Perustelut
Lapin liitto on pyytänyt Rovaniemen kaupungin lausuntoa 1.9.2025 Lappi-sopimuksen luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta. Lappi-sopimukseen on yhdistetty maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma, jotka ovat maakunnan kehittämisen lakisääteisiä asiakirjoja.
Maakuntaohjelman tehtävänä on ohjata maakunnan strategista kehittämistä ja edunvalvontaa sekä paikallisella tasolla Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen suuntaamista. Lappi-sopimus esittää yhteisen vision tulevaisuudesta, strategiset suuntaviivat tavoiteltavalle kehitykselle sekä askelmerkkejä niiden saavuttamiseksi. Konkreettisemmin toimenpiteitä määritellään muissa asiakirjoissa, kuten edunvalvontasuunnitelmassa ja toimialastrategioissa. Lappi-sopimusta 2026 - 2029 on valmisteltu laajapohjaisella ja osallistavalla menettelyllä.
Lausunto tulee toimittaa 30.9.2025 mennessä lausunnonpyytäjälle.
Esitys lausunnoksi
Lappi-sopimuksen yleistavoitteet
Rovaniemen kaupunki kokee Lappi-sopimuksen roolin tärkeänä maakunnan kehittämisessä ja johdonmukaisuudessa. Sopimuksen tulee kuvata maakunnan yhteistä tahtotilaa, prioriteetteja ja tukea maakunnan edunvalvontaa ja päätöksentekoa eri tasoilla. Luvussa 1.1 Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä mainitaan, että Lapissa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman muodostama kokonaisuutta kutsutaan Lappi-sopimukseksi. Maakuntasuunnitelma on vähintään 10 vuoden päähän tulevaisuutta luotaava strategia ja maakuntaohjelma neljäksi vuodeksi laadittava toimenpideohjelma.
Maakuntasuunnitelma "Lappi vuonna 2045+" luvussa 2 kuvaa viisi muutostekijää joiden osalta on tunnistettu uhkia ja mahdollisuuksia sekä laadittu johtopäätökset. Suunnitelmaosuudessa johtopäätökset ovat hyvin yleisellä tasolla eikä niiden vastaavuutta tai vaikutusta visiokarttaan ole selkeästi kuvattu tai asetettu strategisia tavoitteita vuoteen 2045. Tulevaisuustarkastelun osalta haasteet ja muutokset on huomioitu kattavasti, mutta luonnoksesta ei käy ilmi miten toimenpiteet vastaavat haasteisiin ja kuinka toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan. Lisäksi sopimus korostaa vahvasti alueellista tasa-arvoa, mutta ei käsittele riittävästi keskuskaupunkien roolia alueellisen kasvun vetureina. Keskuskaupunkien kasvu tukee merkittävästi koko Lapin kehitystä.
Lappi-sopimuksessa on pyritty korostamaan aikaisempaa enemmän muuttuneen geopoliittiseen tilanteen perusteella turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden teemoja. Nämä on kuitenkin huomioitu hyvin yleispiirteisellä tasolla eikä toimenpiteitä ole priorisoitu.
Maakuntaohjelman osuudessa luvussa 3 "Maakuntaohjelman visio 2029" sopimuskausi 2026 – 2029 on lyhyt useimpien toimenpiteiden aloittamiseksi ja toteuttamiseksi. Suunnitelmassa esitettyjen muutostekijöiden ja johtopäätösten mukaisten toimenpiteet voivat suurelta osin kohdistua sopimuskauden 2026 - 2029 jälkeen. Sopimuksessa tulisi selkeämmin huomioida pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä eri toimenpiteiden jatkuvuus ja vaikutus koko maakunnalle.
Luvussa 4 otsikossa "Missiot vuoteen 2029" sekä seuraavissa kappaleissa "missio" sana käsitteellisesti ei ole kehittämistehtävä vaan organisaation perimmäinen tarkoitus, joka määrittää mitä organisaatio tekee, kenelle ja miksi. Otsikossa ja tekstissä tulisi käyttää yksiselitteistä termiä "kehittämistehtävät" tai "toimenpiteet".
Väestön ikääntyminen ja väheneminen:
Ilman työpaikkojen lisäystä ja asuntoja väestön vähenemisen kehitystä voi olla mahdotonta muuttaa. Elinkeinojen kestävällä ja monipuolisella kehittämisellä tulisi pystyä vaikuttamaan väestökehitykseen. Sopimuksessa olisi paremmin tunnistettava pohjoisen voimavarat ja kehittämispotentiaali. Esimerkiksi elinkeinojen kehittämispotentiaalin tarkastelu jää osin suppeaksi ja yleisluontoiseksi mm. startup-toimintaa ei mainita sopimuksessa ollenkaan.
Arktisen alueen geopoliittisen merkityksen kasvu
Lappi on noussut geopoliittisen muutosten myötä eurooppalaisen ja jopa laajemman huomion ja merkityksen kohteeksi. Merkityksen kasvu on pyrittävä hyödyntämään eikä seuraamaan perässä mitä tapahtuu. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen tulee myös vaikuttamaan elinkeinojen kehittymiseen ja paikalliseen liikkumiseen. Maakunnan tulee edistää yhdessä rahoituksen järjestämistä erityisesti kriittisen infran hankkeille. Parantuva liikenneinfra luo paremmat edellytykset myös kriittisten mineraalien hyödyntämiseen ja korkeammalle jalostusasteelle maakunnassa.
Sopimuksessa on kuvattu muutosten tuomat uhat ja mahdollisuudet. Huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi kehitetään saavutettavuutta ja erityisesti läntisiä yhteyksiä sekä eurooppalaista raideleveyttä, jotka ovat myös elinvoimaan liittyvien investointien kannalta merkittävässä roolissa.
Visiokartta 2045+
Visiokartta luo hyvin yleispiirteisen kuvan aluerakenteen kehittämissuunnista. Maakuntasuunnitelmassa esitettyjen muutostekijöiden vaikutus visiokarttaan ei ilmene sopimuksessa riittävästi ja merkintöjen merkitys jää osin epäselväksi. Kartassa ei ole huomioitu mm. eurooppalaisen raideleveyden kehittämistarvetta. Pohjoisen raideyhteyden eri vaihtoehdot Sodankylästä Kemijärvelle ja/tai Rovaniemelle tulee esittää visiokartalla ja sopimuksessa, jotta ne voidaan huomoida jatkossa maakuntakaavoituksessa. Lappi-sopimus ei saa sulkea pois myöhemmin tehtävien päätösten vaihtoehtotarkastelua vaan päätökset tulee tehdä tarkempien tarkastelujen ja rahoitusmahdollisuuksien selvitysten yhtyedessä. Lisäksi visiokartalla esitettyjen merkintöjen, esim. valtakunnallinen kehityskäytävä, ei ilmene sopimuksesta riittävällä tavalla.
Kestävästi menestyvä Lappi
Kehittämistehtävässä yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä lisätään. Roolit valtakunnan, maakuntien ja kuntien välillä eivät välttämättä ole selvät ja organisaatiot ovat erilaiset. Alueella tulee olla selkeä yhteinen näkemys tärkeistä teemoista ja edunvalvonnassa toimitaan yhteisesti. Kehittämistehtävän kuvauksessa tulisi ottaa kantaa eurooppalaisen raideleveyden toteuttamiseksi maakunnan alueella ja uusien ratayhteyksien toteuttaminen mahdollistaen raidekuljetukset pohjoisen kautta Narvik:n satamaan. Kestävästi menestyvä Lappi tulee tarvitsemaan uusia raideyhteyksiä ja sopimukseen tulee kirjata vaihtoehtoiset raideyhteydet Sodankylästä Kemijärvelle ja Sodankylästä Rovaniemelle. Samalla länsiradan sähköistäminen ja parantaminen tulee huomioida. Maantieliikenteen osalta tulee korostaa huoltovarmuuden lisäksi enemmän myös paikallista liikkumista korostaen pitkien etäisyyksien merkitystä. Lentokenttien osalta maakuntakenttien merkitys on huomioitava elinkeinojen kannalta mutta Rovaniemen ja Kittilän lentokenttien merkitys ja kehittämistarpeita tulisi selkeästi korostaa merkittävästi suurempien matkustajamäärien kautta.
Vetovoimainen Lappi
Kehitämistehtävässä on huomioitu hyvin oleelliset veto- ja pitovoimatekijät. Vaikka suurena haasteena on väestön väheneminen ja osaavan työvoiman puute pitkällä aikavälillä niin ohjelmakauden aikana useassa Lapin kunnassa ollaan tilanteessa jossa tarjolla ei ole riittävästi asuntoja työntekijöille tai opiskelijoille. Investoinnit alueelle tulevat vaatimaan työvoimaa, jolle pitää olla saatavilla erimuotoista tarpeeseen vastaavia asumismahdollisuuksia. Asuntojen saatavuutta tulisi huomioida enemmän ohjelmakaudella.
Kilpailukykyinen ja uudistuva Lappi
Kehittämistehtävä kuvaa hyvin tarvetta TKI-toiminnan kasvattamiselle. TKI-toiminta luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia uusille investoinneille ja lisää alueen kiinnostavuutta. Lapin oppilaitosten resurssointi ja koulutuksen kehittäminen myös Lapin tarpeita vastaavaksi lisää alueen pitovoimaa nuorten osalta. Oppilaitosten resurssien edunvalvonnan osalta huomiota tulee nostaa myös opiskelijoiden asumistilanteen ja harjoittelumahdolllisuuksien parantamiseen.
Yhteinen Lappi
Kehittämistehtävä sisältö käsittää alueen ja sen asukkaiden kokonaisturvallisuuteen liittyviä keskeisiä toimintoja. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan yhteiskunnan resilienssille. Kehittämistehtävään olisi hyvä lisätä kokonaisturvallisuus käsite hyvinvoinnin rinnalle. Kehittämistehtävän osalta Lappi-sopimuksessa kokonaisturvallisuuden teeman maakunnallisen koordinoinnin voisi osoittaa selkeästi maakuntaliitolle.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa esittelytekstin mukaisen lausunnon Lapin Liitolle Lappi-sopimusluonnoksesta.
Päätös
Susanna Viitala, Henri Ramberg ja Sara Seppänen poistuivat esteellisinä (HallintoL 28.1 §, kohta 5) kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Varajäsen Anne Ollila osallistui kokoukseen etänä ja 1. vpj. Kimmo Niukkanen toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.
Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian kohdalta kokouksessa.