Perustelut
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti 7.10.2019 Rovaniemen Kehitys Oy:n toiminnan siirtämisestä osaksi kaupungin elinvoimayksikköä. Samassa yhteydessä päätettiin yrityspalvelusetelin käyttöönotosta. Yrityspalvelusetelin käyttöönottoa perusteltiin seuraavasti: ”Yrityspalveluseteli on yksi Rovaniemen kaupungin elinkeinopolitiikan välineistä, jonka tarkoitus on tukea rovaniemeläisten pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja auttaa omistajanvaihdostilanteissa. Samalla seteli edesauttaa yksityisten yrityspalvelumarkkinoiden kehittymistä Rovaniemen seudulla. Yrityspalveluseteli on Rovaniemen kaupungin sitoumus korvata asiakkaan puolesta osa palveluntuottajan suorittaman palvelun hinnasta ennalta määrättyyn arvoon saakka.” Kaupunginhallitus myös edellytti, että palveluseteleiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.
Yrityksille suunnattujen avustusten päällekkäisyys
Yrityspalvelusetelin oli tarkoitus olla viimesijainen ja täydentävä avustuskanava. Käytännössä näin ei ole tapahtunut, vaan vaihtoehtoiset valtion tai EU:n rahoittamat avustukset ovat hakemuksista ilmenevällä tavalla jääneet suurelta osin selvittämättä ja hyödyntämättä. Tämä on tarkoittanut sitä, että Rovaniemen kaupungin niukkoja yritysneuvonnan työ- ja raharesursseja on ohjautunut hankkeisiin, jotka todennäköisesti olisi pystytty rahoittamaan jollakin yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitetuista päällekkäisistä avustusmuodoista.
Käytännössä yrittäjän pitäisi selvittää, onko hankkeeseen oletettavasti saatavilla tukea Leader-toimijalta (vain maaseudulla toimivat yritykset), maaseuturahastolta (vain maaseudulla toimivat yritykset), ELY-keskukselta, Business Finlandilta, Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä (vain maaseudulla toimivat yritykset) tai Rovaniemen kaupungilta yrityspalvelusetelinä. Yrityksille tämä moninainen avustajien joukko näyttäytyy avustusviidakkona, josta on vaikea saada selvää ja päättää, mistä avustuskanavasta avustusta kannattaa hakea.
Yrityspalvelusetelin oli tarkoitus olla muita avustusmuotoja täydentävä avustusmuoto. Olemassa olevat valtion ja EU:n rahoittamat avustukset, erityisesti Business Finlandin Innovaatioseteli, kehittämisavustukset ja yritysten kehittämispalvelut ovat erittäin kattavia ja tarkoituksenmukaisia. On erittäin haasteellista muodostaa kriteerejä, jotka ottaisivat huomioon muiden avustusmuotojen mahdolliset aukot ja että avustus olisi tällöin vielä tarkoituksenmukainen.
Yrityspalveluseteli koetaan byrokraattiseksi mm. sen viimesijaisuuden periaatteen vuoksi. Byrokraattisuus aiheuttaa kielteistä mielikuvaa elinkeinopalveluista ja vaikuttanee osaltaan huonoihin arvosanoihin mm. kuntabarometrissä. Hakemusten määrä on hiipunut jokaisella hakukierroksella. Yhteenveto toteutuneista hakukierroksista on liitteenä.
Yrityspalveluseteliä on kokeiltu myös muissa kaupungeissa. Avustus ei näytä vakiintuneen ja esimerkiksi Oulu, Tampere ja Jyväskylä ovat jo luopuneet yrityspalvelusetelistä.
Palvelutuottajat
Yrityspalvelusetelin palveluntuottajina on pääasiassa paikallisia palveluntuottajia. Rekisteröityneitä palveluntuottajia on nyt 67 kpl. Vuonna 2020 toteutettiin 40 kpl, vuonna 2021 vain 24 kpl ja vuonna 2022 vain 11 kpl yrityspalvelusetelillä rahoitettua hanketta. Näistä määristä voikin vetää johtopäätöksen, että yrityspalvelusetelin kautta tulevat konsultointimäärät ovat keskimäärin konsultointiyrityksille hyvin vähäisiä. Yrityspalvelusetelin pienestä vuosibudjetista johtuen aito markkina jää syntymättä, koska keskimäärin jokaiselle yritykselle ei ole riittänyt edes yhtä asiakasta kolmessa vuodessa.
Palveluntuottajien kannattavuuden ja kasvun kannalta olisikin paljon merkityksellisempää, että palveluntuottajat saataisiin osallistumaan ELY-keskuksen valtakunnallisten kehittämispalveluiden asiantuntijoiksi, jolloin potentiaalia olisi paikallisten asiakkaiden lisäksi myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Tällöin palveluntuottajille avautuisi huomattavasti suurempi markkina-alue ja -potentiaali. ELY-keskus kilpailuttanee valtakunnalliset konsultointipalvelut vuoden 2023 aikana. Business Rovaniemen rooli rovaniemeläisten asiantuntijapalveluiden toiminnan edistäjänä voisi olla esim. järjestämässä tiedotusta tai koulutusta kilpailutukseen valmistautumiseen rovaniemeläisille palveluntuottajille.
Yrityspalvelusetelin kustannukset
Yrityspalveluseteliin on vuosittain varattu 150 000 euroa. Lisäksi merkittävä kustannus koituu yritysneuvojien työstä, joka kuluu yrityspalveluseteliin liittyviin asioihin. Arvioitu kuluva työaika on yhteensä vähintään 0,5 htv (⅙ yritysneuvojien yhteenlasketusta työajasta), joka vastaa tällä hetkellä 25 prosenttia yritysneuvonnan henkilöresursseista. Hallinnollinen työ sisältää mm. hakujen suunnittelun ja kriteerien määrittämisen, hakulomakkeiden muutostyöt, hakujen toteutuksen, palveluntuottajarekisterin ylläpidon, viestinnän, hakemusten käsittelyn, päätöksenteon, viranhaltijapäätösten kirjaamisen ja lähettämisen, oikaisuvaatimusten käsittely ja maksatuksen.
Elinkeino- ja yritysneuvontapalvelujen kehittämistarve
Yritysneuvojien voimakas yhteinen kokemus on, että yrityspalveluseteli on loitontanut kaupungin elinkeinotoimea ja yritysneuvontapalveluita yrityksistä. Yritysneuvojien roolina tulisi olla yrittäjien vierellä tuomassa omalla ammattitaidollaan kehittämisen ja hankkeistamisen osaamisen suurempana kokonaisuutena yritykselle, ja vasta tämän jälkeen mietittäisiin sopivaa avustuskanavaa ja oltaisiin apuna tekemässä hakemuksia. Business Rovaniemen yritysneuvontapalveluiden tulee olla asiantuntija- ja neuvontaorganisaatio eikä luomassa yhtä avustusta lisää yritysten monipolviseen avustusviidakkoon. Toimimalla yrittäjän vierellä voidaan olla koko ajan asiakkaan puolella etsimässä parhaita ratkaisuja ja työkaluja. Yritysneuvojat palvelevat yrityksiä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa aina yrityksen perustamisesta yrityksen omistajanvaihdokseen tai lopettamiseen.
Business Rovaniemen asiakastyötä tekevien yritysneuvojien määrä on 10 vuoden kuluessa yli puolittunut nykyiseen kahteen yritysneuvojaan. Käytännössä yritysten kasvua ja kehittymistä tukeva proaktiivinen toiminta on ollut hyvin rajallista vähäisten resurssien vuoksi. Suhteessa yli 4600 Rovaniemellä toiminnassa olevaan yritykseen yritysneuvojien määrä on todella pieni muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna, joissa yritysneuvojien määrä on moninkertainen.
Vahvistetussa Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategiassa Business Rovaniemen elinkeino- ja yrityspalveluille on osoitettu erityisesti yritysten sijoittautumispalveluille merkittävää vastuuta. Sijoittautumispalveluita on tarjottu yritysneuvonnasta muun toiminnan ohella. Sijoittautumispalveluiden vahvistaminen tarkoittaa nykyresursseilla suoraan yritysneuvonnan palveluiden supistumista.
Lakkauttamalla resurssitehoton ja monien avustusten kanssa päällekkäinen yrityspalvelusetelijärjestelmä ja kohdentamalla uudelleen siihen kuluva raha- ja työresurssi voitaisiin yritysneuvontaan osoittaa merkittävästi lisää henkilöresurssia nykytasoon verrattuna. Yrityspalvelusetelin mahdollisesta lakkauttamisesta on pyydetty lausunto Rovaniemen Yrittäjät ry:ltä. Yhdistyksen lausunto on liitteenä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus päättää, että yritypalvelusetelijärjestelmästä luovutaan asteittain vuoden 2023 aikana.
Päätös
Yrityskehittäjä Matti Impiö ja kansainvälisten asioiden päällikkö Tuula Rintala-Gardin esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.
Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:
"Kaupunginhallitus päättää, että yrityspalvelusetelin määrärahojen suuntaamista muutetaan niin, että haku yrityspalvelusetelin osalta toteutetaan kerran vuodessa. Samalla kaupunginhallitus päättää, että jaettava summa laskee 50 000 euroon."
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.