäänestys mahdollisimman kattavasti alueelliset erityistarpeet huomioiden.

Rovaniemellä ennakkoäänestys on toteutettu perinteisesti niin, että keskusta-alueella on ennakkoäänestyspaikkoja useissa kauppakeskuksissa, jotka ovat auki lähes joka päivä, keskustasta hieman kauempana olevilla valituilla taajama-alueilla on ollut ennakkoäänestyspaikkoja yhtenä tai kahtena päivänä ennakkoäänestyksen aikana, jonka lisäksi ennakkoäänestysmahdollisuuksia on täydennetty äänestysautolla, joka kiertää kylissä ja syrjäisemmillä alueilla. Mikäli äänestysalueita muutetaan tulee pyrkimyksenä olla varmistaa ennakkoäänestyksen riittävä kattavuus niin että alueellinen tasa-arvo ja ihmisten perustuslaillinen oikeus äänestää saadaan turvattua.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi hyväksyä äänestysaluejaon liitteessä kuvatun mallin 2 mukaisesti, jolloin Rovaniemen kaupunki jakautuisi esittelytekstissä todetuilla, äänestyskäyttäytymisen muutokseen, vaalilautakuntien toiminnan ja vaalisalaisuuden turvaamiseen liittyvillä painavilla perusteilla äänestysalueisiin seuraavasti:

Päätös

Riku Tapio teki kokouksessa muutetun päätösesityksen Tuomas Koskiniemen ja Päivi Alanne-Kunnarin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää, että äänestysalueiden lukumäärä pidetään ennallaan (19 kpl).

Koska oltiin tehty kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tapion esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä ja 6 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Tapion esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.