Perustelut
Kulttuuripoliittinen selonteko
Luonnos valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi perustuu laajapohjaisessa työryhmässä tehtyyn valmisteluun. Luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa, joka ulottuisi 2040-luvulle. Selontekoa seuraa myöhemmin laadittava toimeenpanosuunnitelma.
Selonteossa tunnistetaan kulttuuripolitiikan yhteys muihin politiikka-aloihin ja ehdotetaan yhteistä hallituskausien yli jatkuvaa poliittista linjaa kulttuurin asioiden edistämiseen. Ehdotettu kulttuuripolitiikan visio jakautuu neljään tavoitteeseen: 1) kulttuuri on muutosvoima, 2) kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa, 3) kulttuuri on jokaisenoikeus, 4) kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista.
Tavoitteet perustuvat arvioon todennäköisistä kehityskuluista, joilla on suurin merkitys kulttuuripolitiikan tulevaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarvittavat yhteiset linjaukset ja toimenpiteet, joiden pohjana on laajaan tutkimus- ja tilastoaineistoon, asiantuntijalausuntoihin, yleisökeskusteluihin ja kuulemisiin perustuva tilannekuva. Selonteon liitteenä on laaja nykytilan kuvaus.
Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan (2023). Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Sidosryhmien osallistaminen toteutui selonteon valmistelun ajan marraskuusta 2023 kesäkuuhun 2024 seminaarien, tapahtumien, aluekierrosten, kyselyiden ja kampanjoiden kautta, jotka on tarkemmin kuvattu selonteon luonnoksessa.
Selonteon tavoitteena on, että 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.
Valtioneuvoston selonteossa linjataan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä toimintaympäristöä muuttavat tekijät.
Lausuntopyyntö
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt antamaan lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Lausunto on pyydetty antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssa julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään maanantaina 14.10.2024
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi
Hyvinvointilautakunta antaa lausuntonaan seuraavat erityishuomiot:
Kulttuuripoliittisen selonteon visio ja neljä tavoitetta
Rovaniemen kaupungin hyvinvointilautakunta kannattaa kulttuuripoliittisen selonteon visiota sekä neljää tavoitetta, joihin pitkän aikavälin kulttuuripolitiikka Suomessa perustuu. Raportin toimenpide-ehdotuksista kaikkein tärkeimmät ja kiireellisimmät toteuttaa ovat kulttuurin perusta tulevaisuus kestäväksi, kulttuurin tekijät avainasemassa, kulttuurin kukoistava toimintaympäristö sekä kansainvälistyvä kulttuuri.
Tulevaisuuden kestävyyden kannalta olennaista on, että toimiva ja olemassa oleva kulttuurialan infrastruktuuri turvataan ja toimintaa kehitetään edelleen. Kulttuurin alueellisen saatavuudesta ja saavutettavuudesta on huolehdittava. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää huomiota alueellisiin vastuutehtäviin orkestereissa, museoissa ja kirjastoissa, jotka ovat merkittäviä kulttuuripalveluita pohjoisessa ja haja-asutusalueilla.
Kulttuurin tekijöiden roolia on mahdollista vahvistaa varmistamalla kulttuurialan koulutuksen laatu sekä saatavuus valtakunnallisesti. Tärkeää on myös huolehtia kulttuurikentän monimuotoisuudesta ja mahdollistaa ei-kaupallisten sisällöt.
Kulttuurin kukoistavan toimintaympäristön osalta tulee ottaa huomioon kulttuuripalveluiden tärkeä merkitys kriisinkestävyydelle. Huomionarvoista on, että kulttuuripalveluilla luodaan normaalioloissa kestävyys, joka realisoituu kriisiaikoina. Kulttuuri tulee tunnistaa ja tunnustaa osana henkistä kriisinkestävyyttä. Kulttuuripalvelujen tuottamat tutut, turvalliset ja laadukkaat arjen palvelut ovat varautumisen kannalta tärkeitä: ne tekevät palvelut ja paikat tutuiksi, mikä on suureksi avuksi silloin, kun kriisitilanne aktivoituu. On myös tärkeää, että selonteossa otetaan huomioon kulttuuriperintö huoltovarmuudessa ja varautumisessa. On tarpeen selkeyttää, miten kulttuuriperinnön ja muun kulttuuriomaisuuden suoja on huomioitu ja tulee huomioida kansallisissa ja paikallisissa varautumissuunnitelmissa.
Kansainvälisyyden osalta selonteossa on tärkeää tunnistaa, että kulttuuriviennin ohella kansainvälisyys lisää paikkakuntien vetovoimaa ja brändinäkyvyyttä. Kansainväliset suhteet, yhteistyö ja verkostot ovat tärkeä osa kansainvälistymistä. Kulttuurimatkailun kehittäminen on tärkeää, mutta vaatii myös resursseja. Erityisesti Lapissa matkailijamäärien kasvu on merkittävää.
Rovaniemen kaupungin rooli kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa
Rovaniemen kaupungin rooli kulttuuripoliittisen selonteon on toimeenpanossa Lapin alueella on keskeinen. Rovaniemi on merkittävä palvelujen järjestäjänä sekä paikallisesti että alueellisesti. Lisäksi Rovaniemi keskuskaupunkina on alueellisen yhteistyön ylläpitäjä ja kehittäjä. Esimerkiksi Lapissa on jo vuosia toiminut aktiivinen kulttuurin asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat kaikki Lapin 21 kuntaa ja Saamelaiskäräjät. Asiantuntijaryhmän jäseniksi kutsutaan kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavat työntekijät, maakunnallisista kulttuurin tehtävistä vastaavat asiantuntijat ja Saamelaiskäräjien edustus. Maakunnallisia asiantuntijoita on mukana Lapin Liitosta, Lapin Ely-keskuksesta sekä Taiteen edistämiskeskuksesta. Puheenjohtajuus on kolmivuotinen, sitä hoidetaan tällä hetkellä Rovaniemeltä käsin.
Muut kulttuuripoliittista selontekoa koskevat huomiot
Selonteossa on, läpi asiakirjan, tarpeen tehdä nykyistä näkyvämmäksi kuntien rooli kulttuuripalvelujen rahoittajana, järjestäjänä sekä voittoa tavoittelemattomien, lakeihin perustuvien kulttuuri-instituutioiden ylläpitäjänä. Museot, kirjastot ja orkesteri ovat toimijoita, joiden merkittävä työ näkyy vaikuttavuutena, kulttuuripolitiikan ja taiteen edistäjänä, hyvinvointina ja - sivistyksenä. Näin ollen tavoitteissa olisi hyvä olla selkeästi kirjattuna se, miten turvataan olemassa olevien instituutioiden kuten yleisen kulttuurityön, kirjastojen ja museoiden rahoitus sen varmistamiseksi, että kansalaisilla yhdenvertaisesti on mahdollisuus kulttuuriin osallistumiseen, itsensä sivistämiseen, oppimiseen ja kulttuurisen historiansa tuntemiseen.
Keskisuurten kasvukeskusten haasteet on tunnistettava selonteossa. On olennaista, että kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta voidaan turvata ja edistää erilaisissa toimintaympäristöissä. On huomioitava maantieteellisen sijainnin ohella mm. kunnan koko, pitkät välimatkat sekä väestörakenne ja -kehitys kohti vuotta 2040. Pelkästään yhdellä toimintamallilla emme onnistu tuottamaan vaikuttavia kulttuuripalveluja. Keskisuurilla kasvukaupungeilla on merkittäviä alueellisia tehtäviä, joiden toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat erityisesti alueen pieniin kuntiin ja tukevat niiden vähäisiä kulttuuripalveluihin suunnattuja resursseja.
Väestönkehitys on ollut Rovaniemen kaupungissa pitkään positiivista. Matkailun nopea kehitys ja Naton tuleminen paikkakunnalle ovat myös osaltaan vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan kulttuuripalvelujen tarpeeseen ja tarjontaan. Olennainen kysymys kuitenkin on, miten kulttuuripalvelut turvataan arktisella alueella asuville kansalaisille? Kansallisen kulttuuripolitiikan suuntaviivoja laadittaessa tulee huomioida ja tunnistaa Rovaniemen ja kaupunkimme kaltaisten kuntien erilaiset haasteet ja ratkaisumallit. Kulttuurimatkailun kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa kehittämistyön tärkeä painopiste, jotta voimme palvella sekä paikallisia asukkaita että kaupungissamme vierailevia.
Selonteossa huomioidaan hyvin lasten- ja nuorten osuus kulttuurin kokijoina ja tekijöinä, mutta ikääntyneiden osuus jää vähäiseksi. Ikääntyneiden määrä lisääntyy kaiken aikaa ja iäkkäät säilyvät toimintakykyisinä entistä pidempään. On hyvä tunnistaa ikääntyneiden merkitys kulttuurin tekijöinä sekä toisaalta lisääntynyt tarve ikäryhmälle suunnatuille kulttuuripalveluille.
Aikuisten lukutaidottomien osuus väestössämme kasvaa, ja lukutaitotyön merkitys myös tälle kohderyhmälle on hyvä huomioida selonteossa.
Osana valtionhallinnon säästötoimia Tilastokeskus esittää eräiden tilastojen lakkauttamista, mukaan lukien, kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastot. Mikäli lakkautuspäätös toteutuu, loppuu tilastojen tuotanto vuoden 2024 lopussa. Ratkaisulla on keskeinen vaikutus kulttuuripalvelujen tiedolla johtamiseen, seuranta- ja arviointityöhön sekä vertailutiedon hankintaan.
Kulttuurihyvinvointipalveluiden kehittäminen vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti mielen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen sekä elämän laatuun, koettuun terveyteen ja onnellisuuteen. Kulttuuripalvelujen tärkeää ennaltaehkäisevää merkitystä ja vaikuttavuutta on olennaista painottaa selonteossa. Kuten WHO:n raportti (2019) kertoi, kansanterveyden näkökulmasta kulttuuriosallistumisella on havaittu yhteys koettuun terveyteen.
Päätös
Tauon aikana kokouksesta poistuivat lapsi- ja lapsiperheneuvoston edustaja Krista Heikkinen, Nella Sepänheimo, Pekka Hämäläinen ja Risto Varis.
Hyvinvointilautakunta päätti palvelualuepäällikön päätösehdotuksen mukaisesti.