Perustelut
Rovaniemen kaupunkikamerajärjestelmän suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja ylläpitoa koskeva valmistelu:
Nykytilanne huhtikuu 2025:
Rovaniemen kaupungin hallinnoimassa kameravalvontajärjestelmässä tallentavaa kuvaa muodostavat kamerat on sijoitettu:
1) kaupungin omistamiin kiinteistöihin,
2) muihin kiinteistöihin, joissa on sellaista kaupungin toimintaa, jonka johdosta kameravalvonta on kohteessa perusteltua,
3) Kaupungin venesatamiin
4) Muita kiinteistöjä, joissa kameravalvonta on arvioitu tarpeelliseksi esim. Lappi –Areena
Kaupungin kameravalvonnan tuottajana toimii tällä hetkellä kilpailutuksen vuonna 2022 voittanut Secureplan Oy. Aiemman palveluntuottajan (Loihde Trust Oy:n) kameroita on vielä jossain määrin, mutta niiden osalta tullaan niin ikään siirtymään Secureplan Oy:n kameroihin leasing –ajan puitteissa (arviolta v. 2025 aikana).
Näiden lisäksi kaupungilla on muutamia web –kameroita, jotka eivät kuitenkaan tallenna kuvaa. Näin ollen kaupungilla ei tällä hetkellä ole tallentavaa kameravalvontaa yleisillä alueilla.
Perustelut kaupunkikamerahankkeelle:
Kaupungin turvallisuuden kehittämisen ja rikosten ennaltaehkäisyn ja selvittämisen parantamiseksi olisi perusteltua, että Rovaniemellä olisi kiinteistöjen valvonnan ohella kaupunkikamerajärjestelmä, jota voitaisiin käyttää yhteistyössä poliisin kanssa. Kaupunkikameravalvonnan kehittämisellä voidaan lisätä kaupunkiympäristön turvallisuutta ja kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta sekä edistää osaltaan kaupunkistrategian päätavoitetta nro 12: “Huolehdimme ympäristömme turvallisuudesta, toimivuudesta ja varmuudesta koko kaupunkimme alueella - Turvallinen ympäristö edistää asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. “
Useissa Suomen kunnissa on tehty sopimuksia kunnan, poliisilaitoksen ja Poliisihallituksen kesken kaupunkikamerajärjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta kaupunkien yleisillä paikoilla. Viranomaisyhteistyössä tehdyssä valmistelussa varmistetaan myös tietosuojanäkökulmat ja valvonnan perustelut kaupunkikamerajärjestelmän osalta. Pääsääntöisesti kaupunkikamerat ovat kuntien/kaupunkien omistuksessa, ja poliisi hyödyntää ko. kameroita työssään sopimuksen mukaisesti oman rekisterinpidon alla.
Rovaniemellä erityisesti siltojen alueiden turvallisuuden parantamisesta on tehty 20.6.2022 valtuustoaloite, jossa on esitetty, että kaupunki selvittää turvakameroiden asentamista kaupungin keskustasta johtaville silloille. Selvitys kattaisi Jätkänkynttilän-, Ounasjoen-, Rautatiesillan ja mahdollisesti Suutarinkorvan sillan. Valtuustoaloitteeseen on annettu riskienhallintapäällikön vastaus: useissa kaupungeissa on menossa Poliisihallinnon vetämä kaupunkikameroita koskeva hanke, jossa poliisihallinto yhdessä kunnan ja paikallisen poliisilaitoksen kanssa pyrkii yhteistyössä asettamaan nk. Kaupunkikameroita niihin kohteisiin, joissa yleisen turvallisuuden kannalta on hyvä olla tallentavia valvontakameroita. Pääsääntöisesti ko. kamerat on hankittu kunnan varoin. Valtuustoaloitteen vastauksessa todettiin myös, että kaupunginhallitukselle tuodaan myöhemmin viranomaisyhteistyössä valmisteltu esitys kaupunkikameroiden hankinnasta Rovaniemelle. Kaupunginhallitus palautti asian valmisteluun kokouksessaan 3.7.2024. Tämä nyt esittelyssä oleva hanke vastaisi toteutuessaan samalla ko. Valtuustoaloitteeseen silta-alueiden turvallisuuden näkökulmasta.
Kamerajärjestelmän tarkoituksena on tukea yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä rikosten ennalta estämistä ja paljastamista. Poliisi on rakentanut uutta keskitettyä kameravalvontajärjestelmää, jonka kautta poliisi voi käyttää kuntien kamerajärjestelmiä teknisen valvonnan suorittamiseksi. Keskitetyssä järjestelmässä poliisi voi suorittaa organisatoriset hallintatoimenpiteet itse, kuten esimerkiksi keskitetyn käyttäjien hallinnan ja lokituksen, vaikutusten arvioinnin ja siihen liittyvän riskiarvioinnin. Yhteistyötä varten poliisi on laatinut sopimusmallin henkilötietojen käsittelystä, jossa sovitaan mm. osapuolten välisestä rekisterinpidosta. Uusi keskitetty järjestelmä mahdollistaa poliisille kameravalvonnan laajemman käytön.
Edelleen kyse on kaupungin kamerajärjestelmästä, jonka käyttö muuttuisi poliisin osalta tapahtuvaksi keskitetyn järjestelmän kautta.
- Kaupunki vastaa kameraverkon rakentamisesta, ylläpidosta sekä kaupungin omistamien alueiden sekä kiinteistöjen turvallisuudesta ja valvonnasta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista.
- Poliisi vastaa yleisen järjestykseen ja turvallisuuden valvontaan tarkoitettujen kaupunkikameroiden avulla tehtävästä valvonnasta. Poliisi vastaa poliisin järjestelmään liittymisestä aiheutuvista kuluista sekä saadun materiaalin käsittelystä aiheutuvista kustannuksista.
Kuntaliitto on vastikään julkaissut kattavan oppaan kameravalvonnasta kunnassa: https://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/kameravalvonta-ja-sen-tietosuoja-kunnissa/tietoyhteiskunta-ja-digitalisaatio/kuntien-kameravalvonta-yleisilla-alueilla
Rekisterinpito- ja tietosuojanäkökulmien tarkentamiseksi tulee lisäksi arvioida seuraavista vaihtoehdoista kaupungille perustelluin toimintatapa:
- Kameravalvonta kunnan omassa käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä
- Kameravalvonta poliisin käytössä - poliisi toimii rekisterinpitäjänä ja kunta henkilötietojen käsittelijänä
- Kameravalvonta sekä kunnan että poliisin käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta sekä henkilötietojen käsittelijänä poliisin lukuun ja poliisi toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta
- Kameravalvonta kunnan ja pelastuslaitoksen käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta ja henkilötietojen käsittelijänä pelastustoimen lukuun ja pelastuslaitos toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta
Millä perusteella kameravalvontaa voidaan harjoittaa yleisellä alueella?
Kunnan osalta perusteluina voi olla esimerkiksi: Kunnan omaisuuden suojaaminen, kriittisen infrastruktuurin toiminnan suojaaminen, asukas- tai liikenneturvallisuuden kehittäminen, liikennelaskenta, turvallisuusongelmien havainnointi ennaltaehkäisevien keinojen kehittämiseksi sekä kunnan työntekijöiden turvallisuus voivat olla perusteita kunnan kameravalvonnalle yleisillä alueilla. Myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden pitäminen voivat olla perusteita paikalla, jossa kunta käyttää erityistapauksissa vartiointia (esim. joukkoliikenneasema). Asia on kuitenkin aina tapauskohtaisesti arvioitava tietosuojaan liittyvien perusteiden mukaisesti ja viranomaisten toimivaltajaon näkökulmasta.
Jos kunta käyttää tallentavaa kameravalvontaa omiin tarkoituksiinsa ja siten määrää henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta ja keinoista, kunta toimii kameratallenteiden rekisterinpitäjänä (vaihtoehdot 1, 3 ja 4).
Kunnat ovat mahdollistaneet yleisillä alueilla myös poliisille kameravalvontaa, jonka tallenteisiin tai kuviin kunnalla itsellään ei ole pääsyä (vaihtoehto 2). Tällöin kunta toimii henkilötietojen käsittelijänä ja poliisi rekisterinpitäjänä. Henkilötietojen käsittelijä toimii rekisterinpitäjän lukuun rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti ja sen alaisuudessa. Rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot (henkilötietojen käsittely: https://tietosuoja.fi/henkilotietojen-kasittelylinkki toiseen palveluun)
Taustatyö:
Lapin poliisilaitos on tehnyt kaksi vaihtoehtoista esitystä Rovaniemen kaupungille kameroiden lukumääriksi ja sijoituspaikoiksi. Kameroiden lopullinen tarkka sijoittelu perustuu poliisin tekemään arvioon sekä kaupungin kanssa yhteistyössä tehtäviin teknisiin selvityksiin. Sijoittelussa täytyy ottaa huomioon esimerkiksi se, millä tavalla kohteeseen saadaan sähkö sekä mahdolliset muut tarvittavat tekniset yhteydet. Näiden asentamisesta muodostuu kustannuksia kaupungille.
Kaupunki on tehnyt esiselvityksen, jonka mukaan nykyinen palveluntuottaja voisi toimia kaupunkikameroiden toimittajana ts. kamerat ovat sen laatuisia, että ne soveltuvat kaupunkikameroiksi. Poliisi on tehnyt palveluntuottajalle turvallisuusselvityksen.
Kustannusarvio vuositasolla (liite -arviolaskelma)
Kameravalvonnan nykyiset kustannukset (arvio vuodelle 2025) ovat kaupungille vuositasolla noin 110 000 €. Arvio perustuu edellisen vuoden laskutukseen, sekä laskelmaan edelliseltä palveluntarjoajalta siirtymässä olevista kohteista (kameroiden leasing –aika kuluu loppuun).
Arviolta kaupunkikameroiden vuosikustannus olisi alla olevien vaihtoehtojen mukaisesti:
a) 1388 €/kk - 16656 €/v (12 kameraa)
Tai
b) 1660 €/kk - 19920 €/v (20 kameraa)
Kokonaiskustannusten arvioimisen näkökulmasta on huomioitava, että kaupungilla on useita uusien kiinteistöjen tai korjattavien kiinteistöjen hankkeita meneillään (Napsun monitoimitalo, Häkinvaaran päiväkoti, Vaaranlammen monitoimitalo, kaupungintalo, Neljäntuulen koulu). Näihin kiinteistöihin tullaan vuosina 2025 - 2026 asentamaan kameravalvontaa. Uusien ja korjattavien kiinteistöjen kameravalvontakustannukset tulisivat olemaan yhteensä arviolta edellisten lisäksi noin 28 000 € vuodessa. Hankkeissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälle nykyisistä tai väistökohteista siirtyviä kameroita, mutta myös uusia kameroita tullaan tarvitsemaan.
Hankevaiheen muut kustannukset:
Suunnitteluresurssi: Kaupunkikameravalvonnan suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto on projektiluontoinen työ, joka vaatii erityisosaamista erityisesti poliisin hallinnoimista laitteistoista sekä tietosuojanäkökulmasta. Lisäksi hanke muodostaa hallinnollista työtä poliisihallituksen, Lapin poliisilaitoksen ja kaupungin välillä sekä mahdollisten sopimusten tekemistä kiinteistöjen omistajien kanssa (lupa asentaa kaupunkikamera). Tämän vuoksi hankkeeseen tulisi voida palkata projektiluontoinen suunnittelija työstämään hanketta eteenpäin noin 4 kuukauden ajaksi. Suunnittelijan tulee olla turvallisuusselvitetty poliisin toimesta. Suunnittelija työskentelisi kaupungin riskienhallintapäällikön alaisuudessa. Kaupungin talousarviossa vuodelle 2025 ei ole sisällytetty määrärahaa kyseiselle hankkeelle.
Suunnittelijan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta: 20 000€ - 25 000€ /4 kk huomioiden työnantajamaksut. Hankkeen toteuttamisen jälkeen ylläpitovaiheessa ei ole tässä vaiheessa arvioitu aiheutuvan henkilöstöresurssien lisäystarvetta kaupungille.
Lisäksi kameroiden asennusvaiheessa tehtäisiin sähkötöitä, joista tulee kustannuksia ja työtehtäviä kaupungille.
Hallintosäännön 28 §:n 4 momentin 39 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää muistakin asioista, ellei toimivalta kuulu muulle viranomaiselle. Tässä tapauksessa kysymys on juuri sellaisesta asiasta, jossa toimivaltaa ei ole hallintosäännössä muutoin määritelty eikä se erityislainsäädännön perusteella kuulu muulle viranomaiselle.