Perustelut
Henkilöstökatsaus
| Henkilötyövuosien määrä |
2024 |
2025 |
Muutos |
| Elinvoimapalvelut |
39,6 |
92,4 |
52,8 |
| Konsernihallinto |
121,5 |
121,8 |
0,3 |
| Sivistys- ja hyvinvointipalvelut |
1677,3 |
1683,5 |
6,2 |
| Tekniset palvelut |
89,7 |
94,4 |
4,7 |
| Yhteensä |
1928,1 |
1992,1 |
64,0 |
| Henkilötyövuosi palvelussuhteen luonteen mukaan |
Vakinainen |
Sijainen |
Muu määräaikainen |
| 2024 |
2025 |
Muutos |
2024 |
2025 |
Muutos |
2024 |
2025 |
Muutos |
| Elinvoimapalvelut |
19,1 |
68,1 |
49,0 |
0,0 |
0,6 |
0,6 |
20,5 |
23,7 |
3,2 |
| Konsernihallinto |
104,3 |
101,5 |
-2,8 |
0,9 |
2,5 |
1,6 |
16,3 |
17,8 |
1,5 |
| Sivistys- ja hyvinvointipalvelut |
1154,8 |
1184,6 |
29,8 |
200,7 |
216,0 |
15,3 |
321,8 |
282,9 |
-38,9 |
| Tekninen toimiala |
77,7 |
80,4 |
2,7 |
4,0 |
5,4 |
1,4 |
8,0 |
8,6 |
0,6 |
| YHTEENSÄ |
1355,9 |
1434,6 |
78,7 |
205,6 |
224,5 |
18,9 |
366,6 |
333,0 |
-33,6 |
| Sairauspoissaolot |
2024 |
2025 |
Muutos |
| Elinvoimapalvelut |
543 |
1311 |
768 |
| Konsernihallinto |
1693 |
1931 |
238 |
| Sivistys- ja hyvinvointipalvelut |
29344 |
29100 |
-244 |
| Tekniset palvelut |
954 |
1107 |
153 |
| Yhteensä |
32534 |
33449 |
915 |
| Sairauspoissaolotyöpäivät/htv |
2024 |
2025 |
Muutos % |
| Elinvoimapalvelut |
9,8 |
10,1 |
3,1% |
| Konsernihallinto |
10,0 |
11,3 |
13,0% |
| Sivistys- ja hyvinvointipalvelut |
12,5 |
12,3 |
-1,6% |
| Tekniset palvelut |
7,6 |
8,4 |
10,5% |
| Yhteensä |
12,1 |
12,0 |
-0,8% |
Kaupungin henkilötyövuosimäärä on kasvanut 64:lla viime vuoden vastaavaan tilanteeseen nähden. Kasvu selittyy suurilta osin 1.1.2025 tapahtuneeseen TE-palvelujen siirtymisellä valtiolta kaupungin toiminnaksi elinvoimapalvelujen toimialalle. Tekniset palvelut -toimialalla ja sivistys- ja hyvinvointipalveluissa henkilötyövuodet ovat myös hieman nousseet. Konsernihallinnossa henkilötyövuosien määrä on pysynyt lähes samana. Henkilötyövuosimäärästä sijaisten osuus on n. 11%. Sijaisten määrä korostuu erityisesti sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialalla. Muiden määräaikaisten, kuin sijaisten henkilötyövuodet ovat laskeneet 33,6:llä edellisvuoteen nähden.
Vertailukaudella sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet 2,8%. Nousu on hieman taittunut loppuvuotta kohti. Suurin nousu on havaittavissa elinvoiman palvelualueella, jossa vuoden vaihteessa toteutettu TE-keskusmuutos on lisännyt henkilöstömäärää merkittävästi. Toiseksi eniten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet konserninhallinnossa. Sen sijaan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa sairauspoissaolot ovat lähteneet laskuun 0,8% verran.
Alkaneita sairauspoissaolojaksoja on 1,9 jaksoa/hlö. Poissaolojen yleisin pituusluokka on 4–14 vuorokautta, toiseksi yleisin 1–3 vuorokautta ja kolmanneksi yleisin 30–89 päivää. Työterveyshuollon lääkäridiagnoosien perusteella suurin yksittäinen sairauspoissaolojen aiheuttaja on mielenterveyteen liittyvät syyt. Niiden kasvu on kuitenkin taittunut verrattuna viimevuoden samaan ajanjaksoon ollen nyt muutaman päivän vähemmän. Pitkien, yli 90 päivän sairauspoissaolojen määrä on kuitenkin nousussa. Esihenkilöt ovat tietoisia näistä poissaoloista, ja poissaolevien työntekijöiden tilanne on hallinnassa esihenkilöiden, työterveyshuollon ja HR:n yhteistyön kautta. Useimpien pitkien poissaolojen taustalla on vakavia pitkäaikaissairauksia.
Palvelualueiden työhyvinvoinnin ohjausryhmissä on käsitelty työkykytilanteita yleisellä tasolla, ja tilanteiden selvittämiseksi ja kehittämiseksi on tehty jatkosuunnitelmia ja toimenpiteitä. Käytössä olevia työkyvyn tukitoimia on vahvistettu muun muassa seuraavin keinoin:
- Mentoritoimintaa on lisätty.
- Varhaisen välittämisen keskusteluja on lisätty ja yhteistyötä työterveyshoidon kanssa on tiivistetty
- Työterveyshuolto on tehostanut yhteydenottoja paljon palveluja käyttäviin asiakkaisiin, ja toimintakyvyn arviointia tehdään kokonaisvaltaisemmin.
- Terapianavigaattorin käyttö aloitettu
- Työyhteisötoimintaa on lisätty. Näitä toimenpiteitä on esimerkiksi ryhmätyönohjaus sekä ratkaisukeskeinen valmennus. Työyhteisöissä on myös puututtu napakasti epäasialliseen käyttäytymiseen ja tarvittaessa on käytetty sovittelutoimenpiteitä sekä tarjottu työntekijöille defusing- ja debrifing-purkutilaisuuksia.
- Lisäksi loppusuoralla on projekti, jonka tavoitteena on työterveyden toimintasuunnitelman tehostaminen sekä ohjausryhmätyöskentelyn kehittäminen.
Talouskatsaus
Kaupungin tilikauden ylijäämäennuste on tällä hetkellä 0,6 milj. euroa, joka on alkuperäiseen talousarvioon nähden 4,5 milj. euroa positiivisempi. Ennuste poikkeaa talousarvion mukaisesti ennakoitua parempien Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien ansiosta, mutta ennusteeseen vaikuttaa negatiivisesta ennakoitua pienempi verotulotilitys. Maanmyynnin tulot ovat ylittyneet 3 milj. euroa tähän mennessä budjetoidusta. Toimintakuluissa ennusteeseen vaikuttaa oppimisen tuen muutos, joka lisää koulutuspalveluissa henkilöstömäärää syksystä lähtien. Lisäksi työllisyysalueen palkkatuen ylitys on huomioitu ennusteessa. Toukokuussa valtuuston päättämän lisämäärärahan arvioidaan riittävän palkkatukeen. Lisäksi tulokseen vaikuttavat positiivisesti muutaman soterakennuksen myynti.
Investoinneista on toteutunut 70 prosenttia. Tilainvestoinnit pysyvät budjetoidussa. Teknisen lautakunnan investoinnit myös pysyvät muutoin budjetoidussa, mutta maanhankinnan määrärahojen vuoksi kaupunginvaltuusto hyväksyi lisätalousarvion 15.9.2025. Hyvinvointilautakunnan investoinneissa rullahiihtoradan budjetti ylittyy alkuperäiseen budjettiin nähden, ja siihen kaupunginvaltuusto myös myönsi lisätalousarvion 15.9.2025.
Sijoituksien arvon marraskuun lopulla on 24,7 milj. euroa, jossa edelliseen kuukauteen nähdeen laskua -0,1 prosenttia. 12 kuukauden nousu 7,2 prosenttia huolimatta alkuvuoden notkahduksesta.
Lainakanta on (367 milj. euroa). Uutta lainaa nostettiin marraskuussa 60 milj. euroa ja joulukuun lopulla vielä 19,2 milj. euroa.
Liitteenä talouden toteuma 1-11/2025.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Antti Määttä, henkilöstö- ja hallintojohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Kaupunginhallitus merkitsee henkilöstö- ja talouskatsauksen tiedoksi.